Suora

  • Urheiluruutu

Näkökulma: Venla ja seitsemän huutolaispoikaa

Ulkoministeri Alexander Stubb haluaa muokata uudenlaisen julkisuuskuvan Suomesta. Entiset vetonaulat joulupukki, porot, sauna, eksoottinen Lappi , Alvar Aalto ja Jean Sibelius eivät enää riitä Suomen brändeiksi ulkomailla. Miten olisi pikaluistelu?

urheilu

Stubbin toimeksiannosta uutta Suomi-brändiä työstävän työryhmän ei pidä unohtaa urheilua yhtenä mahdollisena brändialueena. Ulkomaalaisten Suomi tietämys tuntuu näet olevan aika yksioikoista.

Kun kysyttäessä kerron olevani suomalainen, saan kovin usein vastaukseksi topakan toteamuksen "aa Kimi Raikkoone" tai "Ou yes I know Raikkone Ferrari" Takavuosina vastaus oli muuten sama paitsi, että huudahduksen ajajanimi oli "Mika Hakkine" ja tallina McLaren.

Suomea ei tunneta maailmalla hiihtäjistään, mäkihyppääjistään, keihäänheittäjistään tai jääkiekkoilijoistaan, vaan formulakuljettajista ja ehkä parista jalkapalloilijasta (Jari Litmanen, Sami Hyypiä).

Suomalaisten silmissä kirkkaina tuikkivat urheilutähdet Virpi Kuitunen, Tanja Poutiainen, Tommi Evilä, Tero Pitkämäki, Teemu Selänne ja Saku Koivu eivät niminä sano eurooppalaiselle kadunmiehelle mitään.

Pienikin valtio voi näkyä urheilukartalla oman brändilajinsa kautta. Liettua tunnetaan koripallomaana, tanskalaiset sulkapallon taitajina, Islanti on käsipallomaa jne.

Näin voisi olla Suomenkin kohdalla, jos vain sopiva brändilaji löytyisi. Perinteiset suomalaislajit maastohiihto, jääkiekko ja yleisurheilu eivät näytä nostavan Suomi-brändiä maailmalla. Pikaluistelu olisi ollut oiva kandidaatti suomalaiseksi brändilajiksi, jos päättäjät olisivat olleet ajoissa tilanteen tasalla.

Pikaluistelijat olisivat jo olemassa. Suomella on iskukykyinen maajoukkue. Pekka Koskela ja Mika Poutala ovat jo maailman parhaiden sprinttiluistelijoiden joukossa. Pekka Koskela on jopa tuhannen metrin maailmanennätysmies.

Miksi suomalaiset eivät ole ottaneet pikaluistelua omakseen? Siksi, että he eivät koskaan pääse näkemään jäällä näitä luistelumaissa arvostettuja ovaalien pikakiitäjiä. Ja mikseivät näe? Koska huippuluistelijamme eivät kilpaile eivätkä juuri harjoittele Suomen jäillä. Kaikki maailmancupin osakilpailut, MM- ja EM-kisat luistellaan pikaluistelua varten rakennetuissa halleissa ja sellaista ei Suomen kamaralta löydy.

Suunnitelmat pikaluisteluhallista ovat olleet paperilla jo pitkään, mutta valtio ja Helsingin kaupunki ovat olleet saamattomia vätyksiä hankkeen eteenpäin viemisessä. Nykyinen urheiluasioista vastaava ministeri Stefan Wallin sanoi heti virkaan astuttuaan keväällä 2007 YLE Urheilulle antamassaan haastattelussa, pikaluisteluhallin olevan valtion tukeman urheilupaikkarakentamisen priorisoinnin kärkikohteita. Mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut.

Helsingin kaupunki hylkäsi sille esitellyn hallihankkeen tuoreeltaan liian kalliina. Hallihankkeella on myös Suomen Olympiakomitean vankkumaton tuki, vaikka hallin rahoitukseen sillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Nyt pikaluisteluhallin rakennushanke on sanan mukaisesti jäädytetty.

Pikaluistelu on todella suosittu laji monissa Euroopan maissa esimerkiksi Hollannissa, Italiassa, Saksassa ja tietysti Norjassa. Näissä maissa parhaat pikaluistelijat nauttivat valtaisaa kansansuosiota.

Suomalaiset brändin rakentajat ja pikaluisteluhallin rahoituspäätöksiä tekevät virkamiehet pitäisi lähettää Hollannin Heerenveeniin seuraamaan pikaluistelukisoja maailman vanhimpaan vuonna 1986 rakennettuun Thialf-pikaluisteluhalliin. Jos se kokemus ei puhaltaisi tuulta pikaluisteluhallin rakentamisesta päättävien purjeisiin niin ei sitten mikään.

Jos Thialf-areenan tunnelma voitaisiin siirtää Suomeen suomalaisten aistittavaksi höystettynä suomalaisluistelijoiden menestyksellä, niin ehkäpä suomalaisista voisi tulla pikaluistelukansa.

Pikaluistelufriikit ympäri maailmaa ovat hyvin käyttäytyvää väkeä, jotka haluavat ja myös osaavat nauttia urheilutapahtumasta ilman lieveilmiöitä. Tuhannet hollantilaiset, saksalaiset ja norjalaiset pikaluisteluturistit matkaavat Eurooppaa ristiin rastiin päästäkseen seuraamaan suosikkiensa edesottamuksia liukkaalla ovaalilla.

Suomeen ei olisi Keski-Euroopasta pitkä matka kisoja seuraamaan. Mutta tämä mahdollisuus menee Suomelta ohi suun, koska pikaluistelun arvokisoja sen paremmin kuin maailmancupin osakilpailuja ei Suomeen saada näillä näkymin vielä moneen vuoteen.

Suomelle oli jo myönnetty vuoden 2010 sprinttereiden MM-kisat, mutta koska hallin rakentamispäätöstä ei tehty keväällä 2008, Kansainvälinen Luisteluliitto otti kisat pois Suomelta. Harmi!

Kansainväliset kuvatoimistot saavat siis jatkossakin välittää maailmalle Suomi kuvaa, jossa pieni pohjoinen valtio vuosittain järjestää kansalaistensa iloksi MM-kisoja lajeissa kuten eukonkanto, saappaanheitto, kuumassa saunassa istuminen ja suojalkapallo.

Mitähän mahtavat katsojat ympäri maailman uutisvälähdyksiä katsoessaan tuumata Suomesta. Ehkä sarjakuvasankari Asterixia vapaasti lainaten: "Hulluja nuo suomalaiset".

Jäikö lukijaa vaivaamaan Näkökulman otsikon yhteys kirjoitettuun tekstiin? Jos jäi, niin tässä siihen vastaus.

Venla ja seitsemän huutolaispoikaa kuvaa nykyistä ilman omaa "kotihallia" maailmalla harjoittelevaa ja kilpailevaa pikaluistelumaajoukkuetta.

Venla on maajoukkueen ainoa naisluistelija Susanna Potka ja huutolaispojat ovat Pekka ja Pasi Koskela, Mika Poutala, Tuomas Nieminen, Markus Puolakka, Jarmo Valtonen ja Lauri Potka.

Pikaluistelun maailmancupin avauskilpailu luistellaan 7-9.marraskuuta Berliinissä.

Christer Sarlin

Lähteet: Kirjoittaja on YLE Urheilun toimittaja.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat