Suora

  • Närbild
  • Erään kirjan elinkaari
  • Rallin MM, mahtava rallikausi 2018
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Kuntodoping - ei vain huvin vuoksi

Kuntodoping on aikamme ilmiöitä. Nuorisotutkimusseuran tutkijan Mikko Piispan mukaan kaikilla kuntodopingin käyttäjäryhmillä on edessään ennen käyttöä aina jonkinasteinen riskipohdinta.

urheilu
EPA

Piispa kirjoittaa teoksessaan ”Kuntodoping. Näkökulmia dopingaineiden käyttöön huippu-urheilun ulkopuolella”, että kaikkia kuntodopingia käyttävien motiiveja yhdistää tietynlainen tavoitteellisuus. ”Huvin vuoksi” dopingaineita ei käytä kukaan.

Kuntodopingin käyttäjät ovat kuitenkin selvä vähemmistö, sillä vain harvat voimailijat, kehonrakentajat, rakennusmiehet tai rikolliset käyttävät dopingaineita. Piispan mukaan tämä näkyy myös käyttäjien kokonaismäärissä.

Dopingaineet levisivät kuntourheilun piiriin 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Sen jälkeen niitä samanaikaisesti käyttävien määrä on pysynyt suunnilleen vakiona. Tämänhetkisen arvion mukaan noin prosentti suomalaisista on jossain vaiheessa elämäänsä kokeillut dopingaineita ja aktiivisia käyttäjiä lienee selvästi alle 10

Piispa muistuttaa, että kaikilla käyttäjäryhmillä käyttöä edeltää jonkinasteinen riskipohdinta. Käyttäjä joutuu arvioimaan terveydellisten haittojen ja hyötyjen suhdetta. Myös sosiaaliset riskit saattavat olla suuret, sillä kuntodopingin avulla hankitut lihakset näyttäytyvät useille ulkopuolisille epäaitoina ja harrasteurheilussa dopingin käyttäjä leimaantuu herkästi vilungin tekijäksi.

Piispa kirjoittaa, että kuntodopingia käytetään moninaisista syistä, mutta sitä ei käytetä aineiden itsensä takia, kuten esimerkiksi huumausaineita päihtymiseen. Kuntodopingin käytön motiivina on saavuttaa välillistä hyötyä ja siten myös erilaisia pääomia.

Neljä erilaista käyttäjäryhmää

Kuntodopingin käyttäjäryhmät ovat Piispan mukaan niin sanottuja ideaalityyppejä. Ensimmäinen ryhmä ovat kuntodopingia käyttävät voimailijat ja harrasteliikkujat, joilla on motiivina ensisijaisesti urheilumaailman logiikalla toimiva kilpailulähinnä. Tällöin dopingaineet ovat vain yksi osa kurinalaista harjoittelua, joka tähtää mahdollisimman hyvään urheilusuoritukseen. Toinen käyttäjäryhmä ovat ulkonäön ja niin sanotun kehoprojektin vuoksi dopingin avulla itseään kehittävät. Tähän käyttäjäryhmään lukeutuu niin harrastekehonrakentajia kuin vaatimattomampien tavoitteiden, kuten niin sanotun rantakunnon vuoksi kehoaan muokkaavia. Heille olennaista on sosiaalisesti määräytyneiden ulkonäköihanteiden tavoittelu. Kolmas ryhmä ovat ammatillisen pääoman vuoksi kuntodopingia käyttävät. Tähän lukeutuu lukuisia ammattikuntia, joissa fyysisellä voimalla on merkitystä, kuten turvallisuus- ja rakennusalalla. Toisaalta ammatillista pääomaa dopingaineiden avustamana voidaan tavoitella myös niin sanotuissa ulkonäköammateissa, eli ammateissa, joissa tiukasta ja fyysisestä ulkonäöstä on hyötyä.

Neljäs käyttäjäryhmä ovat kuntodopingin käyttäjät alamaailmassa ja rikollisissa piireissä, jolloin kuntodopingista saadaan ammatillista hyödykettä: sen avulla saavutettavasta voimasta on hyötyä esimerkiksi rikollisen maailman välienselvittelyissä ja velanperinnässä. Dopingaineet voivat olla rikollisessa maailmassa myös elannon tai ainakin lisätienestien lähde.

Lähteet: ADT:n tiedote

Suosittelemme

Tuoreimmat