1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. urheilu

Taustapeili: Muskelivalmennuksesta kokonaisvaltaisuuteen?

Kun "muskelivalmennus" toimii, mutta Porilaisten Marssi ei soi niin missä silloin on vika, ja mistä haetaan apua? Olisiko jo aika turvautua kokonaisvaltaisempaan valmennukseen? Aiheesta olivat Pertti Tapolan kanssa keskustelemassa professori Matti Urrila, Suomen Ammattivalmentajat ry:n puheenjohtaja Anu-Liisa Uotila ja ampumavalmentaja Kimmo Yli-Jaskari.

Tarvitaanko suomalaisessa valmennuksessa uudistuksia, kun Pekingistä tuli kultaa ja muita mitaleita, ja EM-tasollakin menestystä on tullut?

- Nykyelämän kiireisyys, pinnallisuus ja lyhytjänteisyys, sekä elämän teknistyminen ja julkistuminen asettavat haasteita perinteiselle muskelivalmentamiselle, toteaa professori Matti Urrila.

- Tarvitaan pitkäjänteistä valmennusta, joka on myös kasvattamista. Pelkkä muskelivalmennus ei riitä, valmentaminen on myös ihmisenä rinnalla olemista, sanoo Anu-Liisa Uotila.

- Urheilija valmistautuu elämää varten, ja huippu-urheilu on vain osa sitä, toteaa ampumavalmentaja Kimmo Yli-Jaskari.

Kokonaisvaltaista valmennusta on tarjottu keinoksi erityisesti uusien nuorien lahjakkuksien huipulle nostamiseen.

- Ennen fyysisiä ominaisuuksia ryhdyttiin systemaattisesti kehittämään viimeistään rippikouluiässä. Siihen rinnalle pitäisi ottaa psyykkisten ja sosiaalisten ominaisuuksien kehittäminen, Urrila sanoo.

- Kokonaisvaltainen valmentaminen on suomalaisessa valmennuskulttuurissa vielä uutta. Nyt se on jo valmentajakoulutuksessa keskeinen aihe, mutta työmaata riittää, toteaa Yli-Jaskari.

- Yksipuolisuuteen vaikuttaa perinteinen lahjakkuuden käsite, joka historiassa on ankkuroitu fyysisyyteen. Käsitettä pitäisi ymmärtää laajemmin, sanoo Urrila.

- Taitolajeissa on tärkeää, että lapset ja nuoret pääsevät jo varhain rutiiniin, johon kuuluu ohjattu valmennus. Pelkkä lahjakkuus ei riitä. Huipulle kiivettäessä yläkerran asiat ratkaisee, luisteluvalmentaja Uotila puolestaan kertoo.

Henkinen valmennus nähdään yhä irrallisena osana

- Pitkälle vielä tänäkin päivänä nähdään, että henkinen valmennus on fyysisestä irrallinen asia. Kun rakennetaan taloa, sokkeli tehdään betoniteräksestä. Tällaiseksi betoniteräkseksi henkinen valmennus pitäisi urheilun yhteydessä saada, vertaa Urrila.

- Tukirakenteen, joka sisältää valmentajan, perheen ja seurayhteisön, tulisi olla kunnossa, Uotila pohtii.

- Urheilupsykologia Suomessa on vielä nuorta. Osittain se on ollut myös valmentajista kiinni. Esimerkiksi Britanniassa toimii 40 päätoimista urheilupsykologia, kertoo Englannissakin työskennellyt Yli-Jaskari.

-Suomessa eri ainesten tuominen yhteen tuloksen syntnyttämiseksi on sirpalemaista. Kokonaisvaltaisuus lähtee siitä, että kaikki nämä sirpaleet integroidaan yhteen, Urrila pohtii.

- Seuran on oltava hyvin johdettu, on oltava ammattimaiset valmentajat ja aktiiviset vanhemmat. Talkoohenki ja hyvä valmennus, sekä kunnossa oleva talous saavat aikaan sen, että kaikki hyötyvät, sanoo Uotila.