Hyppää sisältöön

Näin Suomen myyttinen "jääkiekkotraktori" syntyi – Jukka Holtari kertoo JYPin noususta Suomen huipulle ja ennustuksen Jukka Rautakorvesta

Jukka Holtari työskenteli JYPin urheilujohdossa kaikkiaan 15 kauden aikana. Holtari kertoo Jyväskylän jääkiekkotraktorin synnystä, ominaispiirteistä ja nykytilasta. 

JYPin päävalmentaja Jukka Rautakorpi on kokenut menestysluotsi. Kuva: Vesa Pöppönen / AOP

JYPin jääkiekkotraktorista ja muista SM-liigan kuumista puheenaiheista keskustellaan Yle Puheen Jääkiekkokierroksella. Seuraava lähetys perjantaina 23.9. klo 18. Kuuntele lähetystä tästä.

Jääkiekkotraktorin synty. Jukka Holtari, koska ja miten se Jyväskylässä tapahtui?

– Tarkkaa havaintoa ei ole. Traktori jääkiekossa on vähän kuin taruolento, jeti Himalajan vuoristossa. Nehän ovat mielikuvia.

Se mielikuva yhdistetään edelleen vahvasti JYPiin.

– Koen siinä sellaista hyväntahtoista piruilua, myönteistä pilkkaa. Tasaisen varma nelivetosuorittaja. Ja aina sanottiin, että "vanha runko on teillä pysynyt kasassa", mutta todellisuudessa runkopelaajia vaihtui joka kausi aika paljon. Silti se mielikuva pysyi, että jyppiläinen tapa toimia, se puksuttaa ja tuottaa tulosta. Tähän sopii mainiosti pohjalainen sanonta: kateus on ansaittava, sääliä saa ilmaiseksi.

Kuka keksi kutsua JYPiä traktoriksi?

– Kyllä Kari Tyni varmasti sen takana oli, ei sellaista kukaan muu voinut junailla. Lähes juhajunnomaista suorittamista. Ja Ylen toimittaja Jussi Saarinen liittyi siihen silloin vahvasti.

Kari Tyni, Anttoni Honka ja Jukka Holtari poseeraavat kameralle vuonna 2019. Kuva: Vesa Pöppönen / AOP

JYP-traktorin ominaispiirteet, mitä ne ovat?

– Jos katsotaan pidemmällä perspektiivillä, niin yksi merkittävistä piirteistä on ollut uskallus tehdä omaa juttua. Liiganousu tapahtui vuonna 1985. Sen jälkeen 33 kauden ajan JYP oli suunnannäyttäjä sille, miten omia valmentajalahjakkuuksia tuodaan radalle.

Ensimmäisenä tulee mieleen muuan Erkka Westerlund…

– Kyllä. Sitten tulevat Hannu Aravirta, Kari Savolainen, Pekka Tapani, Mika Saarinen, Matti Alatalo, Risto Dufva, Jyrki Aho, Marko Virtanen ja Lauri Merikivi. Se on ollut ennakkoluulotonta ja rohkeaa suomalaisen jääkiekon kehittämistyötä. Jokainen valmentajapäätös on tekohetkellä epävarma. Jälkeenpäin ihmiset voivat sitten viisastella, että "olihan se päivänselvää, että Pertti tulee onnistumaan päävalmentajana".

Olit urheilujohtajana pitkään yksi traktorin pääsuunnittelijoista, voisiko sanoa päämekaanikko. Kädenjälkesi näkyy siinä varmasti vieläkin?

– Voi, se on paljon pitempi tarina. En koe olleeni päämekaanikko, mutta hyvä työpari Jukka Seppäselle. JYPillä on kohta takana 40 vuoden liigatarina. Siihen on ollut ilo ja kunnia saada kuulua mukaan.

Pitkällä kokemuksellasi osaat kuitenkin varmasti avata, että miten se menestystraktori kasattiin?

– Siinä on ollut monta vaihetta. 2000-luvun alussa omistajat maksoivat vanhoja velkoja pois, budjetti taisi olla SM-liigan pienin. Se oli välillä raastavaakin aikaa, kun traktori ei millään kiihtynyt.

Miten kiihdytys sitten onnistui?

– Vuonna 2006 JYP lanseerasi mission. Vaihtoehtoja oli kolme. Joko pannaan kokonaan pillit pussiin, mennään Mestikseen, tai sitten aletaan oikeasti panostamaan, että menestytään liigassa. Tyni, Seppänen ja Dufva saivat sitten traktorin kiihtymään. Voisi tiivistää, että vuosituhannen ekalla vuosikymmenellä JYP pyrki hyväksi ja 2010-luvulla se pyrki pysymään hyvänä.

Ja onnistui pysymään hyvänä todella pitkään.

Niin. Olen sitä jyppiläisyyttä kyllä paljon miettinyt. Se on tietynlainen instituutio. Ei nyt ihan uskonto tai avioliitto, mutta siinä on ollut tiettyjä instituution piirteitä. Jyppiläisyys on aina yksilöä suurempi. Seura on aina suurin. Ja hankalissa tilanteissa mietittiin, että miten seura tästä selviää. Tiukan paikan tullen ryhmän sisältä löytyi lähes aina kollektiivista ja luovaa ongelmien ratkaisukykyä.

JYP juhli ensimmäistä Suomen mestaruuttaan vuonna 2009. Kuva: Europhoto/Jukka Rautio

Vähintään välieräpaikka, se oli vuosikaudet JYPille enemmänkin sääntö kuin poikkeus. 2010-luvun loppupuolella tuo sääntö kumoutui. Traktori hajosi. Vai ajettiinko se loppuun?

– Ensinnäkin, se kuuluu tähän lajiin. Aina kilpaurheilussa väijyy kulman takana se paskakausi. Aika monta kertaa pystyimme sen väistämään tai viivyttämään sitä. Mutta se on vääjäämätöntä. Minä ilmoitin joulukuussa 2018 joukkueelle pukukopissa, että tämä jää minun osaltani tähän. Eli sen vuosikymmenen loppua en ole oikea mies kommentoimaan.

Jääkiekkokierroksen parhaat: Topi Nättinen puhuu JYPin menestysmahdollisuuksista

Nyt Jyväskylässä rakennetaan uutta. Miltä vuosimallin 2022 JYP-traktori sinun silmiisi näyttää?

– Näen ja uskon, että äijät saavat homman taas kerran radalle. Jukka on pitkän matkan tuttu minulle. Kyvykkyys ja tahtotila ovat paikoillaan.

Jukka Rautakorpi on JYPin näköinen mies, siitä ei taida olla epäilystäkään? Hänhän aloitti uransa valmentajana juuri Jyväskylässä.

– Joo. On. Muistan, kun Jukka lähti JYPistä Tapparaan (vuonna 1995). Jukan koti on Tampereella, mutta toinen henkinen koti varmasti Jyväskylässä.

Jukka Rautakorpi palasi täksi vuodeksi Jyväskylään. Kuva: Vesa Pöppönen / AOP

Alku on näyttänyt siltä, että Rautakorven ja Ville Niemisen tuunaama dieselkone hiukan yskii.

– Kannattaa muistaa, että joissain kaupungeissa sitä konetta ei saa ikinä käyntiin, jos siellä ei ole ikinä oltu huipulla. Mutta siinä mitataan sitä organisaation vahvaa urheilukulttuuria. Kyllä se traktori sieltä pyrähtää käyntiin. Eikä sovi unohtaa Heiskasta!

Ai niin, Mikko "Pönö" Heiskanen on myös mukana JYPin valmennuksessa.

– Sillä on traktorinkuljettajan ominaisuus. Ruutupaitaa päälle ja heinänkorsi hampaisiin!

Unohdetaan lopuksi traktori, sillä monet jääkiekkoa seuraavat ovat miettineet, että mitä Jukka Holtari nykyään puuhaa?

– Puuhaan nyt kaikkien sellaisten harrastusten parissa, jotka ovat vuosien aikana jääneet. Muun muassa maalaamisen ja piirtämisen. Mietin, että mitä mukavaa puuhasin 35 vuotta sitten, että mikä silloin jäi kesken.

Entä työt jääkiekon parissa?

– Viime kevään olin JYPin U14-joukkueen valmentajien mentori. Ja häärin siinä samalla apuvalmentajan roolissa. Se oli hienoa. Vancouverin scouttihommien jälkeen halusin mennä vähän niin kuin juurille. Tuli tarve antaa lajille takaisin, kun siltä on niin valtavasti saanut.

Tästä voinee päätellä, että sinut nähdään jatkossakin jossain lätkäroolissa?

– Tulen varmasti tekemään joitain projektiluontoisia töitä.

Lue myös:

Tänään käynnistyvä Mestis laajeni Latviaan, vaikka matkakustannukset hirvittävät – Joensuun Kiekko-Pojat hyppäsi mukaan liigaspekulaatioihin

Töitä odotellut Raimo Helminen palaa innolla Ilvekseen – Ismo Lehkonen kertoo turkulaisten kaipaavan "Raipea"