Suora

  • Uimahyppyjen MM, miesten 3 m:n loppukilpailu
  • Uimahyppyjen MM-kilpailut 18.7.
  • Urheiluruutu
  • Aviopari katoaa
  • Urheiluruutu

Suomi uhkaa jäädä pieneksi

urheilu

23.5.2004

Ateenan olympiakisoihin on enää reilusti alle sata päivää aikaa. Suomen kisakone ei pullistele, se tiedetään. Mutta jääkö Suomi peräti pieneksi osallistujamaaksi? Todennäköisesti, sillä ison ja pienen joukkueen rajapyykki on 60 urheilijaa.

Suomen kisajoukkueen koko näyttää jäävän tuon maagisen 60 urheilijan alle. Ainoastaan yleisurheilijoiden todella raju tuloskunto kesällä, tai kansainvälisen olympiakomitean helläkätinen villien korttien jako suomalaisurheilijoille voi nostaa Suomen kisajoukkueen yli 60 urheilijan suuruiseksi.

Kumpikin mahdollisuus on todennäköisyydeltään erittäin pieni. Yleisurheilussa A-rajat ovat valtavan kovia, mikä tarkoittaa sitä, että vain muutamissa lajeissa on useampia suomalaisurheilijoita, jotka ovat A-rajan ylittäneet. Ja kun B-rajan ylittäneitä voi kisoihin lähettää lajia kohti vain yhden, ei yleisurheilujoukkueen kokokaan kasva valtavaksi.

Villejä kortteja Suomi voisi odotella vaikkapa ammuntaan tai telinevoimisteluun, mutta mahdollisuudet ovat pienet. Vaikka ammuntaan jaetaan toistakymmentä villiä korttia, ei niukasti karsinnoista rannalle jääneillä ole kovin suuria toiveita saada villiä korttia, mikäli kyseisen maan urheilijoita on jo muissa ammuntalajeissa edustettuina. Suomalaisampujia kisakoneeseen nousee kuusi, seitsemännen mukaan saanti on epätodennäköistä, sillä villit kortit menevät sellaisille ampujille, jotka ovat kisoissa maansa ainoita edustajia ampumaurheilussa.

Telinevoimistelussa Jani Tanskanen on tyrkyllä kuusiotteluun, mutta Tanskasen mukaanpääsy vaatisi poisjääntejä kisakriteerit saavuttaneiden urheilijoiden joukossa, joten heikolta näyttää. Samalla huhut kertovat, että isäntämaa Kreikan voimistelija olisi saamassa villin kortin sillä perusteella, että hän on telinekohtainen maailmanmestari, mutta ei ole saavuttanut kisapaikkaa. Jani Tanskanen on myös rekin maailmanmestari, mutta villiä korttia ei ole tulossa.

Löystyykö kriteeristö?

Yksi pieni mahdollisuus Suomella on nousta ”suureksi”. Loppujen lopuksihan olympiavalinnat ovat Suomen olympiakomitean hallituksen käsissä niissä lajeissa, joissa KOK ei ole karsintoja järjestänyt. Jos kriteerit asetetaan esimerkiksi yleisurheilussa niin alas kuin mahdollista, 60 urheilijan mukaan saaminen voi onnistua.

Jos Suomi ei saa 60 urheilijaa kisoihin, tippuu joukkueen saama palvelutaso kisoissa alhaisemmaksi. Suomi saa nimetä vähemmän valmentajia ja huoltohenkilöstöä kisavahvuuteen. Samalla paikallisten palvelut mm. kuljetusasioissa heikkenevät.

Mutta myös kisoihin akkreditoitavien vieraiden määrä vähenee. Ja tässä tulee kysymykseen jo sekin, että joku olympiakomitean hallituksessa istuvistakin voisi jopa jäädä vaille kisamatkaa. Kiusaus laskea kriteeristö sellaiseksi, että joukkueen – ja samalla vieraiden – määrä nousee on siis iso.

Toivottavasti näin ei kuitenkaan käy. Olisi tietysti mukavaa, jos suomalaisurheilijoita olisi mukana reilusti, mutta muiden lajien urheilijoiden oikeudenmukaisen kohtelun kannalta esimerkiksi yleisurheilijoiden kisoihin pääsyn kriteereiden täytyy säilyä korkealla tasolla.

Rikala toi melonnan suomalaislajiksi

Suomi ei kaikissa lajeissa ole vielä suhtautunut ehkä kaikella vaadittavalla vakavuudella olympiakarsintoihin, jotka tietyissä lajeissa alkavat jopa kolme vuotta ennen kisoja. Ammunnassa kaikki meni hyvin, kuusi paikkaa tuli. Vaikka Sydneyssä mukana oli seitsemän ampujaa, oli onnistumisprosentti hyvä, pettymyksetkin kuuluvat urheiluun.

Sen sijaan painissa on vakavan pohdinnan paikka. Olympiakarsintojen alla muutamat kovat nimet painivat Bundesliigaa. Koska painijoiden tukijärjestelmä on yhtä kehnolla tasolla kuin monen muun pienen lajin, joutuvat huippupainijamme hakemaan elantonsa Saksasta. Samalla kuitenkin valmistautuminen tärkeisiin olympiakarsintoihin kärsii. Suomella onkin Ateenassa vain kaksi painijaa, mikä on häpeällisen vähän. Vielä karumpaa on se, että nyrkkeilijöitä ei kisakoneeseen mahdu yhtään.

Mutta ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Melonta on sittenkin suomalaislaji myös olympiakisoissa. Anne Rikala meloi Suomelle maapaikan Ateenaan ja näin suomalaisten lajikirjo laventui sentään hiukan.

Henry Järvinen

Henry Järvinen

Kirjoittaja on jyväskyläläinen vapaa toimittaja

Hän on työskennellyt aiemmin mm. Jyväskylän yliopiston viestintäpäällikkönä, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen tutkijana, TV2:n urheilupäällikkönä sekä Keskisuomalaisen toimittajana.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat