Suora

  • Urheiluruutu
  • Elävä arkisto esittää

Urheilun Taustapeili: Lapset liikkumaan vaikka muotilajien avulla

Lasten ja nuorten vähäinen liikkuminen on herättänyt huolta jo useamman vuoden ajan. Pelkkä koululiikunnan lisääminen ei riitä, vaan liikunnallisuutta pitäisi lisätä koko koulupäivän ajalle. Urheilun Taustapeilissä Antti-Jussi Sipilän vieraana aiheeseen pureutui Nuori Suomi ry:n kehitysjohtaja Ossi Heinänen.

urheilu
Ossi Heinänen.
YLE

Tutkimusten mukaan alle puolet lapsista ja nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Ossi Heinänen näkee, että se on iso inhimillinen ongelma johtaessaan myöhemmin erilaisiin sairauksiin, eikä vain tarveyshaittoihin kuluvan rahan määrään liittyvä kansantaloudellinen ongelma.

Uuden Liikkuva koulu -hankkeen myötä valtiovallan suunnallakin uskotaan lasten ja nuorten liikunnallisempaan ja terveempään tulevaisuuteen. Hanke on polkaistu jo käyntiin pilottikouluissa, ja opetusministeri Henna Virkkunen uskoo, että vaikutukset alkava näkyä heti.

- Tavoite on tietysti, että löydetään mahdollisimman hyvin nämä käytännöt ja saadaan niitä levitettyä kaikkiin kouluihin, Virkkunen kertoo.

- Liikuntatuntien määrään ja sisältöön on aina isot paineet, miten niitä voidaan kehittää, ja se on sinänsä oma prosessinsa. Nythän perusopetuksen tuntijakoa ja tavoitteita ollaan uudistamassa, ja toivottavasti sieltä löytyisi myös lisäaikaa liikunnalle. Meillä nykyään on minimissään kaksi tuntia liikuntaa viikossa ja se koetaan liian vähäiseksi, koska lapset ja nuoret niin vähän muuten sitten ehkä liikkuu.

Liikkuva koulu- hankkeessa on kolme keinoa, joilla koulupäivän liikkumista saataisiin lisättyä. Koulumatkojen turvallisuutta tulisi parantaa, jotta matkat voisi taittaa kävellen tai pyöräillen. Koulujen pihoja tulisi muuttaa liikuntaa suosiviksi ja koulujen kerhotoimintaa pitäisi kehittää. Erityisesti pihoja kehitettäessä pitäisi ottaa huomioon myös lasten ja nuorten omat toiveet.

Tieto pitäisi saada nopeammin ruohonjuuritasolle

Ossi Heinänen näkee hyvänä, että valtiovallan taholtakin ongelmaan halutaan puuttua ja liikunnallisuutta halutaan lisätä.

- Täytyy toivoa, että näistä piloteista päästään mahdollisimman nopeasti eteenpäin ja valtaakunnalliselle tasolle. Aina kun on tämmöisiä ongelmia, voidaan sanoa, että ollaan liikkeellä liian myöhään Mutta sanotaan näin että hyvä, että ollaan liikkeellä nyt, Heinänen toteaa.

Suomen Liikunnan ja Urheilun puheenjohtaja Timo Laitinen totesi Liikkuva koulu -seminaarissa, että lisääminen vaatii nopeampia toimenpiteitä. Tutkimustietoa on jo, nyt jalkautettava toimenpiteet koko maahan. Tästä Heinänen on samaa mieltä:

- Tietoa on, teot puuttuu. Projekteja ja pilotteja on tässäkin tehty jo paljon, ja niistä sitä tietoa voisi ammentaa ja lähteä vieläkin nopeammin viemään tätä tietoa sinne kaikkiih kouluihin.

- Kun näitä pilotteja jo on, niin otettaisiin ne hyvät kokemukset niistä, ja lähdettäisiin viemään niitä kouluihin esim. koulukohtaisesti. Eli lähdettäisiin miettimään ihan siellä yhden koulun tasolla, että miten siinä nimenomaisessa koulussa voitaisiin sitä koko koulun liikkumista lisätä, Heinänen pohtii.

Arki- ja hyötyliikunta vähentynyt selvästi

- Suurin muutos on ehkä tullut arkiliikunnan ja pihapelien kulttuurin vähentymisessä. Liikuntatunneilla varmaan liikutaan koulussa ja on kehitytty, huomioidaan paremmin erilaiset liikkujat ja erilaiset motivaatiot siihen liikkumiseen, uskon näin, Heinänen arvioi liikkumisen vähentymisen syitä viime vuosien aikana.

Heinänen sanoo, että arki- ja hyötyliikunta on vähentynyt, ja nykyään saatetaan ajatella, että liikuntaseuran harjoitukset kolme kertaa viikossa riittää. Television sekä tietokone- ja konsolipelien käytön lisääntymistä Heinänen ei yksin näe syylliseksi, mutta niiden käyttöä vanhempien kuitenkin pitäisi valvoa.

- On myös uusia pelejä joissa tämä liikunnallisuus on otettu huomioon, ehkä niistä voi tulla jonkun näköinen pieni pelastus tähän arkiliikunnan vähenemiseen. Samalla syytetään usein nettiä ja sosiaalista mediaa siitä, että ei tavata kavereita, mutta sit on myös muutama sellainen tutkimus, että ne jotka on aktiivisimpia sosiaalisessa mediassa, myös tapaa livenä näitä kavereitaan aika paljon. On vaikea sanoa mikä tähä se suurin syyllinen on, Heinänen sanoo.

Aerobicin maailmanmestari Tuuli Matinsalo toimii nykyään liikunnanopettajana Jyväskylässä. Hän on nähnyt työssään etenkin polarisoitumisen liikunnan saralla:

- On aika räikeätä, että osa oppilaista liikkuu todella paljon, ja sitten taas on niitä passiivisia oppilaista. Ja se harmaa massa siitä välissä menee koko ajan jompaankumpaan päähän.

Oppilaita täytyy nykyään myös jatkuvasti tunnin aikana motivoida tekemiseen:

- Kun lähdetään tekemään juttua, niin viimeistään 15 minuutin jälkeen pitää taas ottaa pieni motivointisessio siihen. Kyllä se on semmoista aivan jatkuvaa, koko ajan pitää motivoida.

Olisivatko "muotilajit" yksi ratkaisu?

Matinsaloltakaan ei löydy yhtä ihmelääkettä siihen, miten lapset ja nuoret saaraisiin liikkumaan enemmän. Hän toivoo, että Liikkuva koulu- hankkeen pilottivaiheesta löytyy hyviä malleja, joita levittää koko maahan. Myös Matinsalo toteaa, että koulujen pihoja pitäisi tarkastella uudesta näkökulmasta ja ottaa onkeen siitä, mitä nuorisokulttuurissa on pinnalla sillä hetkellä. Esimerkkinä voisi olla vaikkapa parkour-puisto koulun pihaan.

Heinänen toteaa, että yksilöiden huomointi isoissa liikuntaryhmissä voi olla vaikeaa, mutta tämä tekee välitunneilla ja koulun jälkeen liikkumiseen kannustamisesta entistä tärkeämpää. Muotilajit voisi olla yksi vaihtoehto passiivisille liikkujille, tai jonkun perinteisen lajin (jalkapallo, jääkiekko, salibandy) lopettaneelle nuorelle.

- Monet skeittaajat ovat kovassa kunnossa, vaikkeivät itseään urheilijoina pidäkään, Heinonen heittää.

Lähteet: YLE Urheilu

Tilaa Tommi Seppälän änärikirje

Yle Urheilun Vancouverissa asuva NHL-kirjeenvaihtaja Tommi Seppälä raportoi viikoittain maailman kovimman kiekkoliigan sisäpiiristä.

Suosittelemme

Tuoreimmat