Suora

  • Kaatuilua ja kesäteatteria
  • Tanssin Grand Slam, lattarit
  • Korisliiga, naisten 4. loppuottelu Catz - PeKa
  • PUBG Global Summit: Lontoo, finaalit
  • One more year Riikka Sallinen? Lopettamisen sietämätön vaikeus
  • Anton Lundell: 17-vuotias maailmanmestari ja jääkiekkoammattilainen
  • Jääkiekon U18 MM: FIN - CZE
  • Jääkiekon U18 MM, Suomi - Tshekki

Toisen asteen penkkiurheilukin on jokamiehen oikeus

urheilu

2.2.2003

Urheilurintamalla puheenaiheita riittää, mutta joskus kommentointi pääsee yllättämään paljonkin aihealuetta seuraavan. Ministeri Kimmo Sasin ääneen ajattelu Yleisradion urheiluohjelmien tarpeellisuudesta oli yksi tällainen salamanisku.

Naisväelle tulee joskus huomautettua, että heiltä ajatus silloin tällöin lipsahtaa suoraan suusta - kulkematta aivojen kautta. Kaikella kunnioituksella, ministeri Sasin puheenvuoro kuulosti hiukan samansuuntaisella mekanismilla syntyneeltä.

Julkisen palvelun tehtävä on aika tavalla komealta kalskahtava, mutta lopulta sisältö on hyvinkin arkinen. Yleisradion tehtävänä on välittää televisio- ja radiolähetyksiä samansisältöisinä maamme joka kolkkaan ja mahdollisimman laajasti kansalaisia koskettavista asioista. Määritelmä ei ole virallinen, vaan oma tulkintani.

Television tulo synnytti ns. toisen asteen penkkiurheilun, eli enää ei tapahtumia välttämättä tarvinnut mennä katsomaan paikan päälle. Televisio toi ne olohuoneisiin. Nykyisin tätä voi pitää jo jokamiehen oikeutena.

Urheilun televisiolähetysten kohdalla kehitys maailmalla on kulkenut melko lailla yhteisen kaavan mukaan. Ensin markkinoille on Euroopassa tullut kansallinen televisioyhtiö.

Jatkossa rinnalle tulee kaupallisia toimijoita, jotka rahoittavat toimintansa mainostuloilla. Nämä kaupalliset urheiluohjelmien välittäjät toimivat puhtaasti markkinalähtöisesti, kuten heidän tuleekin. Vain sellaisia urheilulajeja lähetetään, joilla on riittävästi katsojia ja jotka keräävät kannattavan määrän mainostuloja.

Kolmannessa vaiheessa tulevat kuvaan maksukanavat, joiden katselijoilta kerätään maksu kanavan katseluoikeudesta. Nämäkin kanavat rahoittavat toimintaansa katselumaksujen lisäksi mainostuloilla. Maksukanavien sisällä saattaa olla lisäksi erikoislähetyksiä, joiden katseluun pelkkä kuukausimaksu ei riitä. Pay per view – ohjelmasta täytyy maksaa vielä lisämaksu, jotta sen saa näkymään omassa vastaanottimessaan. Klassinen esimerkki tällaisesta ohjelmasta on raskaan sarjan maailmanmestaruusottelu nyrkkeilyssä, jonka televisiointioikeudet ovat niin kalliit, että lisämaksu on ainoa mahdollisuus rahoittaa kalliit oikeusmaksut.

Suomessa hyvä tasapaino

Vaikka urheiluohjelmien markkinoilla on jatkuvaa kilpailua, on Suomessa suhteellisen hyvä tasapaino eri toimijoiden välillä. Totta kai Yleisradion mittava urheilutarjonta herättää ajoittain keskustelua. Olympiakisojen ja vaikkapa yleisurheilun ja hiihtolajien MM-kilpailut ovat silti luontevasti Yleisradion tarjonnan piiriin kuuluvia. Niiden pysyminen Yleisradion kanavilla takaa jatkossakin kansalaisten tasapuolinen mahdollisuus seurata näitä kilpailuja asuipa sitten Utsjoella tai Hangossa. Myös uhka rajusti nousevista katselukustannuksista pysyy hallinnassa. Toki urheiluohjelmien oikeusmaksujen räjähdysmäinen nousu aiheuttaa omalta osaltaan televisiolupamaksujen korotuspainetta, mutta mitä ilmeisimmin kustannusten nousu on taittunut.

Kaupalliset kanavat tarjoavat Suomessa erittäin tasokasta ja hyvin valittua urheiluohjelmaa. MTV3 tunnetaan esimerkiksi formulalähetyksistään, jääkiekon SM-liigasta ja alppi- sekä mäkihyppyohjelmistaan. Nelosen lippulaiva on jalkapallon Mestareiden liiga, jota täydentävät muutamat hyvin valitut lajit, joita edellä mainitut kanavat eivät niin paljon näytä, kuten golf. Kotimainen Urheilukanava on matkalla täyden palvelun kanavaksi, mutta toimintaa on hidastanut uuden kanavan rahoitustarve ja urheiluohjelmien vapaana olevien lähetysoikeuksien niukkuus. Viime aikoina vauhti on kuitenkin parantunut tuntuvasti ja digitalisoinnin päästessä kunnolla vauhtiin Urheilukanavakin ottaa paikkansa rintamassa. Monikansallinen Eurosport on vakiinnuttanut oman asemansa ja toimii nykyisellään taloudellisesti kannattavasti. Maksukanavista suomalaisia lähimpänä on Canal+, jonka Englannin Valioliiga ja NHL-tarjonta on monelle mieleen.

Mitä tapahtuisi, jos YLE poistuisi markkinoilta?

Tasapaino näyttää suhteellisen toimivalta. Jos Yleisradio vähentäisi rajusti urheilutarjontaansa, tapahtuisi paljon. Ensinnäkin pienten lajien televisionäkyvyys putoaisi nollaan. Kaupallisesti toimivien kanavien ei kannata näyttää pienille kohderyhmille suunnattuja urheiluohjelmia. Turha olisi sen jälkeen odotella ohjelmaa esimerkiksi paralympialaisista ja uhan alla olisivat myös hiihdon SM-tasoiset kilpailut, joiden toteutuskustannukset ovat suhteellisen kalliit maastoon kilometreittäin vedettyjen kaapeleiden ja runsaan henkilöstötarpeen vuoksi. Nämä vain esimerkkeinä lukuisista ohjelmistosta poistuvista lähetyksistä.

Monille pienille lajeille harrastajien ja ennen kaikkea vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan osallistuvien talkooihmisten houkuttelussa julkisuudella on valtava merkitys. Eikä seurojen kansalaistoiminnan yhteiskunnallista merkitystä kannata vähätellä.

Henry Järvinen

Henry Järvinen

Kirjoittaja on jyväskyläläinen vapaa toimittaja

Hän on työskennellyt aiemmin mm. Jyväskylän yliopiston viestintä- päällikkönä, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen tutkijana, TV2:n urheilupäällikkönä sekä Keskisuomalaisen toimittajana.

Tilaa Tommi Seppälän änärikirje

Yle Urheilun Vancouverissa asuva NHL-kirjeenvaihtaja Tommi Seppälä raportoi viikoittain maailman kovimman kiekkoliigan sisäpiiristä.

Suosittelemme

Tuoreimmat