Suora

  • Uinnin MM
  • Uinnin MM
  • Uinnin MM
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Näkökulma: Helmisen valitseminen kostautui

Suomen alle 20-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue sijoittui neljänneksi Kanadan MM-kisoissa. Kisat osoittivat, että Jääkiekkoliiton kyseenalainen päätös valita Raimo Helminen Pikkuleijonien päävalmentajaksi oli ennenaikainen.

urheilu
Raimo Helminen.
YLE

Alle 20-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue on instituutio, johon iso massa kiinnittää huomiota vain kerran vuoden aikana, MM-kisojen yhteydessä. Sen takia Raimo Helmisen valinta päävalmentajaksi ei herättänyt kovinkaan paljon parranpärinää vajaa vuosi sitten.

Kun Suomi hävisi avausottelussa Kanadalle, keskustelu Helmisen valinnan kyseenalaisuudesta alkoi. Siinä vaiheessa keskustelun aloittaminen oli ennenaikaista ja turhaa. Olen keskittynyt arvioimaan Suomen esityksiä vallitsevassa tilanteessa, mutta kuten jo aiemmin todettu - arviot Helmisen valinnasta ja onnistumisesta on aika avata turnauksen päätyttyä.

Turnaus Kanadassa osoitti, että Jääkiekkoliitto lähetti Helmisen käytännössä harjoittelemaan päävalmentajana toimimista Kanadaan. Alla ei ollut minkäänlaista päävalmentajakokemusta. Toki Helminen toimi pari vuotta alle 20-vuotiaiden valmennusjohdossa, mutta silti lahjakkain ikäluokka miesmuistiin annettiin noviisin käsiin.

MM-kisoissa kävi selväksi, että Helmisellä ei ole selkeää pelitapaa - tai sitten hänellä ei ollut valmiuksia valmentaa joukkuettaan sen mukaisesti. Suomen pelaaminen muuttui pelistä toiseen ja jopa pelien sisällä. Hyökkäyspelaaminen ei ollut yhdessäkään pelissä niin jouhevaa, että olisi jäänyt kuva joukkueesta, joka tietää tarkalleen, mitä tekee missäkin tilanteessa.

Helminen on aina ollut haastatteluissa aina varsin vaivaantunut ja vähäsanainen. Siitä huolimatta jo pelkästään lukuisat tekemäni haastattelut ”Raipen” kanssa ovat paljastaneet, että hänen taktinen ymmärryksensä ei ole - ainakaan vielä - kovin kummoinen. On ennenkuulumatonta, että alle 20-vuotiaiden pelaajat pystyvät analysoimaan pelitapahtumia haastattelussa paremmin kuin päävalmentajansa.

Helmiselle täytyy antaa tunnustusta siitä, että hän onnistui turnauksen avannutta Kanada-ottelua lukuun ottamatta luomaan joukkueesta henkisesti vahvan. Voitto USA:sta ja välierä Ruotsia vastaan olivat joukkueelta erinomaisia suorituksia siihen nähden, miten joukkue pelasi. Harvoin on nähty niin rajusti taistelevaa Leijona-joukkuetta kuin Ruotsia vastaan nähtiin.

Suomi pystyi - kisat avannutta Kanada-ottelua lukuun ottamatta - puolustamaan omaa aluettaan hyvällä menestyksellä. Oli hiuskarvan päässä, että Suomi olisi selviytynyt finaaliin, joka olisi ollut Ruotsi-ottelun esityksellä täydellinen onnistuminen. Pelisuunnitelma oli käytännössä tuhoontuomittu.

Granlund joutui tekemättömään paikkaan

Suomen hyökkäyspelaamisesta puuttui selkeä systeemi, mutta siitä huolimatta Suomi olisi voinut voittaa koko turnauksen ikään kuin päävalmentajasta huolimatta. Se olisi vaatinut ennen kaikkea sitä, että Mikael Granlund olisi ollut turnauksen paras pelaaja. Jos Granlund olisi pystynyt dominoimaan niin kuin hän parhaimmillaan pystyy, hän olisi voinut vetää muut vanavedessään, ja Suomi olisi voinut voittaa.

Tehtävä oli kuitenkin liian kova jopa välillä yli-ihmisenä pidettävälle Granlundille. Tätä ei pidä ymmärtää väärin. Granlund pelasi hyvän turnauksen nimenomaan kokonaisvaltaisesti. Tämä miellytti varmasti myös Minnesota Wildin seurajohtoa. Helmisen häilyvä pelitapa olisi kuitenkin vaatinut Granlundilta vielä enemmän. Käytännössä täydellisyyttä - vieläpä ilman systeemin tuomaa selkänojaa.

Toisaalta Granlund reagoi jopa liian nöyrästi johtajan rooliinsa. Hän uhrasi niin paljon energiaa täydellisen esimerkin antamiseen, että se oli jostain pois. Tällä kertaa se oli pois hyökkäyspään tekemisestä - eli juuri siltä alueelta, jossa Granlundin olisi pitänyt loistaa, jotta Suomi olisi voinut menestyä.

Nuorten MM-kisoissa nimittäin yksilötaidolla pystyy voittamaan pelejä, jopa mestaruuden. Venäjän viime vuoden MM-kulta pohjautui pitkälti yksilötaitoon. Tuolloin Venäjän joukkue ei ollut kovin hääppöinen, mutta se puolusti hyvin ja sillä oli Jevgeni Kuznetsov ja Vladimir Tarasenko ratkaisemassa pelejä. Suomi olisi täydellisyydellä voinut voittaa samalla sapluunalla.

Suomen pelaaminen oli esimerkiksi viime vuoden MM-kisoissa paljon selkeämpää. Onkin mielenkiintoista - joskin turhaa - spekuloida, mitä turnauksesta olisi tullut esimerkiksi Lauri Marjamäen valmennuksessa. Marjamäelläkään ei ollut liikaa päävalmentajan kokemusta vuosi sitten, mutta nykyinen Blues-valmentaja tunnetaan älykkäänä kiekkomiehenä, jonka joukkue pelasi vuosi sitten huomattavasti selkeämpää kiekkoa.

Helminen teki voitavansa ja osoitti osaavansa reagoida asioihin pelien sisällä - jälleen avausottelua lukuun ottamatta. Ruotsia vastaan ykkösketjua saatettiin ylipeluuttaa, mutta niin sitä pitikin ylipeluuttaa siinä tilanteessa. Kun peli piti voittaa, parhaita pelaajia pitää peluuttaa.

Helmisellä on vielä matkaa valmennusmaailman huipulle, mutta turnaus Kanadassa oli hänelle varmasti opettavainen kokemus. Syyttävä sormi osoittaakin liittoon, joka tuhosi parhaan kultasauman sitten 2000-luvun vaihteen palkkaamalla huippulahjakkaan ikäluokan päävalmentajaksi täyden noviisin. Uhkapeli kostautui.

Ilkka Palomäki Kirjoittaja on YLE Urheilun toimittaja

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat