1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. urheilu

Blogi: Yhdistys on aikansa elänyt

Timo Huovinen kysyy blogissaan, pitäisikö Suomen koripallossakin siirtyä nykyistä ammattimaisemmalle tasolle. Yhdistyspohjainen toiminta on jo aikansa elänyt toimintatapa.

Kuva: Yle

Suomalaiset Korisliiga-seurat avautuvat harvoin rehellisesti taloudellisesta tilanteestaan. Jos asiasta haluasi saada virallista tietoa, on se lähes mahdotonta. Tiedot on haudattu yhdistyslain taakse.

Joskus asiassa tehdään myös myönteisiä poikkeuksia. Sellaisen teki Joensuun Kataja ennen EuroChallengen jatkosarjaa kertoen sarjan aiheuttamista ylimääräisistä taloudellisista rasitteista.

Ennen sarjan alkua seurat kertovat toki kauden budjettinsa. Tämän perusteella on kuitenkin mahdotonta tehdä johtopäätöksiä siitä, miten seuralla oikeasti menee taloudellisesti. Ilmoitettujen budjettien oikeellisuutta on myös hankala todentaa. Samoin budjetit eivät ole välttämättä keskenään vertailukelpoisia.

Jos seura on yhdistyspohjainen, voi yhdistyksen taloudellisesta tilanteesta saada virallisesti tietoa vain olemalla yhdistyksen jäsen ja kyselemällä tietoja vuosikokouksessa. Melkoista salatiedettä nykyajan yhä läpinäkyvämmässä yhteiskunnassa.

Jääkiekossa SM-liigan seurat alkoivat siirtyä yhdistyksistä osakeyhtiöiksi 1990-luvun lopulla. Nyt toiminta on osakeyhtiöpohjaista. Myös jalkapallossa käytännössä kaikki Veikkausliigaseurat ovat osakeyhtiöitä. Sarjapaikka sinällään on yhdistyksellä mutta itse toiminta on osakeyhtiön alla.

Jääkiekossa jokunen seura on tuottanut jo jopa omistajilleen voittoa. Jalkapallossa siihen on pystynyt ainakin HJK. Koripalloseurojen tilannetta ei ole mahdollista tarkistaa. Osakeyhtiöiden tilinpäätökset ovat löydettävissä patentti- ja rekisterihallituksesta, urheilua pyörittävien yhdistysten ei.

Osakeyhtiössä velaksi eläminen on myös hankalampaa kuin yhdistyksessä. Yhdistyksen toiminnassa näin ei ole, jos lainoille löytyy vain vakuuksia.

Monien Korisliiga-seurojen toiminta nojaa toki paljon vapaaehtoisten toimintaan. Heidän saaminen mukaan esimeriksi ottelutalkoisiin osakeyhtiön lukuun saattaisi olla hankalampaa. Ja on yhdistystoiminnassa toki verotuksellisia etuja, jos toiminta pidetään riittävän amatöörimäiseltä.

Suomalaisen urheilutoiminnan perusyksikkö on ollut jo aikojen alusta yhdistys. Se oli luonnollinen pohja vapaaehtoistyölle nojaavassa yhteiskunnassa. Koripallossa on vuosia jo paukuteltu henkseleitä ammattimaisuuden perään. Kannattaisiko Korisliigassa nyt vihdoin siirtyä ammattimaiselle tasolle seurojen organisoitumisessa? Yhdistys on aikansa elänyt.

Timo Huovinen