BLOGI: Joskus heitto kulkee, joskus taas ei

Koripallon heiton osuminen koriin on tarkkaa puuhaa. Välillä pelaajalla on päällä täydellinen ”flow”, jolloin lähes kaikki uppoaa. Näin kävi mm. Espanjan Juan Carlos Navarrolle EM-kisojen puolivälieräpelissä. Jos sama tahti jatkuu, on Espanja paha pideltävä kisojen ratkaisupeleissä.

Kuva: YLE

EM-kisojen välieräjoukkueet ovat siis selvillä. Perjantaina ratkotaan finaalipaikat ottelupareissa Espanja – Makedonia ja Ranska – Venäjä. Torstaina Ranska ja Venäjä joutuivat vääntämään tosissaan välieräpaikan eteen. Molemmat ottelut ratkesivat vasta neljännen jakson loppupuolella.

Parker ratkaisi, Teodosic ei

Ranska – Kreikka puolivälierän ratkaisijaksi nousi Ranskan takamies Tony Parker, joka löysi hieman kateissa olleen heittonsa ja upotti pari tärkeää tilannetta. Aika ajoin hukassa olleesta heitostaan huolimatta mies on ollut jälleen tärkeä palanen Ranskan kokonaisuudessa. Venäjä – Serbia ottelussa Serbia oli hyökkäyspäässä taas paljon takamies Milos Teodosicin varassa. Pelin kuumimmilla hetkillä Teodosic kuitenkin laittoi muutaman tärkeän vaparin ohi. Myös viime hetkillä Serbian kannalta tärkeä kolmonen kolisi raudoissa. Toki tämän heiton Teodosic otti kaukaa.

Navarron hurja heittovire

Keskiviikon puolivälierässä Espanja – Slovenia Espanjan takamies Juan Carlos Navarrolla sen sijaan kulki. Mies upotti kolmannen jakson aikana 21 pistettä läheltä ja kaukaa, muun muassa neljä hyvästä rytmistä lähtenyttä kolmen pisteen heittoa. Päällä oli todellinen pelaajan ”flow”. Tietenkin heittojen osumista koriin edesauttoi Espanjan hieno hyökkäyspeli, jossa palloa pelattiin taitavasti sillä hetkellä kuumana olleelle takamiehelle. Navarro sai ladata heittonsa usein vastapalloon, hyvästä rytmistä. Tällaisia kaukoheittotilanteita saadaan aikaan taitavalla sisään-ulos pelaamisella.

Tuollaisesta hyvästä heittovirrasta unelmoi jokainen koripallon pelaaja. Sellainen sattuu joskus päälle, joskus heitto on täysin jumissa. Näin kävi EM-kisoissa mm. hyvänä heittäjänä tunnetulle Teemu Rannikolle. Kisojen alussa ei tippunut mikään mutta kisojen edessä heitto sitten alkoikin upota.

Heittojumia käytetään hyväksi

Vastustaja käyttää härskisti hyväksi pelaajaa, jonka heitto ei kulje. Häntä voidaan puolustaa kauempaa ja eliminoida näin korille ajot. Huonossa heittovireessä oleva pelaaja voidaan jättää myös vähän enemmän rauhaan ja käyttää hänen puolustajaansa paremmin mm. apupuolustukseen. Jos koko joukkue on jumissa, voidaan laittaa päälle paikkapuolustus. Näin tukitaan korialus. Tätä Suomi käytti mm. EM-pelissä Sloveniaa vastaan. Näissä EM-karkeloissa on vain niin kovia heittäjiä, että paikkapuolustusta ei ole kisoissa usein nähty.

Heittäminen tuhansien toistojen tulos

Koripallon heittäminen on hienomotorinen suoritus. Se vaatii taakseen tuhansia – kymmeniätuhansia toistoja. Heitto tai vapaaheitot tehdään yleensä hengästyneenä. Väsyneenä ei usein osu niin tarkasti kuin pelin alussa tuorein jaloin ja käsin. Mitä enemmän toistoja pelaaja on tehnyt peleissä ja harjoituksissa, sitä paremmin uppoaa. Ei ole siis helppoa. Ei ollenkaan niin helppoa, miltä se huippupelaajien tekemänä näyttää.

Koripallon heittotekniikka on kehittynyt vuosien varrella kaikilla pelaajilla lähes samanlaiseksi. Tietenkin omanlaisia pikkuyksityiskohtia on jokaisella. Ranskan Joakim Noahin kaltaisia persoonallisia heittotekniikoita on enää harvoilla pelaajilla. Katsokaa muuten miten hän heittää. Heittäminen on niin tärkeä osa koripallopeliä, että huippujoukkueilla on asiaa varten vihkiytyneet valmentajat.

Heiton takkuilu mystinen asia

Silti joskus heitto vaan menee jumiin. Tilanne saattaa olla pelaajalle mystinen asia. Heittojumi saa monesti myös aikaan sen, ettei pelaaja uskalla enää heittää selvistäkään paikoista. Heittoa saatetaan hioa ja miettiä harjoituksissa tarkkaan mutta silti ei tipu. Ja sitten yhtä äkkiä ”ketsuppipullo saattaa avautua”. Yhtä mystisesti kuin on sulkeutunutkin.

Jututin kerran tästä tematiikasta ampumahiihdon ampumavalmentaja Asko Nuutista. Hän on toiminut mm. Suomen ja Viron ampumahiihtojoukkueiden valmentajana. Miksi Nuutista tästä sitten jututin? Siksi, että samaa asiaa tehdään molemmissa lajeissa. Yritetään osua kohteeseen hienomotorisella suorituksella hengästyneenä.

Laitetaan suoritus palasiksi

Samat ongelmat ovat myös ampumahiihtäjillä. Tuhansista toistoista huolimatta ampuminen saattaa takuta. Silloin Nuutisen mukaan palataan perusasioihin. Laitetaan suoritus palasiksi ja aloitetaan alusta. Ei toki niin pitkän kaavan mukaan kuin urheilijan uran alussa. Sitten osutaan taas tauluun, muutetaan suoritus lajinomaiseksi eli tehdään sitä hengästyneenä. Ja sitten taas osuu, harjoittelun ja onnistumisten kautta.

Miten osuu perjantaina Navarro? Jatkuuko Parkerin löytynyt heittovire? Sen näemme perjantaina välieräpeleissä Espanja – Makedonia sekä Ranska – Venäjä.

Timo Huovinen