Suora

  • Yhdistetyn hiihto-osuus, Lillehammer
  • Yhdistetyn MC: Lillehammer, hiihto-osuus
  • Urheilustudio 7.12.
  • Kumparelasku, Ruka
  • Freestylen MC: Ruka, kumpareet
  • Mäkihypyn MC, miesten kilpailu, Nizhni Tagil
  • Urheilustudio
  • Mäkihypyn miesten kilpailu, Nizhni Tagil
  • Urheiluruutu
  • Ampumahiihdon MC: Östersund, miesten viesti
  • Ampumahiihdon MC, miesten viesti, Östersund
  • Uinnin EM, välierät ja loppukilpailut 7.12.
  • Viimeistä viedään
  • Uinnin EM, välierät ja loppukilpailut
  • Alppihiihdon MC: Beaver Creek, miesten syöksylasku
  • Urheiluruutu
  • Beaver Creek, miesten syöksylasku
  • Viimeistä viedään

Formuloista V-tyyliin!

Noin kymmenen kilometriä Oberstdorfista, kylän yläpuolella alppi-idylli on kauneimmillaan. Illalla taivaankannella kiiltäneet tähdet sitä jo lupasivat, aurinkoista rauhaa, jonka sopivan letkeä ja ikään kuin alppihuippuja silittävä, jostain kaukaa kantautuva torvisoitto täydellistää. Saksan alppien sydämessä voi löytää hartaan paikan itsestäänkin, jos haluaa.

urheilu

Alpenhotellin liian puhelias isäntä on jo kolmasti kysynyt milloin maanantain mäkikilpailu Oberstdorfissa alkaa. Jalkapalloa pelanneena häntä se ei kiinnosta vähääkään. Ei vaan aina keksi mitään sanomista, mutta kokee hyvänä isäntänä puhepakkoa.

Sen sijaan isännän käly, vierailulla oleva vaimon sisko kertoi illalla kohauttavan uutisen: oli nähnyt Michael Schumacherin nousevan kävellen mäkeä ylös aivan hotellin vierestä!

- En ole sen jälkeen juuri televisiota katsonut, kun Schumacher lopetti formuloissa, hän sanoo samalla kun katsoo televisiosta elokuvaa matkustaja-alus Lusitanian torpedoinnista!

Lusitanian torpedoi saksalainen sukellusvene 7. toukokuuta 1915. Laivan mukana katosi syvyyksiin 1 198 ihmistä. Tapahtumaa on pidetty yhtenä syistä, jotka saivat USA:n liittymään mukaan ensimmäiseen maailmansotaan, mutta sodasta televisiota hyljeksivä tv-katsoja ei ole ainakaan puhumiseen asti kiinnostunut, ymmärrettävästi. Saksa kun ei ole Schumacherin tapaan ollut sodissaan kovin ylivoimainen.

Epäilijälle nainen vielä vakuuttaa, että "varmasti kulkija oli juuri formulakuningas Schumacher"! Mäkimiehet sen sijaan eivät häntä kiinnosta sen enempää kuin puheliasta isäntääkään. Jalkapallotaustaisena isäntä puolestaan ei ole uskoa, kun väitän, että takavuosina Saksan mäkijoukkue valittiin Saksan suosituimmaksi joukkueeksi ohi Bayern Münchenin! Ja nyt Martin Schmitt on taas tekemässä paluuta. - Ai kuka?

Ollista Nykänen?

Matti Nykäsen mäkiviikolla monet paikallisetkin muistavat. Oli vauhtia ja vaarallisia tilanteita, eikä ainoastaan mäessä. Pikemminkin muistot liittyvät hyppäämisen tuottamiin "sivuvaikutuksiin". Olihan Matissa aktiiviaikanaankin monenlaista särmää.

Seuran toimituksessa kuohuviinipullot poksahtelivat irtonumeroennätysten merkiksi kai kymmeniä kertoja, kun luottotoimittaja Isto Lysmä tykitti kertomuksia Matin seikkailuista maailman turuilla. "Ehkä ryyppäsin, ehkä en" iskostui pysyväksi esimerkiksi kiertoilmaisun käytöstä vastatessa.

Nyt mäkiviikolla on Harri Olli saanut kunnian edustaa suomalaista mäkimieskulttuuria virallisessa ohjelmalehdessä. Laajassa artikkelissa pohditaan onko kysymyksessä kenties uusi Nykänen - ei ainoastaan hyppääjänä, vaan tietysti myös hyppyjen välillä.

Artikkelissa käydään läpi aika tarkkaan kaikki Ollin tekemiset: yölliset seikkailut lentomäen MM-kilpailuissa, Janne Marvailaan ja kumppaneihin kohdistuneet kärkevät arvostelut ja tietysti myös valitettava kärähtäminen nauttineena auton ratissa.

Pitkä juttu päättyy kaiken kaivelun jälkeen tavallaan kuin lehden pääkirjoitus - hurskaaseen toivomukseen. Tekijä haluaa uskoa, että kaikkien erehdysten jälkeen Ollista kehittyisi maailmanluokan hyppääjä, jollaiseksi hänen kykynsä kyllä edellyttäisivät.

Eikä Ollin avaus mäkiviikon avauksessa ollut hassumpi Oberstdorfissa, vaikka itse hän ei ollut tyytyväinen. Mahdollisen huippu-urheilijan ominaisuus sekin.

Sitä paitsi moni pitää Ollin tyyppistä irrottelijaa sellaisena kuin mäkimiehen pitää ollakin. Muutaman sekunnin "rimpuilu" ilmassa tuottaa toki 4-5 sekuntia kestäneenä otsikoita, mutta kun mäkimiehet ovat olleet eri miehiä aina siitä asti, jolloin muutama olut tai väkevämpikin oli oikeastaan sallittua mahdollisen pelon voittamiseksi.

Aika on kuitenkin toinen. Hyvin erilainen kuin Nykäsenkin aikaan, jolloin aina palaa mieleen vierailu joskus 1980-luvulla Oberstdorfin lentomäen tornissa. Sieltä alas kurkkiessa silloinen Helsingin Sanomien urheilupäällikkö Jussi Syvänen kuvasi hyvin kaikkien tuntoja toteamalla, että "jos se Matti täältä hyppää, niin kyllä se voi pari kaljaa ottaakin"!

V-tyyli syntyi vahingossa!

Matti Nykänen hyppäsi vielä kiltisti sukset yhdessä ja voitti enemmän kuin muut yhteensä. Vaan sitten tuli ruotsalainen Jan Boklöv, joka samaan tapaan kuin Dick Fosbury mullisti floppaamalla Meksikon olympiakisoissa korkeushypyn, muutti koko mäkihypyn kai ikuisiksi ajoiksi.

Jälleen mäkiviikolla vieraana mukana olevan Boklöv muisteli keksineensä koko tyylin ihan vahingossa. Hän oli hypännyt kesämäestä normaalityylillä hypyn, joka oli ehkä 70 metriä. Toisessa hypyssä toinen suksi pääsi aukeamaan, mikä johti koko etumuksen aukeamiseen! Epäonnistuminen johti myös siihen, että Boklöv lenteli samalla parikymmentä metriä edellistä hyppyään pitemmälle! V-tyyli oli syntynyt!

Samalla tavalla kuin eivät luisteluhiihtoa, mäkihyppyä hallinnoivat piirit eivät V-tyyliä aluksi tietenkään hyväksyneet. Sitä pidettiin rumana, jopa rivona ja arvostelutuomarit rokottivat Boklöv-parkaa, joka ei koskaan saanut todellista menestystä ja näin vastinetta keksinnölleen, jota ei luonnollisestikaan voinut patentoida.

Kaikki eivät enää edes muista, että V-tyylin keksijän nimi oli Jan Boklöv yhtä vähän kuin on laajassa tiedossa, että luisteluhiihdon ensimmäinen nimi nimenomaan saksankielisellä alueella oli "Siitonen schritt" suomalaisen pitkänmatkan hiihtäjän Pauli Siitosen mukaan.

Huippu-urheilussa on loppujen lopuksi tehty aika mullistaviakin keksintöjä V-tyylin, luisteluhiihdon ja floppauksen lisäksi. Kuulantyöntö muuttui kun pakittamisesta siirryttiin pyörähdykseen, seiväshyppy kun teräs seipään materiaalina muuttui lasikuiduksi ja niin edelleen.

Jos joku näistä keksijöistä olisi saanut patentoiduksi keksintönsä, niin siinä olisi ollut aika hyvä menestymisen sauma ainakin pariksikymmeneksi vuodeksi, mikä lienee patentinsuoja ainakin Suomessa.

Tuskin patenttia kukaan on moisiin juttuihin koskaan hakenutkaan, sillä vaikka se olisi taitavan lakimiehen myötävaikutuksella onnistunutkin, niin ainahan urheilua hallinnoiville järjestöillä olisi ollut vastalääke sääntöjä muuttamalla.

Senkin vuoksi kaikki mäkiviikon noin 1 200 hyppyä ovat kovasti samannäköisiä. Ratkaisevia tekijöitä ovat ainoastaan hypyn pituus ja alastulo.

Arto Teronen

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat