Koe uusi yle.fi

Suora

  • Taitoluistelun EM: Jäätanssin vapaatanssi
  • Pikaluistelun MC: Erfurt
  • Taitoluistelun EM: Jäätanssin vapaatanssi
  • Ampumahiihdon MC: Miesten takaa-ajokilpailu
  • Urheilua Yle Puheessa: Jääkiekkokierros
  • Pikaluistelun MC
  • Lentopallon Mestaruusliiga: VaLePa - ETTA
  • Lentomäen MM 2018 3. ja 4. kierros
  • Lentomäen MM
  • Taitoluistelun EM: Naisten vapaaohjelma
  • Urheiluruutu
  • Taitoluistelun EM: Naisten vapaaohjelma
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Blogi: Hajonneen valtion huikea palloilukulttuuri

Koripallon EM-kisojen ensimmäinen Suomen vastustaja Kroatia oli ennen osa Jugoslaviaa. Niin olivat myös Suomen lohkon kolme muuta vastustajaa. Kun lajin EM-kisoissa pelaa myös entisen Jugoslavian maat Serbia ja Slovenia, ei voi kun miettiä, mistä kumpuaa maanosan palloilu- ja koripallokulttuuri.

urheilu
EPA

Tätä kysymystä olen esittänyt vuosien varrella tavatessani ihmisiä, jotka tulevat entisen Jugoslavian alueelta. Vastauksissa ei ehkä ole mitään uutta, mutta valotetaan niitä kuitenkin.

Sanoilla on merkitys. Käytän tässä kirjoituksessa sanaa ”kulttuuri”. Monissa maissa kyseisen maan palloilujoukkueet ovat niin syvällä ihmisten mielissä ja elämässä, että sanan käyttö on perusteltua. Lajin ja joukkueen seuraamisella on taustansa ja historiansa.

Näin on myös entisen Jugoslavian alueella. 1990-luvun alussa kivuliaasti hajonneen maan palloiluhistoria on huikea. Olympia-, MM- ja EM-mitaleita mm. jalka-, kori-, lento-, käsi- ja vesipallossa on kymmeniä.

Menestys jatkunut hajoamisen jälkeen

Jugoslaviahan hajosi 1990-luvun alussa. Siitä irrottautuivat silloin Kroatia, Slovenia, Bosnia-Hertsegovina ja Makedonia. Jäljelle jäi tynkä Jugoslavia, joka 2000-luvulla muuttui Serbia-Montenegroksi. Montenegro itsenäistyi vielä vuonna 2006. Näin yhdestä palloilumaasta oli tullut kuusi maata. Tässä muuten yksi perustelu mm. koripalloilun EM-kisojen joukkuemäärän lisäämiseen.

Jugoslavian hajoamisen jälkeenkin menestys on jatkunut. Kroatia otti tuoreena valtiona heti koripallon olympiahopeaa vuonna 1992. He pystyivät ainoana joukkueena pistämään edes vähän kampoihin USA:n Dream Team -ykköselle. Päälle tuli MM-pronssi vuonna 1994 sekä EM-pronssit vuosina 1993 ja 1995.

Hajoamisen jälkeinen Jugoslavia on voittanut vuoden 1998 ja 2002 koripalloilun maailmanmestaruudet sekä Serbian nimellä EM-pronssia 2009. Unohtaa ei voi myöskään Kroatian yllättäviä esityksiä jalkapallon MM-kisoissa vuonna 1998, jolloin tuliaisina kisoista oli pronssimitalit. Hurjaa listaa.

Menestys luo menestystä

Entisen Jugoslavian alueen palloilulla on siis perinteensä. Joskus on menestytty ja se on luonut uutta menestystä. Mutta mitalit eivät ole tulleet ilman työntekoa. Toiminta on nähty yhteisölle arvokkaaksi ja siihen on panostettu. Tekemisen taso on asetettu riittävän korkealle ja siitä on pidetty kiinni. Vuosien saatossa hitaasti liikkuva pyörä on saatu liikkumaan positiiviseen suuntaan. Näin perustelee asiaa alueelta kotoisin oleva jalkapalloa tunteva valmentaja.

Halu voittaa

Toisen alueen jalkapalloihmisen mielestä syynä menestykseen on halu voittaa. Kansanluonne on sellainen, ettei periksi anneta. Sinänsä itsestään selvältä tuntuva selitys. Mutta kun olen katsonut vuosien mittaan alueen eri palloilujoukkueiden pelejä, tulee tunne, että ajatuksessa on perää. Sen verran keljumaisesti alueen maiden pelaajat pelaavat. Siis keljumaisesti vastustajan kannalta.

Palloilua tukeva koulujärjestelmä

Sarajevosta aikanaan sotaa pakoon Lontooseen lähtenyt kollega vannoo perinteen nimiin. Tämän lisäksi hän tuo keskusteluissa esille koulujärjestelmän. Hänen mukaan koulunkäynnin yhteyteen on integroitu toimiva liikunnan ja palloilun opetus. En tunne entisen Jugoslavian alueen koulujärjestelmää arvioidakseni näkemystä mutta olen varma, että Suomessa otetaan tällä sektorilla ihan varmasti paljon pattiin. Suomalaisella koululiikunnalla ei paljoa pullistella, lukuun ottamatta ihan toimivaa urheilulukiojärjestelmää.

Väestömäärät eivät selitä menestystä

Alueen väestömäärä oli entisen Jugoslavian aikaan parisenkymmentä miljoonaa asukasta. Siinä oli kyllä mistä ammentaa palloilulahjakkuuksia. Hajonneena alueen valtioiden väkimäärät eivät ole Serbian lähes kymmentä miljoonaa lukuun ottamatta kummoisia. Tällä menestystä ei voi oikein siis selittää, onhan kaikissa muissa alueen maissa vähemmän asukkaita kuin Suomessa. Montenegrossa asukkaita on vain 600 000. Mutta silti mitaleita ropisee ja joukkueiden kokoonpanoja katsoessa pitkiä pelaajia riittää.

Suomalaiset liian rehellisiä

Mielenkiintoisen näkemyksen esitti alueelta kotoisin oleva koripallovalmentaja. Hänellä on myös lyhyt kokemus Suomessa valmentamisesta. Kysyin häneltä tietenkin palloilukulttuurin salaisuutta ja myös sitä, mitä eroa on suomalaisella ja entisen Jugoslavian alueen koripallon pelaajalla.

Valmentajan mukaan suomalaiset ovat liian rehellisiä palloilijoita. Palloiluun kuuluu vastustajan puijjaaminen tai uunottaminen kaikilla pelattavan lajin sääntöjen mukaisilla tavoilla. Ja valmentajan mukaan uunottamisessa ex-jugoslavialaiset ovat hyviä. Sen uskon ja siitä enemmän seuraavassa blogissa.

Timo Huovinen

Suosittelemme

Tuoreimmat