Suora

  • Anton Lundell: 17-vuotias maailmanmestari ja jääkiekkoammattilainen
  • Jääkiekon U18 MM: Puolivälieräottelu USA - FIN
  • Jääkiekon U18 MM, puolivälieräottelu USA - FIN
  • SM-liigan kolmas loppuottelu Kärpät-HPK
  • Jääkiekon Nordic cup: FIN - SWE
  • Jääkiekon Nordic cup, Suomi - Ruotsi

Työnteon kulttuurilla keskeneräisestä valmista - "Pinnan alla pöhisee"

Viime keväänä yhdistetyn maajoukkueen päävalmentajaksi nimetty Petter Kukkonen rakentaa suomalaista yhdistettyä pitkäjännitteisesti eteenpäin. Kukkonen ei haihattele nopean menestyksen perään, vaan haluaa kestävää kehitystä.

urheilu
Ilkka Herola
- Ilkka Herola on ikäluokkansa maailman kärkeä ja osoittanut, että järjestelmän täytyy toimia, päävalmentaja Petter Kukkonen totesi.Tomi Hänninen

Maajoukkue palasi viime kesänä Petter Kukkosen alaisuudessa takaisin voimakkaaseen maajoukkueleiritykseen, joka oli osittain talousongelmien takia edellisinä vuosina heikentynyt. Joukkue harjoitteli mahdollisimman paljon yhdessä, leirivuorokausia kertyi 70-80 ja myös nuorten MM-ryhmä ja maajoukkue ja välillä jopa junioriryhmä osallistui leireille.

- Halusin kaikki yhteen, jotta saamme työn teon kohdennettua edullisesti. Halusin myös kentälle kattavan harjoittelukulttuurin muutoksen. Suomessa hyvinvointiyhteiskunta vaivaa meitä, ja ihmiset ovat laiskistuneet. Aktiivisten lasten määrä on vähentynyt. Se vaikuttaa kaikkeen ja on romuttanut harjoittelukulttuuria, Kukkonen tylytti.

- Meidän pitää oikeasti tehdä töitä. Kaikki hifistely pois ja kova asennoituminen, sitoutuminen ja kovan työnteon -linja kehiin. Kun tätä saadaan toistettua muutama vuosi, niin sen jälkeen voidaan alkaa puhua yksityiskohdista, timanttien hiomisesta ja rahasta.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä pedagogiikka ja valmennus- ja testausoppia opiskellut Kukkonen uskoo, että jämerämpi ote on ollut lajissa tervetullutta. Hän myöntää, että kaikille yhdessä harjoitteleminen ei välttämättä sovellu, mutta hyviäkin esimerkkejä, kuten Ilkka Herola, on ollut.

- Ilkka on ikäluokkansa maailman kärkeä ja osoittanut, että järjestelmän täytyy toimia. Hän on toteuttanut hyvin täsmällisesti sitä, mitä olemme halunneet. Homma toimii ja se luo kaikille uskoa, että kun mennään portaita yksinkertaisesti ylöspäin, meillä on mahdollisuus nousta huipulle. Ilkan työ ei perustu tuuriin, vaan järjestelmällisyyteen. Hän on oppinut tekemään pienet asiat hyvin.

Vielä keskeneräinen joukkue

Kukkonen pyrkii tekemään urheilijoiden henkilökohtaisten valmentajien kanssa mahdollisimman paljon yhteistyötä. Yhdistetyssä se on helppoa, sillä piirit ovat pienet. Muun muassa jokaisen leirin jälkeen hän on tehnyt soittokierroksen ja antanut leiripalautteen valmentajille. Pari kertaa vuodessa palaute tulee myös kirjallisena.

Tämä on vielä keskeneräinen joukkue. Pojat ovat oppineet myöhäisjunassa harjoittelemaan.

Petter Kukkonen

- Kyllähän tämä on vielä keskeneräinen joukkue. Pojat ovat oppineet myöhäisjunassa harjoittelemaan. Valitettavasti muutama juniorivuosi meni heiltä harjoituksissa sivu suun eikä ollut oikeanlaista meininkiä. Se ei ollut poikien vika, vaan meidän järjestelmämme oli tuolloin käynnistymistilassa, eivätkä pojat päässeet kilpailemaan eikä ollut leiritystä, Kukkonen totesi.

- Nyt parin viimeisen vuoden aikana he ovat ymmärtäneet, mistä tässä on kysymys. Meillä on motivoitunut ryhmä, joka on valmis tekemään töitä. Olemme saaneet sen tärkeimmän kulmakiven paikoilleen - työnteon kulttuurin. Pojat harjoittelevat nyt riittäviä tuntimääriä.

Kukkosen mukaan haaste onkin ollut enemmän se, että urheilijoilla on ollut intoa enemmän kuin järkeä. Pariin otteeseen tälläkin kaudella palautuminen on jäänyt liian vähäiseksi, joten harjoittelun rytmittämisessä on vielä tekemistä.

- Mäkihyppypuolella minäkin suhtauduin vähän liian yliolkaisesti harjoitteluun. Kuvittelin, että saamme hypyt kulkemaan vähemmällä hyppymäärällä ja panostamalla rajusti hiihtoon, mutta näin ei käynyt. Mäkifysiikkaharjoittelussa oli pikkuisen ongelmia ja hyppyjä oli liian vähän. Toivottu hiihtovauhdin lisäys ei näy, kun peräporukasta lähdetään hiihtämään.

Suuri kuva Lahden MM-kisoissa

Ensi kaudeksi Kukkonen aikoo tehdä muutoksia kolmeen asiaan: mäkifysiikkaharjoitteluun, mäkihypyn harjoittelun määrään sekä hiihtopuolen harjoittelun rytmittämiseen.

- Kun rakennetaan mäkihypyn räjähtävää ponnistusta, niin poikien voimatasot ovat tällä hetkellä liian alhaiset. Mäkifysiikkaharjoitteluun pitää panostaa. Siitä on suora yhtälö hyppäämiseen ja hyppytekniikkaan. Tällä hetkellä muutamat pojat eivät pysty hyppäämään puhtaalla tekniikalla ihan sen takia, että heidän voimansa eivät riitä oikean tekniikan toteuttamiseen, Kukkonen totesi.

Vuonna 2017 meillä on MM-kisat Lahdessa ja silloin suomalaisetkin taistelevat mitaleista.

Petter Kukkonen

- Tulemme hyppäämään paljon enemmän ja kehittämään tekniikoita.

Hiihtopuolella harjoittelun rytmittämisessä suunnitellaan muun muassa se, miten leirin jälkeen palaudutaan, miten harjoittelu rytmitetään leirin jälkeen kotona ja myös se, että leirille tultaessa urheilijoiden lihakset ovat valmiita kovaan harjoitteluun.

- Nämä ovat keskeisiä asioita. Kaikki muu on vain maustetta, joka heitetään joukkoon.

Kukkonen uskoo, että suomalainen yhdistetty nousee vielä takaisin aikuisten arvokisamitaleille, mutta nopeaa menestystä on turha odottaa. Ensi kaudella Herolan peesiin voi nousta toinenkin suomalaisurheilija, mutta vastan Sotshin jälkeen on oikeasti odotettavissa menestystä.

- Vuodet 2015 ja 2016 pitää olla niitä läpimurtovuosia. Monet pojat ovat tuolloin 18-20 vuoden iässä ja historia on näyttänyt, että yhdistetyn urheilijat pystyvät siinä vaiheessa olemaan korkealla. Suuri kuva on kuitenkin se, että vuonna 2017 meillä on MM-kisat Lahdessa ja silloin suomalaisetkin taistelevat mitaleista.

Pinnan alla pöhisee

Kukkosen mukaan yhdistetyn alamäki alkoi jo menestysvuosien aikana, sillä harjoittelukulttuuri mureni huomaamattomasti kymmenen vuoden ajan.

- Menestysvuosien aikana munat laitettiin valitettavasti yhteen koppaan ja tuotantolinja unohdettiin välillä lähes kokonaan. Sitä ei kukaan oikeastaan huomannut, koska menestystä kuitenkin tuli koko ajan. Tietyt ihmiset kentällä tajusivat, että täällä on hätä, mutta siihen ei reagoitu.

Vuonna 2010 yhdistetyssä tehtiin täyskäännös ja lajiin rakennettiin uudelleen valmennusjärjestelmä ja kolme valmennusryhmää: juniorit, nuorten MM-ryhmä sekä maajoukkue.

Menestysvuosien aikana munat laitettiin yhteen koppaan ja tuotantolinja unohdettiin lähes kokonaan.

Petter Kukkonen

- Pinnan alla pöhisee ihan kivasti. Se ei suurelle yleisölle vielä näy, vaan se kestää pari, kolme vuotta. Meillä on hyviä junioreita, joten tulevaisuutta on. Se on tosi motivoivaa. Seuraavana prioriteettinamme on seuratyön käynnistäminen, sillä osa seuroista on vuosien aikana passivoitunut eikä kentällä tiedetä, mihin suuntaan pitää mennä.

Kukkonen on ollut aikaisemminkin ollut mukana rakentamassa järjestelmiä toimiviksi, sillä ennen Suomen joukkueen pestiään hän oli viisi vuotta Viron päävalmentaja mäkihypyssä ja yhdistetyssä. Kukkosen mukaan Virolla oli hänen aloittaessaan kenties maailman huonoin maajoukkue yhdistetyssä. Tämän vuoden Liberecin nuorten MM-kisoissa Viro sai yhdistetystä kaksi MM-pronssia.

- Olen päässyt toteuttamaan sitä, mitä olen halunnut rakentaa. Suomessa muun muassa nuorten joukkueen valmentaja Antti Kuisma ja entinen maajoukkuevalmentaja Jyri Pelkonen ovat olleet tässä mukana käyntiin panevana voimana, Kukkonen kertoi ja hymähti:

- Toki tässä on sellainen vaara, että kun pari kaveria on vienyt omaa filosofiaansa eteenpäin, niin onko se oikea. Siinä voidaan mennä oikein huolella metsään, jos meidän valmennusideologiamme ei toimi. Mutta olemme pyrkineet rakentamaan vahvan leirityksen, koulutuksen ja testausjärjestelmän. Testaamme poikia säännöllisesti ja pyrimme tarkkailemaan niin objektiivisesti kuin mahdollista, mihin suuntaan olemme menossa. Loppupeleissähän siihen kertoo vastauksen tuloslista.

Tilaa Tommi Seppälän änärikirje

Yle Urheilun Vancouverissa asuva NHL-kirjeenvaihtaja Tommi Seppälä raportoi viikoittain maailman kovimman kiekkoliigan sisäpiiristä.

Suosittelemme

Tuoreimmat