Suora

  • Taitoluistelun MM: jäätanssin rytmitanssi
  • Taitoluistelun MM: naisten vapaaohjelma
  • UP-dokkari: Kaikki vain faneja varten
  • Taitoluistelun MM, naisten vapaaohjelma
  • Elävä arkisto esittää
  • Taitoluistelun MM, jäätanssin rytmitanssi
  • Mäkihypyn MC: Planica, lentomäki
  • Planica, miesten lentomäen kilpailu

Suomalainen urheilukesäni

Kesä loppuu pian tai ehkä onkin jo loppunut. Muutaman päivän kuluttua palaan Unkariin. Tässä kolumnissa muistelen kesän urheiluelämyksiä, jotka olivat todella mukavia. Kiitos YLE, kiitos Suomi!

urheilu

Ensimmäinen urheiluun liittyvä elämykseni oli ainutlaatuinen jalkapalloturnaus kesäkuussa, heti sen jälkeen, kun tulin. Minun vanha ystäväni, jonka kanssa pelasin samassa joukkueessa pienenä lapsena Suomessa, kutsui minut sähköpostin kautta pelaamaan jalkapalloa kavereiden kanssa jo huhtikuussa.

Ihmettelin, että minkälainen futistapahtuma on kyseessä, kun sitä pitää järjestää jo näin aikaisin, pari kuukautta ennen. Sitten hän lähetti videopätkän viime vuoden turnauksesta...sitten ymmärsin. (siirryt toiseen palveluun)Katso video (siirryt toiseen palveluun)

Ystäväni ja tapahtuman pääjärjestäja Juha Korhonen kertoo, että ensimmäinen Racoon Soccer pidettiin kahdeksan vuotta sitten vielä kymmenellä osanottajalla. ”Silloin vain soitin muutamalle ystävälle, että mennään pelaamaan futista yhden kaverin takapihalle. Pyysin kaikkia tuomaan kaljaa mukaan. Keksittiin, että futiksen jälkeen mennään saunaan.”

Spontaanista pelistä on kehittynyt nyttemmin jo kaveriporukan vuoden tärkein ja odotetuin tapahtuma. Monta päivää meneekin järjestämiseen. ”Tänä vuonna meitä oli jo melkein 40 pelaajaa, mikä on maksimilukumäärä. Ensi vuonna uusia pelaajia ei mahdu enää pihalle”, Juha kertoo hymyillen.

Vuosittain keksitään, minkälaiset joukkueet pelaavat ja pelaajat valitaan arvalla. Viime vuonna pidettiin ”MM-kisat”, tänä vuonna järjestettiin entisten kovien joukkueiden ”Mestareiden Liiga”. Mukana olivat mm. vuoden 1999 Manchester United, vuoden 2002 Real Madrid, vuoden 1995 Ajax ja vuoden 1998 HJK.

Porukka ostaa yhdessä roolihahmojen mukaan nimettyjä paitoja ja paljon olutta. Perinteiseen ”kaljafutisturnaukseen” on nykyisin yhdistetty naamiaiset. Osanottajat yrittävät näyttää siltä pelaajalta, jonka nimi lukee omassa paidassa. Monet maalasivat itseensä tummaksi, ja monet käyttivät peruukkia. Minulle oli helppoa, koska olin Raul. Minun futistaitoni ja naamani eivät vastaa Raulia, mutta ainakin tukanväri sopii.

Me tipuimme välierässä kauheassa suomalaisessa kesäsateessa rankkarikisan jälkeen, koska vedin tolpan - sattuu vieläkin. HJK voitti finaalissa Barcelonaan, jonka pelaajien taitoon olut vaikutti jo siinä vaiheessa aika vahvasti...

Näin turnauksessa, minkälainen on suomalainen ”sisu” - yhden kaverin silmäkulma aukesi epäonnistuneen saksipotkun jälkeen. Hänet vietiin sairaalaan ja siellä ommeltiin viisi tikkiä silmäkulmaan. Jääkekkiokaukaloissa vammoihin tottunut Arttu Rantanen (Guti) ei ollut moksiskaan tikeistä ja palasi pelaamaan vielä välieriin.

Pelien jälkeen illan päätteeksi mentiin saunaan. Rentoutumisen jälkeen maalikuningas, tyylikkäin pelaaja, kovin taistelija ja "pahin mokailija" saivat palkintoja - siis erilaisia juomia.

Toinen urheilukokemuskin liittyy vielä tähän iltaan: suomalaisperinteen mukaan juoksimme saunasta todella kylmään järveen... En olisi halunnut, mutta oli pakko, muuten minä saisin vieläkin kuunnella, että unkarilaiset ovat pelkureita!

Pihapelit

Olen pelannut kavereiden kanssa muutaman kerran pihapelejäkin. Kansainväliset pelit eli petankki, tikanheitto ja kroketti menivät ihan hyvin, niitä olen jo pelannut muualla aikaisemminkin. Mutta pitää myöntää, että perussuomalainen heittolaji, siis mölkky, sujui huonosti. Se oli liian vaikeaa minulle.

Osuin vain pari kertaa siihen puupalikkaan, mihin halusin, muuten epäonnistuin, enkä osunut lähellekään Mölkkyä pitää vielä kyllä harjoitella. Kaverit vitsailivatkin, etta miten minä voin olla unkarilaisena noin kehno. He sanoivat minulle surkean suoritukseni jälkeen: ”No ei näy, että Unkari on myös heittokansa.”

Valitettavasti minun huono vireeni tarttui suomalaisiin keihäsheittäjiin ja unkarilaiseen moukarinheittäjään, Parsiinkin. Harmi, että Berliinin MM-kisoissa sukulaiskansoista ei kukaan pärjännyt, hermot eivät kestäneet.

Rantapelit

Olen tottunut kesäisin siihen, että pelailen Unkarissa Balaton-järven rannalla kaikenlaisia pallopelejä ja sitten kun hiki tulee, menen 25-asteiseen veteen.

En uskonut, että Suomessa aurinko paistaa näin paljon, kun se sitten onneksi paistoikin. Lauttasaaren rannalla oli nyt melkein sama kokemus kun Balatonilla, mutta vain melkein. Pelasin rantalentopalloa hiekassa ja sitten uin kylmässä meressä, mitä Unkarissa ei ole.

Työpelit

Mukavien urheilujen ohella tein mukavia töitäkin. Olen kiitollinen YLE Urheilulle, että sain haasteita ja mahtavia mahdollisuuksia: olin vieraana radio- ja tv-lähetyksessä, kirjoitin tätä blogia ja sain tehdä juttua televisioonkin. Nämä kaikki jäävät ikimuistoisiksi elämyksiksi.

Tonavan poika lentää nyt takaisin Tonavan varrelle, mutta ehkä vielä palaa Suomeen... Siihen saakka jatkan kuitenkin tätä blogia Budapestistä.

Tiedän, että Suomessa syksy on kylmä, mutta toivotan siitä huolimatta aurinkoista mieltä kaikille lukijoille!

Lähteet: Gábor Kőrösi

Suosittelemme

Tuoreimmat