Hyppää sisältöön

Analyysi: Lauri Markkanen olisi kuulunut EM-kisojen tähdistöviisikkoon – Espanjan kultajuhlien takaa löytyy nolo ratkaisu

Lauri Markkanen takoi mittaushistorian kovimpia lukemia supertähti Giannis Antetokounmpon takana koripallon EM-kisoissa. Niillä olisi ansainnut paikan EM-kisojen tähdistöviisikossa, kirjoittaa Yle Urheilun Roope Visuri.

Lauri Markkanen ei mahtunut EM-kisojen tähdistöviisikkoon, vaikka hän olisi sen supersuorituksillaan ansainnut. Kuva: IMAGO/camera4+/All Over Press

Lauri Markkanen sykähdytti suomalaista urheilukansaa koripallon EM-kisoissa. Eikä ihme. Kun katsotaan EM-kisojen jälkeen pistetilastoja, suomalainen on niissä hyvin korkealla.

Markkanen oli EM-kisojen paras pistemies, kun lasketaan pisteet yhteen. 195 pistettä oli suomalaisen saldo, kun seuraavaksi kovimmat lukemat takoi Slovenian NBA-tähti Luka Doncic 182 pisteellään.

Pistetilaston voitto on kova juttu, vaikka koripallossa korikuninkuus jaetaankin ottelukohtaisella keskiarvolla. Siinäkin vertailussa Markkanen on komeasti kärkipäässä (27,9). Suomalaistähti oli ottelukohtaisillakin keskiarvoilla toinen. Edellä on vain Doncicin tavoin NBA:n supertähtikategoriaan kuuluva Kreikan Giannis Antetokounmpo (29,3).

Kun Markkasen suoritusta asetetaan enemmän perspektiiviin, paljastuu suomalaisen supersuorituksista vielä upeampia juttuja. EM-kisojen historiassa vain viisi pelaajaa on pystynyt Markkasta kovempaan pistekeskiarvoon.

Markkasen piste per pelattu minuutti -lukemat ovat Giannis Antetokounmpon jälkeen mittaushistorian kovimmat.

Kansainvälisen koripalloliiton datassa peliminuutteja on kirjattu vuoden 1995 EM-kisoista alkaen. Muutama muukin pelaaja on yltänyt yhtä koviin lukemiin, mutta kyseessä on ollut hajaminuutteja pelanneita vaihtopelaajia, eikä suurta vastuuta kantaneita tähtipelaajia. Siksi he eivät ole mukana allaolevassa vertailussa.

Juttu jatkuu graafin jälkeen.

Markkasen EM-kisojen huippuhetki oli Kroatiaa vastaan tehdyt 43 pistettä, mutta on hyvä huomata myös toinen kova suoritus. Mestaruuden voittanutta Espanjaa vastaan kukaan muu pelaaja ei takonut yhtä kovia teholukemia kuin Markkanen.

Markkasen teholukemat olivat puolivälierässä 28 pisteen ja 11 levypallon myötä 35. Saksan tähtitakamies Dennis Schröder pussitti toki välierässä 30 pistettä ja jakoi 8 koriinjohtanutta syöttöä, mutta teholukemat jäivät suomalaisesta. Schröderin teholukema oli 33.

Koripallon teholukema muodostuu siten, että pisteet, levypallot, koriinjohtaneet syötöt, pallonriistot ja koriinheiton torjunnat lasketaan yhteen, jonka jälkeen tuloksesta vähennetään ohiheittojen ja pallonmenetysten määrä.

Siltikään Markkasta ei valittu EM-kisojen tähdistöviisikkoon ja sitä on näidenkin numeroiden perusteella pakko ihmetellä. Osittain historiallisiakin lukemia, mutta ei kelpaa tähdistöviisikkoa äänestäneille toimittajille?

Viisikkoon valittiin lopulta korikuningas Antetokounmpo, Saksan EM-pronssijoukkueesta Schröder, Espanjan mestarijoukkueesta pelintekijä Lorenzo Brown ja iso pelaaja Willy Hernangomez sekä Ranskan EM-hopeajoukkueesta sentteri Rudy Gobert.

Katso Lauri Markkasen kaikki korit Kroatiaa vastaan. 43 pistettä on Suomen maajoukkueen yhden ottelun piste-ennätys.

Historiaa perkaamalla toki Markkasen ohittamiselle löytyy myös pohjaa. Kun katsotaan vuoden 1995 EM-kisoista lähtien tähdistöviisikoita, ottelukohtaisten pistekeskiarvojen kakkonen ei ole ollut aina mukana.

Näin on käynyt kaksissa edellisissä EM-kisoissa 2017 ja 2015, jolloin Saksan Schröderiä ei valittu. Vertailuvälillä on ollut kolmettoista EM-kisat ja yhteensä näin on käynyt kuusi kertaa (2017, 2015, 2009, 2007, 1999 ja 1997).

Huippuna vuoden 1997 EM-kisat, jolloin kumpaakaan ottelukohtaisten keskiarvojen kahdesta kärkinimestä, Israelin Oded Kattashia ja Latvian Ainars Bagatskisia, ei valittu tähdistöviisikkoon. Tosin tuolloin Latvia oli kisojen viimeinen ja Israel yhdeksäs, joten pistetykkien joukkueillekaan ei tullut menestystä.

Tähdistöviisikkoon onkin useimmiten vaadittu joko korikuninkuutta tai joukkueen sijoitusta neljän parhaan joukkoon. Kun verrataan vuodesta 1995 alkaen, ilman jompaa kumpaa saavutusta tähdistöviisikkoon ei ole ylletty kuin neljä kertaa.

Vuosituhannen vaihteesta löytyy kaksi erikoisempaa tapausta, kun vuonna 2001 Kroatian päävalmentajana näissä kisoissa toiminut Damir Mulaomerovic ja vuonna 1997 Puolaa edustanut Dominik Tomczyk valittiin tähdistöviisikoihin ilman kovimpia tilastolukemia.

Samaa menestyskulmaa peilaa myös tämän syksyn EM-kisojen tähdistöviisikko. Siihen kuului neljä pelaajaa mitalipeleihin yltäneistä joukkueista. Korikuningas Antetokounmpon Kreikka ylsi Suomen tavoin puolivälieriin ja oli lopputuloksissa viides.

Kenties Lauri Markkasen komein suoritus EM-kisoissa: Markkanen tippaa päätyrajaheiton sisään Kroatia-ottelussa, kun kellossa oli vaivaiset 0,1 sekuntia.

Tähdistöjoukkueen äänestävät EM-kisoissa työskentelevät toimittajat. Nyt taisi käydä niin, että muualla Euroopassa tuijotettiin enemmän mitalipelejä kuin laajempaa kuvaa.

Markkanen johdatti Suomen historiallisen kovaan sijoitukseen. Seitsemäs sija on Suomen kovin 55 vuoteen. Vuoden 1967 EM-kotikisoissa Suomi oli pykälän parempi eli kuudes.

Suomi laittoi myös mestarijoukkue Espanjan kovimpaan ahdinkoon EM-pudotuspeleissä. Jatkopeleissä Espanja oli eniten tappiolla juuri Suomea vastaan, kun hurmoksessa pelannut Susijengi johti puolivälierää jo 15 pisteellä.

Espanja ansaitusti paras, mutta yksi asia hiertää

Espanjaa voi kuitenkin hyvällä syyllä sanoa EM-kisojen parhaaksi joukkueeksi ja sitä kautta selittyvät myös kisojen arvokkaimmaksi pelaajaksi valitun Willy Hernangomezin sekä amerikkalaisen takamiehen Lorenzo Brownin valinnat kisojen parhaiden joukkoon.

Espanja säväytti etenkin EM-pudotuspeleissä joukkuepuolustuksellaan, joka hyydytti monet joukkueet kisojen aikana, kuten finaalivastus Ranskankin. Espanjalta ei voi siis ottaa mitään pois. Mestaruus oli valmentajavelho Sergio Scariolon johdolla ansaittu, mutta kultajuhlien takaa löytyy silti yksi nolo ratkaisu ja se liittyy nimenomaan joukkueen pelin moottoriin Browniin.

Brownilla ei ole nimittäin mitään siteitä Espanjaan, vaan hänelle hankittiin kansalaisuus ja otettiin maajoukkueeseen samassa yhteydessä, kun pelintekijöistä tuli pulaa. Lauri Markkasen joukkuekaverina NBA:ssakin pelannut Ricky Rubio ja Carlos Alocen joutuivat loukkaantumisten takia sivuun.

Espanjalaismediassakaan temppua ei arvostettu, vaan muistutettiiin normaaleista käytännöistä kansalaisuuden saamisessa (siirryt toiseen palveluun). Tavallisesti urheilijat ovat voineet hakea kansalaisuutta, kun he ovat asuneet Espanjassa kaksi vuotta. 32-vuotias Brown ei ole edustanut espanjalaista seuraa lainkaan, vaan väänsi viime kaudella Venäjällä ja tulevalla kaudella Israelissa.

Lorenzo Brown oli vastustamattomassa iskussa EM-kisoissa esimerkiksi Saksa-välierässä, jossa hän teki 29 pistettä. Tässä hän löi viimeisen sinetin voitolle. EM-finaalissa Brown johti Espanjan peliä mallikkaasti tehden 14 pistettä ja antaen 11 koriinjohtanutta syöttöä. Brownista tuli ensimmäinen pelaaja kautta aikain EM-finaalissa, joka tekee tupla-tuplan pisteillä ja syötöillä.

Toki koripallossa on aiemminkin puhuttu ostojenkeistä. Muistetaanhan vaikka vuonna 2007 Venäjän EM-kultaan johdattanut amerikkalaistakamies J.R. Holden tai vuonna 2011 Makedonian sensaatiomaisesti neljänneksi vienyt Bo McCalebb.

Nyt asia on puhuttanut vielä enemmän. Kyse lienee siitä, että myös vahvasta koripallokulttuuristaan ja pelaajatuotannostaan tunnetutkin maat ovat ottaneet pikahälytyksellä amerikkalaisia riveihinsä. Espanjan ohella näin teki esimerkiksi Kroatia.

Kisojen pudotuspelijoukkueista myös Montenegrolla, Puolalla, Slovenialla ja Turkilla oli riveissään amerikkalainen ilman kunnon siteitä uuteen kotimaahansa. Osa tänä kesänä hankituista amerikkalaisista on lyönyt vielä lisää liekkiä keskusteluun, kun ovat kertoneet, etteivät ole edes tienneet, missä päin Euroopan karttaa heidän uudet kotimaansa ovat.

Kansainvälisen koripalloliiton johdostakin on jouduttu kommentoimaan asiaa tänä kesänä. Fiban pääsihteeri Andreas Zagklis totesi elokuussa, että tilanne on vaikea, sillä 212 jäsenmaalla on erilaisia lakeja ja sääntöjä. Jossain on vaikeampaa saada passia ja jossain ei. Fiban sääntö on tällä hetkellä ollut, että Brownin kaltaisia pelaajia voi olla joukkueessa vain yksi.

– Mielestäni on liittojen oikeus hyödyntää tätä sääntöä. Loppujen lopuksi tullaan myös keskusteluun jokaisen joukkueen, liiton ja maan sisällä, kuinka pitkälle he haluavat mennä tässä ja mihin he laittavat omat kriteerinsä kansalaisuuden saamisessa, Zagklis kommentoi Basketnews-sivuston mukaan (siirryt toiseen palveluun).

Näin nousee pokaali ilmaan! Espanja juhlii koripallon Euroopan mestaruutta.

Espanja näytti näissä kisoissa tehneen oman moraalisen valintansa. Se näyttää nololta. Puhutaan kuitenkin omasta tuotannostaankin Euroopan parhaista, ellei Euroopan parhaasta koripallomaasta.

Kuten Saksan EM-pronssille johdattanut kanadalaissuomalainen Gordon Herbertkin totesi ennen Espanjan kohtaamista, Espanja on ollut mallimaa 15–20 viime vuoden ajan Euroopassa.

Voitonhimo on toki ymmärrettävää Espanjassa, mutta etenkin Espanjan kaltaisten lajin mahtimaiden kohdalla tällainen jenkkikikkailu on kiusallista katsottavaa.

Lue lisää:

Susijengi ei hävinnyt huonolle! Espanja marssi Euroopan mestaruuteen – Suomi laittoi kovimpaan paikkaan pudotuspeleissä

Kansainvälisen koripalloliiton pomo puhuu jo Tampereesta EM-isäntänä ja hehkuttaa suomalaisfaneja: "Kaikki voivat olla vähän kateellisia"

Espanja Euroopan mestariksi, suomalaiskanadalainen Gordon Herbert johdatti Saksan EM-pronssille: "Yksi erityisimmistä hetkistä elämässäni"

Lauri Markkanen dominoi EM-kisoissa häkellyttävällä tavalla – isä lähetti jämäkät terveiset NBA:n suuntaan: "Nyt on valmentajalle kova haaste"

Susijengi sai aikaan painokelvotonta tekstiä maailmanmestarin pukuhuoneessa – Lauri Markkasta halannut Espanjan tähti: "He tekivät uskomatonta työtä"

Kommentti: Olisitko uskonut tällaista? Susijengi ehti jo tehdä historiaa – siksi koskettava hetki pelin jälkeen tuntui erityisen riipaisevalta