1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. urheilu

Näkökulma: Alppiero

Alppihiihto sanoo vajaan kuukauden kuluttua Hiihtoliitolle näkemiin ja itsenäistyy omaksi liitokseen. Alppihiihdon valiokunta laittoi "eropaperit" vireille kesällä, ja uusi liitto sinetöitäneen lokakuun seurakokouksessa. Ei tarvitse olla suurikaan ennustaja, että näin käy, niin suuri kannatus on kentällä.

Alppihiihto on venkoillut oman irtautumisensa kanssa jo pitkään. Laji oli sulkemassa oveaan Hiihtoliittoon jo vuonna 2001 Lahden dopingskandaalin vuoksi, myös Kaisa Variksen dopingkäry 2003 nosti esille pohdinnan omasta erillisestä liitosta.

Sen jälkeen Hiihtoliitto painoi paniikkinappulaa. Liitossa tehtiin sääntöremontti, joka johti siihen, että lajiryhmillä oli enemmän valtaa päättää omista asioistaan. Se rauhoitti alppipuolen, mutta ei enää.

Viime kevät ja kesän alku oli viimeinen niitti alppihiihtäjien kärsivällisyydessä. Maastohiihdossa nousseet väitteet systemaattisesta dopingin käytöstä hermostuttivat lopullisesti suuren osan alppihiihdon yhteistyökumppaneista.

Rahahanat tyrehtyvät, jos alppipuoli ei tee selkeää pesäeroa dopingissa ryvettyneeseen Hiihtoliittoon. Yhteistyökumppaneita ei voi aliarvioida, sillä 84 % alppihiihdon rahoista virtaa sponsoreilta. Alppi-ihmiset keräävätkin jo kamppeitaan, ja Hiihtoliiton kanssa neuvotellaan korkeintaan ostopalveluista.

Hiihtoliiton ja Alpin napanuora ei katkea, sillä muun muassa lisenssitoiminta menee jatkossakin Hiihtoliiton kautta. Siellä jyvitetään myös alppihiihdon valtionavut. Toivottavasti onnistuu.

Yhteydet Kansainväliseen Hiihtoliittoon (FIS) menevät edelleen Hiihtoliiton kautta. Mitä varten sitten uusi, erillinen liitto? Vastaus lienee julkinen kuva. Mielikuva tuotteesta myy, ei aina "tuoksu tai maku".

Molemmat osapuolet vakuuttavat, että mahdollinen ero tapahtuu "hyvässä yhteisymmärryksessä". Näinhän aina tehdään, kun julkisuuskuva halutaan pitää puhtaana, yhteisessä ymmärryksessä. Todellisuudessa on vaikea uskoa, että kaikki on eron edellä niin sopuisaa.

Alppihiihto on ollut maastohiihdon puristuksessa kymmeniä vuosia. Tahdit tanssille on iskenyt maastohiihto, jolla on ollut liittovaltuustossa eniten edustajia. Alppi ei päässyt edes kakkosviulun soittajaksi.

Menestys on tuonut alppihiihdolle lisää valtaa. Nykyinen lajijohtaja Janne Leskinen ja Mika Marila olivat aikoinaan siloittamassa tietä parempaan. Tanja Poutiainen sekä Kalle Palander nostivat suomalaisen alppihiihdon maailman huipulle.

Mielenkiintoista on seurata, riittääkö jatkossa uusia palandereita ja poutiaisia. Jos heitä ei löydy, niin rahavirtojen turvaamiseen ei riitä enää uuden liiton perustaminen.

Pekka Viinikka