Suora

  • DreamHack Open Fall 2020

Keikkaa pukkaa

Heräsin taas ennen kellon soittoa, puoli seiskalta. Kumma kuinka aikaero vaikuttaa vieläkin. Tai sitten ikä alkaa jo painaa, vanhempana tarvitset vähemmän unta. Tavallaan hyvä, ehtii kirjoittamaan näitä tarinoita. Pelkistetty aamupala, sillä ruuanlaittotaitoni on rajallinen. Kuorin mandariinin ja keitän kahvit. Keikoilla tulee ikävä kaurapuuroa ja pakastemansikoita.

urheilu
Tapio Suominen
YLE

Naapurihuoneesta kuuluu matalaäänistä lepertelyä. Terästän kuuloani…, Osku perhana! Ei sentään. Kämppäkaverini Laukkasen Oskun vastauksesta päättelen kysymyksen. ”Isi, kuinka monta yötä pitää vielä odottaa?” ”No, kyllä tässä vielä jonkin aikaa menee”, vastaa Osku, kahden alle kouluikäisen tyttären iskä ja rykäisee kurkkuaan. Reissumiehen arkea. Oma vauvani, Siiri, on jo viidentoista.

Tänään ehdin rauhassa aamulenkille. Suuntaan Stanley Parkiin, maailman hienoimpaan kaupunkipuistoon. Sea Wall kiertää puistoa kymmenen kilometrin mittaisena valtameren rantaviivaa seuraillen. Aurinko nousee, mieletöntä.

Puiston keskeltä löytyy pieni järvi, Beaver Lake, lempipaikkojani. Taustalla häämöttää yli kahteen kilometriin kohoavat vuoret. Vancouver lienee ainoita paikkoja maailmassa, jossa voi saman päivän aikana pelata golfia ja lasketella. Upea kaupunki.

Vuorten takaa aukeaa lähes ääretön erämaa. Suomen joukkueen attasea, pitkään Canucksissa kiekkoillut Jyrki Lumme, kertoo tulevansa tänne joka syksy metsästämään. Riistaa löytyy, lähinnä peuroja ja hirviä. Näillä seuduilla viihtyvät myös puumat. Karistan ajatuksen mielestäni, tänään en ehtisi metsälle.

Jatkan kävellen kämpille. Oletteko koskaan nähneet hymyilevää hölkkääjää? En minäkään, siksi nykyään lähinnä kävelen. Vielä en kuitenkaan sauvoilla.

Siistejä poikia

Suihkun kautta matkaan. Ulko-ovella vastaan tulee siivoojamme Mirjana. Viikoittainen siivous kuuluu huoneistomme hintaan. Kuulostaa kenties tuhlaukselta, mutta tulee tarpeeseen. Joka tapauksessa asumme edullisesti, sillä hotellihinnat karkasivat täällä taivaisiin kisojen myötä. Kolmesataa taalaa per yö pienestäkin luukusta!

Mirjana on mukava ja tehokas. Kehuu meitä siisteiksi pojiksi, ja silittää vielä paitanikin. Kotona silitän itse, tulee kerralla kuntoon. Lähtiessään Mirjana oli jättänyt lapun pöydällemme. ”Anything you want boys, just give me a call! M.” Tuuttasi varattua koko illan.

Matkalla työpaikalle nappasin kadunkulman lehtilaatikosta paikallisen valtalehden. The Vancouver Sun, jonka nimessä on virhe. Yleensä täällä sataa. Kanadan länsirannikolla ilmestyy myös West Coast News – Länsirannikon Uutiset. Paikallisten suomalaisten aviisi, jonka tuorein numero kertoo, että Kalevan Sointu Kantele Group kokoontuu tiistaisin ja pelimanniryhmä Purpurit torstaisin. Tärkeitä juttuja molemmat, tottakai.

Urosleijonat

Salamavalojen räiskeessä istuu kiekkoleijoniemme kapteenisto: Koivu, Selänne, Timonen. Ensitapaaminen näissä kisoissa ja suomalaismedia syö kädestä. Minä muiden mukana. Teen suoria haastatteluja kotisuomen aamuyöhön, katsookohan näitä kukaan? Kyllä, parhaimmillaan puolitoista miljoonaa suomalaista.

Sakun kanssa tarina soljuu mukavasti, leppoisasti. Tiukempien kysymysten aika tulee myöhemmin, jos tarve vaatii. No, Saku on siihen tottunut. Canadiensin kapteenina hän eli suurennuslasin alla. Jokainen sana, ilme ja ele painettiin lehteen tai näytettiin ruudussa. Kehtaan tunnustaa, minulle Saku on monesta kovasta kaikkien aikojen kiekkoleijona.

Kime, siis Timosen Kimmo, kertoo viihtyvänsä uransa neljänsissä olympiakisoissa mainiosti.”Kämppäkaveri tosin hiukan arveluttaa!”, heittää Kime. Savolainen, jonka tarinat naurattivat aikanaan myös Ylen kiekkostudiossa. Huonekaveri Saku myhäilee vieressä.

NHL:ssä Saku saa jo oman huoneen. Liigan työehtojen mukaan kymmenen kauden ja kuudensadan ottelun jälkeen pelaaja saa pelireissuilla yhden hengen huoneen. Teemu kuuluu tietysti samaan porukkaan. Inka haastattelee Teemua.”Muija sählää”, totesi Teemu ja iski hyväntahtoisesti silmää, kun Inkan pitelemä mikrofoni vingahti kesken haastattelun. Syyllinen taisin olla minä, koska kännykkäni piippasi viestiä samalla hetkellä.

Tunnelmasta toiseen

Sushi-lounas ja kuvaajamme Harrin kanssa pikaluisteluareenalle. Matkalla Ari soittaa ohjeet, kehottaa varautumaan kultamitalihaastatteluun. Ei tullut. Tuli farssi, monella tavoin, mutta ketään ei naurattanut.

”AKT:n lakko”, toteaa Iltasanomien Holle, kun jäädytyskoneen kuljettaja poistuu paikalta. Seuraavaksi hajoaa kolme hallin viidestä koneesta! Karmea virhe järjestäjiltä. Lopulta miehet sentään pääsevät liukkaalle.

”Reidet kuin pylväät...”, lauloi Leevi aikanaan. Pätee luistelijoihin. ”Iso lihas, iso happo”, kuuluu puolestaan urheilun ikiaikainen totuus. Takakaarteessa monen meno vaikuttaa jo tuskaiselta. Pekka Koskela polkee vimmalla jäätä, joka murtuu valtavien voimien alla. Samalla särkyy unelma. ”Seitsemän vuotta hukkaan”, toteaa Koskela kyynel silmäkulmassaan. Urheilu on kova laji.

Mika Poutala tulee areenalle Rap-artistin elkein, pidän tyylistä. Tyhjän saa pyytämättäkin. Mika elää uskossa, mutta tällä kertaa langaton yhteys yläkertaan katkeaa. Horjahdus viimeisessä kaarteessa romahduttaa haaveet, ja ainakin hetkeksi myös miehen maailmaan. Mika, artistinimeltään Plastic, teki Suomen joukkueelle kisabiisin ”Kohti unelmaa”. Toivottavasti usko on vahva, neljän vuoden kuluttua unelmaa voi taas toteuttaa.

Keku

Takaisin Suomen olympiakomitean hotellille, jossa odottaa illan viimeinen työtehtävä. Pohjustamme jääkiekon asiantuntijamme Jarmo Kekäläisen kanssa leijonien avauspeliä Valko-Venäjää vastaan. Keku on loistava asiantuntija, ja mielestäni suomalaisen kiekkohierarkian ylivoimainen ykkönen. Jopa Kummelin Kale tulee kaukana takana.

Keku kertoo Suomen aamuun, kuinka Suomi voi kisoissa menestyä. Voittava maalivahti, erikoistilanteet ja joukkuepeli. Niinhän se menee. Pelirohkeus, lisäisi varmaankin päävalmentajamme Jukka Jalonen. Avauspelien perusteella keitos muhii mukavasti, resepti saattaa toimia.

Päivä paketissa, palkitsemme itsemme parilla oluella kantakuppilassamme. Cactus Bar on viihtyisä aikuisten paikka. Tunnen kuuluvani joukkoon. Baaritiskin toisella nurkalla kehrätään kuuluvasti. Arvelen sen johtuvan Kekusta. Karistan ajatuksen mielestäni, enää en jaksaisi metsällä.

Sitä paitsi heti aamulla odottaa jälleen haastattelukeikka. Ministeri Wallin, päävalmentaja Jalonen ja asiantuntija Kekäläinen. Mutta, perheneuvojamme sanoin: Siitä lisää ensi kerralla!

Tapsa

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat