1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. urheilu

Onneksi olkoon Raisa!

Tänään 29. helmikuuta on niin sanottu karkauspäivä, joka Kustaa Vilkunan mukaan perustuu vanhaan karata - sanan merkitykseen hypätä.Kun merkkitikkua puukalenterissa muulloin siirrettiin seuraavaan päivään, karkauspäivänä sitä vain hyppäytettiin sormilla paikallaan. Ihan mahtavaa. Ennen on tuo ajanlaskukin vaatinut sorminäppäryyttä!

Arto Teronen. Kuva: Yle

Olennaista karkauspäivässä on se, että hyppäyttämistä voi harrastaa suhteellisen harvoin, tiheimmilläänkin vain joka neljäs vuosi. Samalla se tarkoittaa sitä, että on olemassa aika joukko ihmisiä, joilla ei ihan tarkkaa syntymäpäivää ole kuin kerran neljässä vuodessa. Siksi tänään keskiviikkona 29. helmikuuta onnittelemmekin neljä kertaa lämpimämmin esimerkiksi entistä neuvostoliittolaista huippuhiihtäjää Raisa Smetaninaa.

Ennen kuin mennään näihin karkauspäivänä syntyneisiin, on syytä laittaa tähän miten tuo karkauspäivä tulee ja miksi? Vanha kunnon Wikipedia kertoo sen aina yhtä luotettavasti näin. Tietoa ei nyt ole edes pyritty tarkistamaan, koska muutenkin matemaattisesti lahjattomalle se olisi työn ja tuskan takana ilman varsinaista lopputulosta. Mutta näin se päivä syntyy – länsimaisessa ajanlaskussa.

”Karkauspäivä on 366-päiväinen vuosi, jonka helmikuuhun on lisätty 29 päivä, kun normaalisti vuodessa on 365 päivää ja helmikuussa 28. päivää. Päivä lisätään, jotta kalenterivuoden vuodenajat vastaisivat astronomisia vuodenaikoja. Karkauspäivää vietetään neljällä jaollisina vuosina lukuun ottamatta niitä sadalla jaollisia, jotka eivät ole jaollisia neljälläsadalla, koska maan kierto auringon ympäri kestää noin 365 päivää, viisi tuntia, 48 minuuttia ja 46 sekuntia!

Siinä se tuli. Siis NOIN tuon verran, sekään ei siis ole tarkka. Ei ihme, etten muista tätä näin Jyväskylän koulussa opetetun. Tietysti voi olla, että se on mennyt sivun jo silloisen vielä kätkössä olleen hilseen.

Ei tämä kuitenkaan vielä tässä ollut. Juliaanisessa kalenterissa karkauspäivä on poikkeuksetta joka neljäs vuosi, mutta me gregoriaanisen kalenterin sissit emme halua valita helpointa tietä. Gregoriaanista kalenteria on meillä käytetty jo vuodesta 1753, myös Venäjän vallan aikana. Gregoriaanisessa kalenterissa on nimittäin se poikkeus, että täydet vuosisadat eli sadalla jaolliset vuodet eivät ole karkausvuosia muulloin kuin joka 400. vuosi eli kun vuosi on jaollinen 400:lla.

Esimerkiksi vuodet 1700, 1800 ja 1900 eivät olleet karkausvuosia, mutta 2000 oli. Vuodet 2100, 2200 ja 2300 eivät ole, mutta 2400 taas on ja sitä rataa. Eli jos Raisa Smetanina eläisi tosi vanhaksi, niin nämäkin jutut olisi otettava huomioon syntymäpäiviä järjestäessä.

Vanhin talvikisavoittaja

Raisa Petrovna Smetanina syntyi Komin tasavallassa helmikuun 29. päivä siis vuonna 1952 ja on yksi talviolympiakisojen menestyneimmistä urheilijoista. Me suomalaiset muistamme hänet erityisesti Innsbruckin kisoista vuonna 1976, jolloin hän ensin hävisi kultamitalin reilun sekunnin erolla 5 km:n hiihdossa Helena Takalolle, mutta voitti heti seuraavana päivänä Takalon alle sekunnilla 10 km:llä!

Kaikkiaan Smetanina kilpaili viisissä olympiakisoissa, edusti neljä kertaa Neuvostoliittoa ja viidennen kerran jo 39-vuotiaana Itsenäisten valtioiden yhteisöä (IVY) Albertvillessa 1992 - vielä tuli kultaa viestissä. Smetanina saavutti hämmästyttävät 22 olympia- ja MM-mitalia. Olympiakisoissa neljä kultamitalia (4+5+1) ja MM-kisoissa kuusi maailmanmestaruutta (6+3+3). Hän oli ensimmäinen, joka voitti talviolympiakisoissa kymmenen mitalia ja Albertvillessa oli miltei 40-vuotiaana vanhin talvikisojen voittaja! Sitä se siis teettää kun on syntymäpäiviä vain joka neljäs vuosi. No joo.

Ei Raisa tietenkään ainoa ole, joka on sattunut putkahtamaan juuri karkauspäivänä. Muita tunnettuja ovat esimerkiksi italialainen säveltäjä Gioachino Rossini, yhdysvaltalainen orkesterinjohtaja Jimmy Dorsey, laulajatar Dinah Shore, ranskalainen näyttelijätär Michele Morgan, astronautti Jack Lousma ja suomalaista sukujuurta oleva sarjamurhaaja Aileen Wuornos, josta elokuvakin on tehty. Ja ehkä joku käsikirjoittaja löytäisi pahan yhteyden syntymäpäivään, sillä myös toinen yhdysvaltalainen sarjamurhaaja Richard Ramirez on karkauspäivän lapsia.

Listoilta löytyy lisääkin karkauspäivän sakkia, yhdysvaltalaisilta esimerkiksi puolen tusina baseball-tähteä, muta niitä voi jokainen tutkia erikseen jos kiinnostaa. Olennaista on, että on heillä kaikilla syntymäpäiväjuhla myös muina vuosina vaikkakin vähän eri aikaan riippuen siitä missä asustaa tai ennen kaikkea on minne on ”passitettu”.

Helppoa on sanoa, että päivä sinne tai tänne, mutta tilanteessa, jossa ”panoksena” on esimerkiksi täysi-ikäiseksi tulo voi kysymys olla kipakka. Niinpä aina vanhoillinen Iso-Britannia ja yhä myös Hongkong vaikka Kiinalle kuuluukin, ovat määränneet, että 29. helmikuuta syntynyt tulee täysi-ikäiseksi vasta 1.maaliskuuta. Vastakkaista käsitystä on edustanut taas Uuden Seelannin parlamentti, jonka mukaan karkauspäivänä syntyneen syntymäpäivä on 28. helmikuuta paitsi tietysti karkausvuosina. Eli ei niin mitätöntä juttua, ettei sitä tarvitsisi lailla säätää.

Monille on tietysti tuttu juttu myös tämä ”liikehdintä” karkauspäivänä, jolloin kenties joskus hamekankaiden myynti vilkastui huomattavasti. Vanhastaan on ollut sellainen käsitys, että karkauspäivä on nurinkurisuuksien päivä, jolloin kaikki on päälaellaan. Ja koska naiset eivät muka voi kosia miehiä, niin tällainen tavattomuus on ollut sallittua karkauspäivänä kun maailmankirjat ovat jo muutenkin sekaisin.

Kun Gulakovalle järjestyi cup-voitto

Tapa on lähtöisin Englannista, mitenkäs muuten. Siellä jos nainen kosi karkauspäivänä ja sai rukkaset, niin rukkasten antajan piti nimenomaan antaa kosijalle edes palkaksi, ei nyt rukkasia, mutta käsineet kumminkin. Suomeen tapa levisi joskus 1800-luvulla. Täällä joku keksi, että käsineet eivät riitä, vaan hylätylle naiskosijalle pitää todella ostaa hamekangas.

Raisa Smetanina täyttää siis tänään täysiä vuosia 60! Juhlaansa Raisa todennäköisesti viettää kotonaan Komin tasavallan Syktyvkarissa, jossa tasavallan noin miljoonasta asukkaasta on reilu viidesosa. Raisalla on kaupungissa tasavallan rakentama komea talo, joka on rakennettu niin, että myöhemmässä vaiheessa siitä tulee museo. Talossa ovat kaikki Smetaninan mitalit, ja hänen elämänsä on kuvattu aina kodassa tapahtuneesta syntymästä alkaen.

Raisan luona on käynyt muun muassa Immo Kuutsan poika Jussi, jonka Raisa oli ottanut mielellään vastaan. Smetanina on aikanaan tiettävästi seurustellut valmentajansa Viktor Ivanovin kanssa, mutta on nyt yhä lapseton vanhenemassa oleva rouva, joka osallistuu kotiseudulla nuorten hiihtäjien valmentamiseen. Tarina ei kerro onko Smetaninalla hamekangas tai hamekankaita vai onko ”sinkkuna” eläminen hänen omasta tahdostaan syntynyt tilanne.

Maajoukkueen takavuosien valmentaja Immo Kuutsa muistaa miten hän saattoi vaikuttaa siihen, että Smetaninalta meni silloin vielä epävirallisen maailman cupin voitto sivu suun vuonna 1979, jolloin päätöskilpailussa Holmenkollenilla vallitsi aika raskas keli. Kollenin tapaan ylhäällä sukset alkoivat kerätä lunta pohjiin, eikä ollut havuja. Immo muistaa miten Smetanina meni ohi ja sitten tuli Kulakova, jonka kohdalla Immo oli laittanut suksensa poikittain ja Galina oli hangannut suksensa puhtaaksi.

Kulakova voitti hiihdon kolmella sekunnilla ja samalla koko maailman cupin. Immon mukaan venäläiset valmentajat olivat puineet nyrkkiä hänelle, joka ”vain halusi auttaa vanhempaa rouvaa”! Tätä tuskin Immon poika Smetaninalle kertoi Komissa vieraillessaan idänkaupan asioilla. Sitä paitsi Smetaninakin cupin voitti kaksi vuotta myöhemmin.

Tänään (29.2.) Raisa Smetanina joka tapauksessa juhlii ja häntä juhlitaan, eikä syyttä. Sattuuhan syntymäpäivä ja merkittävä sellainen kerrankin oikealle päivälle!