Hintsa: Astmaurheilijoilla ei syytä huoleen

Suomen olympiajoukkueen kymmenkunta astmasta kärsivää urheilijaa voivat keskittyä kisoihin rauhallisin mielin, vaikka Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n lääketieteen asiantuntijat eivät hyväksy Suomessa käytössä olevaa ns. histamiinialtistuskoetta tiettyjen astmalääkkeiden käyttämisen perusteeksi.

Suomen joukkueen ylilääkäri Aki Hintsa luonnehti hänen ja joukkueen lääkärin Tommi Vasankarin KOK:n astma-asiantuntijoiden kanssa tiistaina Ateenassa käymää palaveria positiiviseksi. Palaverin aiheena olivat B2-sympatomimeetti-lääkityksellä astmaansa hoitavat urheilijat.

B2-sympatomimeetti-lääkkeen käyttö sallitaan olympialaisissa vain, jos urheilijan sairaus on todistettu ja lääkkeen käyttöön saadaan lupa. KOK:lla ja suomalaisella terveydenhuollolla on kuitenkin erilainen käsitys siitä, kuinka B2-sympatomimeetti-lääkitystä vaativa astma todennetaan.

KOK ei hyväksy lääkkeen käytön perusteluksi Suomessa käytössä olevaa histamiinialtistuskoetta, vaan vaatii ns. metakoliinitestiä. Hintsan mukaan se on vastaavanlainen testi kuin histamiinirasituskoe.

Vaihtoehtoina muut lääkkeet

Koska olympiajoukkueessa ei ole haluttu ottaa riskejä, viisi joukkueen astmasta kärsivää urheilijaa on viime päivien aikana käynyt metakoliinitestissä Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa HYKS:ssä professori Tari Haahtelan johdolla.

Hintsan mukaan muiden sairaudesta kärsivien urheilijoiden astma todennetaan muilla tavoin, tai sitten he käyttävät muuta kuin B2-sympatomimeetti-lääkitystä.

- Periaatteessa on neljä erilaista kriteeriä, joilla astma voidaan osoittaa, ja metakoliinitesti on yksi tapa. Kuten kokouksessa todettiin, yksinkertaisin tapa todistaa astma on se, että urheilija on saanut astmakohtauksen, jota on hoidettu lääkityksellä ja sen on todistettavasti tehonnut, Hintsa sanoo.

- Tällainen vaihtoehto on urheilijan kohdalla lähinnä hypoteettinen, sillä urheilija saa harvoin niin rajua astmakohtausta, Hintsa sanoo.

Hintsan mukaan muiden kuin metakoliinitestissä käyneiden suomalaisurheilijoiden kohdalla voidaan siirtyä muuhun kuin B2-sympatomimeetti-lääkitykseen.

- Vaihtoehtoina ovat esimerkiksi suun kautta hengitettävä kortisonit, joita urheilija saa käyttää, jos niiden käytöstä ilmoitetaan etukäteen, Hintsa sanoo.

Harju pystyy työntämään täysillä

Hintsa on seurannut suomalaisten olympiaehdokkaiden terveydentilaa tiiviisti jo pitkään. Hän arvioi olympiajoukkueen tiistaista terveydentilaa hyväksi ja katsoo, että Olympiakomitean ennen Ateenan olympialaisia tehostamalla ennaltaehkäisevällä lääkintähuollolla on saatu aikaan hyviä tuloksia.

- Esimerkkinä voi mainita Mikaela Ingbergin olkapään kuntoutuksen. Siinä tehtiin kellosepän tarkkaa työtä ja urheilija hoiti sitä itse esimerkillisellä tavalla. Myös uimari Hanna-Maria Seppälän vuodenvaihteen selkävaivasta olisi voinut tulla iso, mutta se saatiin hyvällä yhteistyöllä hoidettua, Hintsa sanoo.

Ateenassa Hintsan pakeilla on käyty lähinnä hoidattamassa pieniä rasitusvammoja. Rintalihasvammasta toipuneen kuulantyöntäjä Arsi Harjun ja selkävaivaa potevan kuulantyöntäjä Ville Tiisanojaan tilanteet ovat Hintsan mukaan kehittynyeet toivottuun suuntaan.

- Arsi on pystynyt työntämään maksimiteholla viime viikosta lähtien. Villen selkävaiva ei ole poistunut, mutta sitä seurataan päivittäin. Hän on pystynyt harjoittelemaan, vaikka ei ehkä aivan niin kuin olisi halunnut, Hintsa sanoo. Olympiakylän lääkintähuolto saa Hintsalta hyvän arvosanan.

- Kisakylän klinikka on toiminut pienellä kuormituksella hyvin. Tutkimuksiin pääsee nopeasti ja lääkearsenaali on kohtalaisen hyvä. Saa nähdä sitten miten se toimii, kun kuormitus kasvaa, Hintsa sanoo.

STT