Blogi: Rakkaani, lakkaa analysoimasta!

Anni-Maija Fincke kirjoittaa blogissaan, että hän tarvitsee sen tunteen, että ratkaisut on mietitty ja ne vievät kohti tavoitetta.

urheilu
Suunnistaja Anni-Maija Fincke
YLE

Suunnistuskausi loppuu ihan kohta. Nordic Orienteering Tour huipentuu viikonloppuna Vuokatin laelle ja sen jälkeen on vuorossa enää SM-keskimatka, SM-yö ja pikkukansallisia niille, joilla nälkää riittää. Ei sovi myöskään unohtaa lokakuussa juostavia seuraviestejä 25-mannaa ja Halikko-viestiä, joissa seurat ottavat toisistaan mittaa joukkueilla, joissa juoksee kaikenikäisiä ja molempia sukupuolia. Ne ovat oikein mainioita viestejä. En tiedä vielä, mihin kaikkiin pystyn osallistumaan. Ensin täytyy vähän analysoida.

Olen tässä viime aikoina tehnyt taas ikäviä päätöksiä. Ensin päätin, etten juokse Nordic Orienteering Touria ja sen jälkeen, etten edes yritä sitkotella vähän aikaa sitten juostua SM-normaalimatkaa. Analysoin, että monta peräkkäistä starttia voisi olla liian ankara isku akillekselleni. Sen sijaan pyrin rakentamaan juoksu- ja suunnistuskuntoani rakentavammin osallistumalla yksittäisiin kisoihin silloin tällöin ja koko ajan jalan tilaa kuulostellen. Se on hivenen piinaavaa, mutta toisaalta alan jo tottua tähän jatkuvaan analysoimiseen.

Jos olisin mennyt juoksemaan NORT-kiertuetta, jalka olisi saattanut kipeytyä muutaman kilpailupäivän jälkeen niin paljon, että olisin katsonut parhaaksi jättää loppukiertueen juoksematta. Siinä tapauksessa en olisi päässyt suunnistamaan kahta viimeistä starttia Vuokatissa ensi vuoden MM-kisojen mallimaastoissa. Ensi kautta ajatellen katsoin siis paremmaksi vaihtoehdoksi mennä juoksemaan pelkästään Vuokatin startit kilpailun ulkopuolella. Saan tärkeää maastotuntumaa ja näen, missä menen maailman huippuihin verrattuna.

Vaikka kausi on vielä meneillään, täytyy jo nyt alkaa miettiä ensi kautta ja sen leiritystä. Maajoukkuevalmentajamme Juha Taini lähetti viime viikolla leirityssuunnitelman ja samassa alkoi taas analysointipää raksuttaa. Lähtisinkö marraskuussa Italiaan sprinttileirille? Miksei. Entä joulu-tammikuussa Uuteen-Seelantiin? Iliman muuta. Ja helmikuusta huhtikuuhuun Espanjaan? No ihan saletisti. Lisäksi olisi kiva mennä Etelä-Afrikkaan ja Italiaan omille korkean paikan leireille. Nyt on panostettava. Onhan ensi kesänä kotikisat. Ensi talvena ei liukastella Tampereella, vaan treenataan, sparrataan ja kehitytään etelän lämmössä.

Suunnitelmat kuulostavat houkuttelevilta, mutta viime vuosien vammojen ja sairastelujen jälkeen en kunnolla uskalla luottaa siihen, että kaikki menee suunnitelmien mukaan. Pikkasen pelottaa, että tulee taas vammoja tai porukassa intoudutaan liian kuluttavaan harjoitteluun ja kotikisojen alla ollaan ihan väsähtäneitä. Jos panostus meneekin yli?

Tekisi mieli antaa mennä vaan ja harjoitella, miten kivalta tuntuu. Luulen, että en kuitenkaan noudata otsikon mukaista Kauniiden ja Rohkeiden jakson nimeä, vaan jatkan analysoimista. Jo itseluottamuksen takia tarvitsen sen tunteen, että ratkaisut on mietitty ja ne vievät kohti tavoitetta.

Elämä on iso riski.

Anni-Maija Fincke

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat