Suora

  • Urheiluruutu

Mikä ihmeen kriketti?

Suomessa kriketistä tiedetään suunnilleen yhtä paljon kuin Intiassa sen sukulaislajista pesäpallosta - eli vähän, jos lainkaan. Maailman toiseksi suosituimman palloilulajin ilosanomaa on julistettu Suomessa silti jo lähes 35 vuotta.

urheilu

Sinä aikana Helsingin Kaisaniemen kentän ohikulkijat ovat saaneet ihmetellä valkopukuisten miesten touhuilua melantapaisen mailan ja maasta sojottavien puukeppien kanssa.

- Ihmiset kulkevat kentän poikki kesken peliäkin. Se ei haittaa, sillä olemme tottuneet siihen, Helsinki Cricket Clubin (HCC) puheenjohtaja ja Suomen krikettiliiton varapuheenjohtaja Sanjeev Kad, 41, naurahtaa.

Osa ohikulkijoista on Kadin mukaan pysähtynyt seuraamaan ottelua, mutta jatkanut pian matkaa oltuaan ymmällään lajin säännöistä. Pidempään viihtyneet ovat saaneet jopa osansa lajin perinteisiin kuuluvista taukoantimista.

Allekirjoittanut palkittiin heti luumulla seuratessani 22. heinäkuuta FinPak B:n ja HCC:n SM-sarjaottelua Kaisaniemessä. Kuiva kesä oli suosinut lajin pelaamista, mutta tällä kertaa taivas tarjosi vettä, mikä keskeytti pelaamisen kahdesti ja viivästytti pelin päätöstä tunneilla.

Kärsivällisyyttä lajin ihmisiltä ei puutu, sillä SM-sarjaottelut kestävät ilman keskeytyksiäkin jopa kuusi, seitsemän tuntia. Sade pakotti tuomari Yasir Qadirin lyhentämään tällä kertaa ottelun joukkuekohtaisia syöttövuoroja 45:stä 30:een.

- Tässä muodossa laji ei sovellu kiireisille ihmisille, Intian Delhistä Suomeen vuonna 1989 tullut ja 12 vuotta yrittäjänä toiminut Kad myöntää.

Krikettitranssissa viisi päivääVielä enemmän kärsivällisyyttä löytyy lajin mahtimaissa, kuten Intiassa, Britanniassa, Pakistanissa ja Australiassa. Huipputasolla pelattavia viisi päivää kestäviä otteluita saapuu stadionille päivittäin katsomaan parhaimmillaan reilut 100 000 ihmistä. Television välityksellä lajin MM-turnausta katsovat jalkapallon tavoin miljardit ihmiset.

- Etenkin Intiassa laji on kuin uskonto, suomalaisen krikettitoiminnan "grand old man", vuonna 1972 perustetun HCC:n alkuperäisjäseniin kuuluva jamaikalaislähtöinen Ira Ebanks selventää.

Jatkuvasti murroksessa oleva, herrasmieslajiksi kutsuttu kriketti on muiden lajien tavoin taipumassa maailman viihteellistymisen edessä. Pelistä suunnitellaan käytettäväksi aina vain lyhyempiä versioita, joista 2x20 syöttövuoron muotoa pelataan Suomessakin SM-sarjan ohessa viiden eri joukkueen voimin. Samalla pidempikestoisista ottelumuodoista ollaan luopumassa.

- Lyhyempi versio on järkevämpi tapa opettaa lajia uusille ihmisille, myös tuomarina toimiva Kad näkee.

Pelin henkeä kunnioittaenLajin mahtimaissa parhaat pelaajat ovat jalkapalloilija David Beckhamiin verrattavissa olevia supertähtiä. Kadin ja Ebanksin tämän hetken parhaimmaksi pelaajaksi toteama Intian Sachin Tendulkar on säästynyt silti paparazzien hyökkäyksiltä yksityiselämäänsä kohtaan.

- Intiassa media kunnioittaa urheilijoita ja heidän elämäänsä, Kad toteaa.

Suuressa lajissa pyörivät suuret rahasummat, ja se on tuonut krikettiinkin "voitto hinnalla millä hyvänsä" -periaatteen.

- Ennen tuomitsemiani otteluita muistutan joukkueiden kapteeneille lajin säännöistä. Niiden noudattamisen lisäksi vaadin pelaajilta myös pelin hengen mukaista pelaamista, Kad sanoo.

Häntä on helppo uskoa, sillä hän tuomaroi puolueettomasti myös oman joukkueensa pelejä.

Kriketin lilliputtimaa tähyää ylöspäin

Kriketin asema on Suomessa vuosi vuodelta vankistunut, vaikka uskonnosta ei lajin suurmaiden, muun muassa Intian ja Pakistanin tapaan vielä olekaan kyse. Krikettiliitolla on yhteistyösopimus Kuortaneen urheiluopiston kanssa vuoteen 2008 asti.

- Järjestämme Kuortaneella leirejä maajoukkueelle ja harrastajille ja pelaamme lisäksi halliturnauksia. Kuortaneen valmennuskeskuksen johtaja Tapio Korjus on ollut erityisen innostunut lajistamme, sillä krikettipallon syöttämisen heittoradassa on paljon yhteistä keihäänheiton kanssa, Suomen krikettiliiton varapuheenjohtaja Sanjeev Kad kertoo.

- Olemme järjestäneet lajista kursseja liikunnanopettajille, jonka jälkeen krikettiä on alettu pelata useissa kouluissa, Kad jatkaa.

Nuoria lajiin tarvitaan lisää, sillä harrastajia on Suomessa yhteensä 600-700, joista 200 liiton alaisia pelaajia. SM-sarjapelaajien joukosta löytyy peräti 18 eri kansalaisuutta. Suomalaisiakin on mukana, mutta suurin osa lajiin taitureista on Aasian eteläisistä maista Suomeen opiskelemaan tulleita nuoria.

Joukkueet tulevat Helsingin lisäksi maamme suurimmista kaupungeista, Tampereelta, Turusta, Espoosta ja Vantaalta.

Miesten maajoukkue on sekoitus syntyperäisiä suomalaisia sekä kansalaisuuden saaneita ulkomaalaistaustaisia pelaajia. Lisäksi joukkueeseen saa kuulua kaksi ulkomaiden kansalaista, jotka toimivat joukkueen ohjaajina.

Suomi pelaa elokuun lopulla Belgian Antwerpenissä Euroopan alueen 4. divisioonan turnauksessa yhdessä Sveitsin, Kyproksen ja Luxemburgin kanssa.

- Putosimme viime vuonna omaa tyhmyyttämme ja olemme nyt ennakkosuosikkeja nousemaan takaisin 3. divisioonaan. Lupaavien nuorten pelaajiemme ansiosta uskon, että voimme päästä lähelle 1. divisioonan tasoa viiden vuoden sisällä, Kad pohtii.

Ykkösdivisioonasta joukkueet karsivat maailmanliigaan, jossa lajin "isot pojat" pelaavat maailmanmestaruudesta seuraavaksi Länsi-Intiassa ensi vuonna.Kriketissä riittää opettelemista

Suomalaisille kriketin sääntöjä selittäessä on alussa syytä verrata lajia pesäpalloon. Kummassakin lyödään mailalla palloa ja yritetään tehdä juoksuja. Joukkueet pelaavat sisä- ja ulkovuoron, joista jälkimmäisessä pelaajat yrittävät polttaa pelaajia päättääkseen lyövän joukkueen sisävuoron. Siihen yhtäläisyydet sitten loppuvatkin.

Jo pelkästään kriketin SM-sarjan kahdeksan sivun pienellä präntättyjen sääntöjen lukeminen kaikkine sivu- ja alaohjeistuksineen saa hien nousemaan pintaan. Lajin perussäännöt ovat kuitenkin kohtuullisen yksinkertaiset oppia - mutta ei lukematta niitä.

Krikettimaila muistuttaa jossain määrin lyhyttä melaa. Mailan lyöntipuoli on tasainen ja selkämys kupera. Vajaan metrin pituinen ja reilun 10 senttimetrin levyinen maila valmistetaan nykyisin aiempaa teollisemmin, mutta perinteiset, käsin tehdyt mailat sorvattiin pajunsukuisesta puusta.

Tiivistetystä korkista tehty pallo on yleensä päällystetty punaisella nahalla. Pesäpallon sijaan peliväline muistuttaa amerikkalaisen sukulaislajin, baseballin palloa paksusti tikattuine saumoineen.

Kenttä on kooltaan hehtaarin (100 x 100 m) kokoinen, ja pelin olennaisin osa tiivistyy kentän keskellä olevalle 3 x 20 metrin syöttöalueelle. Alueen molemmissa päissä on kotipesä, jonka sisällä kolmesta kepistä kasattu hila, jonka päällä on kaksi palikkaa.

Pelin kulkuKummallakin joukkueella on 11 pelaajaa, joista sisävuorossa on kentällä kaksi lyöjää kerrallaan. Lyöjät vartioivat syöttöalueen kotipesien hiloja, ja onnistuneen lyönnin jälkeen he tekevät juoksupisteitä juoksemalla ristiin kotipesästä toiseen.

Ristiin juoksua ei tarvita, jos lyöjä onnistuu lyömään pallon pelialueen ulkopuolelle. Lyövä joukkue saa neljä juoksua, jos pallo pomppii yli rajojen, ja kuusi juoksua, jos lyönnin latinki riittää lennättämään pallon ilmassa rajojen ulkopuolelle.

Syöttövuorossa oleva joukkue voi polttaa lyövän pelaajan rikkomalla hilan ja pudottamalla palikat joko suoralla syötöllä tai heittämällä pallon hilaan, kun lyöjä ei ole mailallaan pesässä suojelemassa sitä. Hilan rikkoutumisen lisäksi lyöjä palaa muun muassa myös, jos paljain käsin pelaavat syöttövuorolaiset saavat hänen lyöntinsä kiinni suoraan ilmasta.

Lyöjä voi palaa vain kerran ja joutuu tällöin kentältä ulos. Lyöntivuoro päättyy viimeistään tuomarin ennalta määräämien syöttövuorojen tultua täyteen. Vuoro päättyy aiemmin, jos syöttäjät saavat poltettua kymmenen lyöjää, sillä viimeinen lyöjä ei voi suojella molempia hiloja.

Syöttäjä heittää kuusi syöttöä yhdessä syöttövuorossa. Sama syöttäjä ei voi syöttää kahta vuoroa peräkkäin. Yhteensä yksi syöttäjä saa syöttää enintään viidenneksen joukkueensa syötöistä.

Eniten juoksuja saanut joukkue voittaa, joten ottelu päättyy, jos jälkimmäisenä lyövä joukkue ylittää ensin lyöneen juoksujen määrän.

Päivä vierähtää SM-sarjaottelussaSM-sarjassa pelataan 45 syöttövuoron pelejä joukkuetta kohden, ellei tuomari päätä lyhentää peliä esimerkiksi sateen vuoksi. Otteluissa riittää seurattavaa, sillä ilman ylimääräisiä viiveitä yksi sisävuoro kestää kolmisen tuntia. Perinteinen 45 minuutin tee-/lounastauko mukaan laskettuna pelaajat käyttävät otteluun kuudesta seitsemään tuntia.

SM-sarjassa 11 joukkuetta pelaa yksinkertaisen sarjan, jonka jälkeen neljä parasta jatkaa välieriin. Sarjaa on pelattu Suomen krikettiliiton perustamisvuodesta 1999 lähtien. Ensimmäinen suomalainen krikettiseura, Helsinki Cricket Club (HCC), aloitti toimintansa vuonna 1972. Maailmalla laji on toiseksi suosituin palloilulaji jalkapallon jälkeen.

Lähteet: STT-YLE

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat