Suora

  • "Äiti, anna mä menen": Mikael Hagelstam muutti 13-vuotiaana ulkomaille tanssin vuoksi eikä välitä, kun virolaisvalmentajat huutavat hänen tuhlaavan vanhempiensa rahoja
  • Urheiluruutu

Tirauta tikkuun vol. 1

Muistan kuinka jätkät olivat iloisia siitä, että arpa oli jälleen osunut kohdalleni. Pietarin MM-kisojen pronssipeli oli juuri hetkeä aikaisemmin päättynyt suomalaisittain iloisiin tunnelmiin, Kanada oli kaatunut 2-1. Tyytyväisyys ja ilo johtui siitä, että joukkuetoverit tiesivät minun olevan nopea.

urheilu
Juha Lind toimii nykyisin Ylen jääkiekkoasiantuntijana
Yle

Ei ole itsestään selvä asia, että pisu tulee, kun joku valvoo silmä kovana vieressä. Toisilla lämpimän kupillisen tuottamiseen saattaa vierähtää pitkä tovi. Omalta kohdaltani tarvittavan virtsamäärän lorauttaminen purkkiin ei tuottanut koskaan suurempia ongelmia, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Tämän takia pojat olivat tyytyväisiä. Bussin nokka saatiin käännettyä kotia kohti jo hyvissä ajoin.

Oli siellä viimeisen pelin jälkeisissä testeissä joku toinenkin suomalainen, en muista kuka. Bussi liikahti nopeasti eli saman nopean kategorian miehestä oli siis kyse. Niihin aikoihin vallalla oli tapa, että alkusarjan ottelun jälkeen yksi pelaaja kustakin joukkueesta ja jatkosarjasta eteenpäin kaksi peluria per joukkue arvottiin dopingtestiin. Pietarissa olin onnekas. Arpa osui kohdalleni kolmasti.

Itse tapahtuma

Kaikki testit, mitkä minä vuosien varrella läpi kävin olivat ns. virtsatestejä. Veritesti on testausmenetelmistä toinen. Virtsatestissä kuvio on seuraava. Testaajat tulevat paikalle ja ilmoittavat ketkä testeihin joutuvat. Esimerkiksi yllä mainituissa Pietarin kisoissa pelin jälkeen joukkueemme lääkäri tuli virkailijan kanssa heti pelin jälkeen koppiin ja ilmoitti kuka tai ketkä testataan.

Varustusta saa keventää, jälkijumpalle saa mennä. Periaatteessa saa tehdä täysin normaalit rutiinit sillä erotuksella, että virkailija seuraa sinua ihan kaikkialle. Itse testiproseduurissa ensin hoidetaan paperiasiat. Henkilöllisyys tarkistetaan ja ennen allekirjoituksia tsekataan, että purnukoiden numerosarjat ovat oikeat. Sitten ei muuta kuin pisupuuhiin.

Jos nyt en väärin muista, niin 75 ml virtsaa on minimimäärä. Tarvittava määrä kun on koossa niin pullojen kanssa virkailijoiden pöydälle ja loppukuviot. Siitä purkista, johon on se minimimäärä lorautettu, kaadetaan toiseen purkkiin jonkin verran, olisiko n. 25 ml. Tämän jälkeen purkit tiukasti kiinni ja virkailija laittaa molempiin purkkeihin sinetin. Lopuksi purkit saa laittaa pussiin, joka suljetaan ja laitetaan virkailijoiden tuomaan laatikkoon. Kaikki on hyvin valvottua, "kusetus" ei siis ole mahdollista.

Voisitko auttaa pyyhkimisessä?

Vaikka nyt puhutaan äärimmäisen vakavasta asiasta, niin mieleeni muistuu eräs hauska testauskerta, jo tekstissä mainittu poikkeustapaus. Jostain syystä olin juuri ennen tiedon saantia testistä käynyt pisulla. Vaikka siinä sitten kuinka juotiin ja odoteltiin, niin pisua ei kuulunut. Aikani odotettuani ei muuta kuin housut kinttuihin ja virkailijan kanssa isommalle hädälle. Siinä olisi voinut ottaa testituloksen erilaisista koepaloista. Tärkeintä oli, että homma hoitui, eikä virkailijan tarvinnut ryhtyä pyyhkimishommiin.

Tässä on viime aikoina törmännyt taas harmillisiin uutisiin. On valelääkäriä, harmaata taloutta ja vaikka mitä. Urheilupiireissä puhutaan rahanpesusta ja dopingista.

Kovanaaman paljastus

Georges Laraque oli vuosia NHL:n kovimpia tappelijoita. Ei Laraque ihan pelkkä tappelija ollut, sillä parhaalla kaudellaan mies merkkautti tilastoihinsa lähes 30 tehopistettä. Kovanaamana mies kuitenkin tunnetaan ja muistetaan.

Laraque julkaisi jokin aika sitten kirjan, jossa hän kertoo mm. steroidien, piristeiden ja lääkkeiden oleva vakava ongelma NHL:ssä. Georges tietää varmasti mistä puhuu. Valehtelisin jos väittäisin olevani täysin eri mieltä. Erilaisia aineita on varmasti käytetty ja käytetään nykyäänkin. Pelasin Montrealissa, kun Lahdessa jysähti dopingpommi.

Rupesin selvittelemään kuinka yleistä siihen aikaan erilaisten aineiden käyttö oli. Nyt täytyy muistaa, että silloin NHL:ssä ei juuri kontrolloitu aineiden käyttöä, toisin kuin nykyään. Törmäsin efedriiniin, joka on piriste. Selvisi, että 3-4 joukkueen pelaajaa eli n. 20 % joukkueesta käytti efedriiniä ennen pelejä. Kuten Laraquekin. Kyseessä olivat joukkueen kovanaamat.

Oman edun nimissä

Vuosien varrella koko dopingasia on kokenut suuria muutoksia. Testausmenetelmät ovat kehittyneet ja moni sellainen asia, joka ennen oli sallittua on nykyään kiellettyä. Myös keinot kikkailuun ovat varmasti edistyneet.

Mietin useampaan kertaan, että kannattaako minun koko asiasta mitään edes kirjoittaa. Lähes 20 vuotta mukana huippu-urheilussa on kuitenkin pitkä jakso. Olen tavannut satoja, tuhansia ihmisiä matkan varrella ja kokenut ja törmännyt kaikenlaiseen.

Doping sanana herättää lähes aina negatiivisia ajatuksia. Näin se vissiin on aina mennyt, että huonot ja harmilliset uutiset nousevat suurimpiin otsikoihin. Ei auta vaikka takana olisi paljon hyvää ja positiivista, sonta nousee esiin. Skandaalit myyvät ja siitähän myös dopingin käytössä on pohjimmiltaan kysymys. Jokainen dopingiin turvautuva urheilija tekee asian oman etunsa nimissä.

Vaikka sontaan ei kannata jäädä makaamaan, teen sen tämän kerran. Tekstin aihe herättää niin paljon mielenkiintoa ja ajatuksia, että joudun turvautumaan Aku Ankasta tuttuun jatkosarjaan. Jatkuu siis seuraavassa numerossa..

Juha Lind

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat