1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. urheilu

Blogi: Valon säröisä sääntöprosessi

Suomalaisen liikunnan uusi kattojärjestö Valo vahvisti sääntönsä viime viikolla. Säännöistä ei kuitenkaan tullut kaikkien mielestä sellaiset kuin haluttiin. Tämän vuoksi muun muassa Jääkiekko- ja Salibandyliitossa harkitaan jäämistä pois järjestön jäsenyydestä.

Kuva: Valo ry

Kovin kiista on ollut siitä, sulautetaanko 15 alueellista liikuntajärjestöä suoraan osaksi Valoa vai säilyykö niiden itsenäisyys. Valon säännöissä päädyttiin muotoiluun, jossa alueet säilyttävät itsenäisyytensä ja voivat liittyä Valoon erillisinä jäseninä mm. lajiliittojen tapaan. Niitä ei siis sulautettu.

Tällä päätöksellä Valon hallitus ei huomioinut jäsenmääriltään suurimpien lajiliittojen näkemyksiä.

Palloilu ja enemmistö jyrättiin

Alueiden Valoon sulauttamisen puolesta olivat muun muassa isot palloiluliitot eli Palloliitto ja Jääkiekkoliitto. Samaan näkemykseen yhtyivät myös Salibandy-, Koripallo, Lentopallo- ja Käsipalloliitot. Pitämällä alueet itsenäisinä jyrättiin siis palloilijat.

Kun sulauttamisen puolesta puhuivat myös Voimistelu-, Golf- sekä Ampumaurheiluliiton edustajat sekä mm . TUL, Valon hallituksen päätös muuttuu yhä kummallisemmaksi.

Sulautuspäätöksen puolella olivat liitot, joissa harrastajina on runsaasti yli puolet koko suomalaisen urheilun harrastajamääristä. Harrastajien vähemmistö kumosi siis enemmistön.

Valon hallituksen kokouksessa TUL:n puheenjohtaja Sirpa Paatero sekä Voimisteluliiton pääsihteeri Maria Laakso jättivät eriävän mielipiteen hallituksen päätökseen.

”Häntä heiluttaa koiraa”

Pitämällä alueet itsenäisinä, Valo saattoi astua miinaan. Valon jäseneksi liittyminen on nyt käynnissä ja esimerkiksi merkittävä Jääkiekkoliitto epäröi. Puheenjohtaja Kalervo Kummolan mukaan jääkiekkoilijat eivät olisi liittymässä Valoon. Lopullisen päätöksen asiasta tekee liiton hallitus. Kummolan ytimekäs perustelu poisjäännille on: tällä järjestelyllä häntä heiluttaa koiraa.

Myös Salibandyliitto suunnittelee jättäytymistä pois Valon jäsenyydestä. Liiton puheenjohtaja Mika Kaltalan mielestä alueet itsenäisenä pitävä hallintomalli on tehoton.

Voimisteluliitto seisoo edelleen alueiden itsenäisyyttä vastustavan lausuntonsa takana mutta Valoon liittyminen katsotaan myöhemmin. Kori- ja lentopalloilijat tutkivat tilanteen kevään aikana. TUL vie päätöksen Valoon liittymisestä kevään liittokokoukseen.

Ampumaurheilijat ovat todennäköisesti lähdössä mukaan. Valon palvelut halutaan kuitenkin kuntoon. Golfliitto haluaa liittyä mutta puheenjohtaja Antti Peltoniemen mielestä alueiden pitää tukea tiivisti seuroja ja kilpaurheilua.

Myös Palloliitto päättää liittymisestä myöhemmin. Puheenjohtaja Pertti Alajan mielestä Valossa kuuluu olla mukana mutta alueiden on oltava elimellinen osa Valoa.

Sen verran Valon hallitus kuuli kuitenkin kritisoijia, että päätti käynnistää liittojen ehdottaman selvitystyön alueellisen toiminnan organisoimisesta. Tämä ei kuitenkaan vaikuta itse sääntöihin, ne on päätetty.

Sama vanha uudessa paketissa

Valon toimintaa pystytettäessä on kyllä kuultu eri osapuolia, esimerkiksi järjestön säännöistä pyydettiin lausunnot eri toimijoilta. Sääntöjen muokkaamiseksi Valo saikin 44 lausuntoa.

Teilattujen joukoissa ollaan kuitenkin pettyneitä: heitä kuultiin mutta ei oikeasti huomioitu. Uusi järjestö on rakenteeltaan entisenlainen eikä riittävää uudistumista tapahtunut.

Itsenäisten alueiden organisaatioihin ei pääse sulautumisen kannattajien mukaan käsiksi samalla tavalla kuin, jos ne olisivat olleet osa Valoa. Valoa pidetäänkin nyt tehottomana ja byrokraattisena.

Japisson kiistää jyräämisen

Valon pääsihteeri Teemu Japisson kiistää jyräämisen sääntöprosessissa. Japissonin mukaan järjestöjä kuultiin ja eri mieltä olleiden kanssa keskusteltiin vielä lausuntojen jättämisen jälkeen.

Japissonin mukaan nyt tehty hallintomalli on kompromissi. Sillä pyrittiin estämään alueiden täydellinen irtautuminen Valosta. Uhkana oli se, että alueet perustavat oman itsenäisen urheilujärjestön. Japissonin mielestä nyt päätetyllä mallilla myös alueiden toimintaa päästään ohjaamaan paremmin.

Japisson kiistää myös väitteet Valon hallintomallin tehottomuudesta. Juuri saamalla alueet tiiviisti mukaan yhteiseen tekemiseen, saadaan toiminnan tehokkuutta vastaisuudessa parannettua.

Äänimäärät tasan koosta riippumatta

Toinen kritisoitu kohta Valon säännöissä oli Valon kokouksessa käytettävät äänimäärät. Säännöissä äänimäärä valtakunnallisille järjestöille on kolme ääntä riippumatta järjestön jäsenmäärästä ja koosta. Palloliitolla ja Suomen saappaanheittoliitolla olisi siis sama äänimäärä päästessään Valon jäseniksi. Tähän kohtaa kritisoijat eivät kuitenkaan löytäneet itsekään toimivaa ratkaisua.

Alueiden itsenäisyydellä Valon ylimmän päätöksentekoelimen eli järjestön kokouksen toimintaan muodostuu myös melkoinen valtablokki. Kullakin alueella on Valon kokouksessa kaksi ääntä.

Voisihan tällä sääntökohdalla toki alkaa kikkailla. Palloliitossa on 12 piiriä. Liittyessään keskusjärjestönä Valoon Palloliitto saa Valon kokoukseen kolme ääntä. Jättäytymällä pois Valosta mutta liittämällä piirit jäseniksi, kokoukseen tulisi 24 ääntä. Houkutus olisi varmaan suuri mutta näin Palloliitto ei ole tekemässä.

Aluejärjestöjen itsenäisyydessä on kysymys myös isoista rahoista. Tälle vuodelle alueet saivat opetusministeriön rahaa toimintaansa 3,7 miljoonaan euroa. Se on saman verran kuin itse Valon saamat ministeriön rahat.

Kuka liittyy uuden Valon jäseneksi ja kuka ei, sen näyttää kevät. Ehkäpä kuuntelun lisäksi päätöksissä olisi kannattanut ottaa huomioon myös se, mitä kuunneltavat sanovat. Varsinkin jos he kuuluvat enemmistöön.

_

Timo Huovinen
_ Kirjoittaja on Yle Uutisten päivittäisen uutistoiminnan päällikkö, joka seuraa tiiviisti urheilupolitiikkaa