Suora

  • Power Stage, Rovaniemi
  • Elävä arkisto esittää

Cape Epic suoritettu

Nyt on Cape Epic ajettu ja maaliin tulosta on kulunut muutama päivä. Suurimmat kuohumiset on rauhoittunut, joten tarinastakin saa julkaisukelpoisen. Ennakolta olin erittäin epävarma olisiko kilpailuun osallistuminen kovin viisasta. Onhan kilpailu aivan erilainen kuin mikään muu maastokisa ja kilpailuun liittyy paljon riskejä.

urheilu
Kari Mäkinen

Kilpailu on viikon mittainen ja kuskit nukkuvat asuntoautoissa ja herätys joka päivä 4.45 aamulla. Startti kello seitsemältä ja etapit noin 100 kilometriä pitkiä. On siis suuri riski, että mies menee yli ja kevätkausi on siinä hoideltu.

Kisassa on myös suuri loukkaantumisen riski. Kilpailu ajettiin pääosin pölyisillä huonokuntoisilla peltoteillä. Pöly on aivan valtava ja näkyvyys kovissa vauhdeissa huono. Sainkin maistaa yllättävän kuopan aiheuttamaa kaatumista jo toisena päivänä.

Ajoin parini perässä suoraa alamäkeä alas yli 40km/h. Pöly oli valtava ja en nähnyt, että eräs kuoppa olikin todella syvä. Lensin suoraan tangon yli selälleni vasemmalle hartialle. Tärsky oli aivan älytön ja hetken jo luulin, että se oli siinä nyt.

Tunsin kuinka rintakehäni liikahti rysäyksessä ja pari nikamaakin paukahti. Onneksi olin jo kerran katkaissut vasemman solisluuni ja nyt paikat pysyivät vanhoista kolhuista vahvistuneina kasassa. Niskat kyllä meni aikamoiseen joikkeliin.

Kilpailussa kuitenkin oltiin mukana ja riskien kanssa oli vain elettävä. Olen todella onnellinen, että selvisin sieltä maaliin ja kokemuksieni perusteella harkitsen todella tarkkaan tulenko tänne koskaan uudestaan. Voi olla, että aika kultaa muistot, mutta tällä hetkellä ajattelen, että jotta tänne tulisin uudestaan, pitää urani olla ehtoo puolella tai sitten minun pitää saada tukku rahaa. Huvikseni tai kauteen valmistautumiseksi en kilpailua haluaisi ajaa.

Tiivistelmä kisasta:

Prologi: Olin heikkona ennen starttia. Pyörrytti ja ajaminen oli inhottavaa. Taistelin parini peesissä maaliin ja olimme sijalla 13. Tuleva kilpailu jännitti, koska mies oli näin heikossa kunnossa.

1. etappi: Parillani oli ongelmia vasemman pakaran kanssa jo ensimmäisessä nousussa. Pakara oli tulessa. Olin vahvempi, joten etappi ei ollut minulle tuskainen vaikka aika raskas. Sijoitumme sijalle 10.

2. etappi: Alkuvaiheessa oli neljän kilometrin nousu. Selkäni oli aivan tulessa, mutta selvisin kunnialla mäen päälle. Olin tänään pariani heikompi ja hän joutui tekemään töitä enemmän. Etapin lopussa olin kuitenkin todella vahva.

3. etappi: Kisa alkoi taas neljän kilometrin nousuun. Ensimmäisillä nousumetreillä selkäni oli taas tulessa. Nousu oli todella pehmeää hiekkaa ja melkein koko nousu oli juoksemista. Selkäni räjähti. Hetkeä myöhemmin jarrulevy lähti irti. Tällä päivällä sattui huonoin kunto, tekniset vaikeudet ja moraalinen romahtaminen. Päätin jo keskeyttää ja lähteä kotiin. Lopettaa selkäni kanssa tappelemisen ja tehdä tulevaisuutta ajatellen viisaan keskeytyksen. En kuitenkaan pystynyt jättämään leikkiä kesken ja ajoimme maaliin asti. Jäimme kärjelle kuitenkin 50min ja kokonaiskisa oli mennyttä. Kisan jälkeen menin osteopaatille ja jalkani olivat kaksi senttimetriä eri mittaiset. Hän laittoi paikat kuntoon.

4. etappi: 30km aika-ajo. Olin kuin uudestisyntynyt. Ei mitään vaikeuksia ja reidessä voimaa kuin pienessä kylässä. Tulos olisi voinut olla parempikin.

5. etappi: Ajattelimme kokeilla onneamme pitkässä irtiotossa. Olimme irti 110 km mutta pääjoukko saavutti meidät viimeisessä nousussa.Voimaa oli taas reidessä ja saimme 10 min aikaa telkkarissa.

6. etappi: Minulla oli taas reidessä voimaa. Saman mittaisilla jaloilla mies oli siis erittäin vahva.Parini kärsi koko päivän ja vedin häntä mukanani. Sijoitus painui liian alas.

7. etappi: Kuntoni vaan parani ja parini kunto vaan heikkeni. Hinasin hänet viimeisen etapin maaliin ja olimme kokonaiskisassa sijalla 11.

Meillä oli siis joka päivä ongelmia.Tavoitteemme oli voittaa koko kisa, joten voimme olla pettyneitä. Voin kuitenkin olla myös hiukan tyytyväinen. Tunsin itseni väsyneeksi ennen kisaa ja minua pyörrytti ja selkä oli aivan jumissa. Tällä hetkellä kuitenkin tunnen itseni vahvaksi ja silmä on kirkas.

Sainkin kisasta kaikista vaikeuksista huolimatta hyvän harjoitusviikon. Nyt reiteni kestää hiukan rankempaakin runttaamista. Nyt on viikonlopun kilpailutauko, sitten yksi paikallinen kilpailu ja sitä seuraa maailmancup täällä Afrikassa.

Nyt tarvis laittaa treeniä koneeseen. Alkaa elämään tiukan kurin alla. Pudottaa paino 62 kiloon ja treenata selkä kovaan kuntoon.

Tätä ei saa ymmärtää väärin, mutta mietin tätä lausahdusta viikon päässäni kisassa. Olen kuin Ferrari. Jukka kulkee kovaa, kun palikat on kasassa, mutta Jukka tarvii Jukalle tarkoitettua merkkihuoltoa jatkuvasti. Muuten kone menee rikki.

Lähteet: Jukka Vastaranta

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat