Suora

  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

PROJEKTI FINLANDIA – Suksee Luistellen, osa 7: Tour de Keskuspuisto

Sivakoi, sivakoi – liukuu, liukuu! Rähväinen keli ei riitä syyksi jättää skeduloitua sivakointitreeniä väliin. Kun Keskuspuiston Karpaasittaret ovat sopineet yhteislenkistä, se myös toteutetaan, olosuhteissa kuin olosuhteissa.

urheilu
Eeva Sunnari, Taija Romppanen
Eeva Sunnari, Taija Romppanen

Oikeanlaiset releet vaan päälle ja menoksi! Vielä kun älyää hommata - ekaa kertaa elämässä - hiihtolasit, niin kylä lähtee! Ei haittaa vaikka viima vihmoisi ja taivaalta tulisi tiskirättejä - antaa tulla vaan!

Aika uskomatonta, miten paljon Helsingissä on latuverkostoa. Katkeamattomia hiihtoreittejä aivan keskustaeläjänkin käden ulottuvilla. Silloin tällöin reitti puikahtaa metsästä ulos sillalle, sukeltaen pian takaisin seesteiseen metsään – välillä yli junaradan, välillä yli Kehä 1:n. Virkistävää! Bonuksena Keskuspuiston metsäreiteillä tuuli ja lumisadekin tuntuvat laimeammilta. Jos kaipaa vaihtelua hiihtolenkkeihin, kannattaa siis kokeilla Tour de Keskuspuistoa.

Ensimmäisenä etappina 30 km:n Bongaa Stadikan Torni. Paloheinän ulkoilumajalta Pirkkolan läpi ohi Maunulan majan, SLU-talon ja siirtolapuutarhan aina Laakson ratsastusstadionille. Vilkaisu Olympiastadionin torniin ja U-käännös. Samaa reittiä takaisin, piipahdus Pirkkolan jäähallissa, ja pian edessä siintääkin jo jälleen Paloheinän ulkoilumaja. Vielä olisi 7,5 km:n vaje kolmenkympin tavoitteessamme. Eikun vuoristo(kunto)ratalenkille! Ensimmäistä kertaa elämässä 30 km saman hiihtolenkin aikana. Sankka lumipyry ja pehmeä upottava latu, koko etapin ajan. Syke pilvissä ja aikaa kului melkoisesti, kaikkiaan 3 h 17 min. Huh. Mitenköhän sitä ikinä tulee selviämään viidestä kympistä? Tarvinnee vaan jatkaa tekniikan ja kunnon tahkoamista. Lisää kilsoja alle.

Tour de Keskuspuiston etappi nro 2. – samalla myös uusi lajikokeilu: 20 km:n Tuisku- ja Dyynihiihto. Sankka lumituisku + viima + lumikinosdyynit + välillä jäinen ja välillä upottava alusta = mielenkiintoinen kokemus. Paloheinässä onneksi kuitenkin myös tuulensuojaisempia latureittejä riittää sahattavana. Lisäksi kun ei anna raskaan kelin liikoja häiritä ja pitää oman asenteen kepeänä, saa paljon enemmän irti hiihdosta. Hidasta on, mutta näillä mennään!

Ei se kunto saatika tekniikka muulla kehity kuin harjoittelulla. On palkitsevaa huomata, miten maastonmuotojen ennakoiva lukeminen ja sen mukaisesti eri tekniikoiden vaihtelu muuttuu saumattomammaksi ja spontaanimmaksi kilometri kilometriltä. Eteneminen kevenee ja helpottuu. Positiivinen oravanpyörä!

Edessä Tour de Keskuspuiston kolmas etappi: Peruskuntoa Paloheinän Pelloilta. Aurinko nousee, pilvetön taivas. Tavoitteena 30 km. Sykkeet pysyvät ensimmäistä kertaa koko ajan mukavissa lukemissa. Muutenkin niin hyvä liuku ja feelis, että päätämme venyttää tavoitettamme: mittariin karttuukin vajaassa kolmessa tunnissa 40 km! Mitä ihmettä?!? Loppuvaiheessa ilmakin on kuin varkain muuttunut sankaksi sumuksi. Hullua ja samalla ah niin siistiä! Tekniikan kehittymisellä on varmasti tekemistä etenemisen helpottumisen kanssa, mutta keliolosuhteiden vaikutus meininkiin on silti ällistyttävän iso.

Movescount.com-treenipäiväkirja kertoo mielenkiintoista dataa: hiihtokilometrejä projektimme (lokakuun) alusta vuoden 2012 loppuun karttui 350 km, josta joulukuussa 200 km. Selkeästi jokin iso positiivinen harppaus eteenpäin tekemisessämme tapahtui 300 kilometrin rajapyykin ylittämisen jälkeen. Kutkuttavaa nähdä, mitä seuraavat etapit tuovat tullessaan!

Eläköön Tour de Keskuspuisto – täpinöissä täräyttäen kohti uutta vuotta ja uusia kilometrisatoja!

Eeva ja Taija

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat