Suora

  • Elävä arkisto esittää

Kyrön ensimmäiset havainnot suomalaishiihtäjien dopingista vuodelta 1993

Hiihdon entinen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö kertoo havainneensa dopingin käyttöä suomalaishiihtäjien keskuudessa ensimmäisen kerran vuoden 1993 marraskuussa.

urheilu
Kari-Pekka Kyrö
Lehtikuva

Oikeudenkäynti entisiä hiihtäjiä Janne Immosta, Harri Kirvesniemeä ja Jari Isometsää vastaan jatkuu tänään Helsingin käräjäoikeudessa.

Oikeudessa kuultiin hiihdon entistä päävalmentajaa Kari-Pekka Kyröä.

Kyrön mukaan hänen ensimmäiset havaintonsa epo- ja kasvuhormonin käytöstä suomalaisessa maajoukkuehiihdossa ovat marraskuulta 1993, jolloin hän oli Pekka Vähäsöyringin ja Antti Leppävuoren sijaisena maajoukkueen vuoristoleirillä Italiassa. Tuolloin B-maajoukkueen valmentajana toiminut Kyrö havaitsi isoja muutoksia maajoukkuehiihtäjien hemoglobiiniarvoissa.

- Miehillä 150-160:stä esimerkiksi 180-190:een, Kyrö kertoi.

Kyrö nimettiin a-maajoukkueen päävalmentajaksi vuonna 1998. Oikeudessa hän kertoi tulleensa tuolloin joukkueeseen, jossa oli jo vuosikymmenien aikana vakiintuneet käytännöt.

- Heillä oli omat yhteistyökumppanit ja tahot. Varmasti Vähäsöyrinki oli tässä keskeisessä roolissa ja Leppävuori hyvin pienessä roolissa ja minä siinä välissä.

Kyrön mukaan hänen tehtävänsä oli päävalmentajakauden alussa varmistaa, että mieshiihtäjien hemoglobiiniarvot pysyvät sallituissa rajoissa ja he saavat starttiluvan.

- Se oli tuossa alkuvaiheessa ja myöhemmässä vaiheessa joiden urheilijoiden aloitteesta ja joidenkin urheilijoiden taustahenkilöiden painostusten kautta oli jollakin tavalla kasvuhormoni ja epo kuvioissa mukana.

Kirvesniemellä ja Isometsällä itsenäiset kuviot

Kihlakunnansyyttäjä Mari Valtin kysymykseen, keitä nämä urheilijat olivat, Kyrö vastasi.

- Mun mielestä esimerkiksi Mika Myllylällä oli hyvin vakiintunut toimintatapa. Hänen kohdallaan kyse oli näistä nesteytyksistä siinä alkuvaiheessa. Kirvesniemi ja Isometsä muodostivat urheilija-valmentaja-kaksikon. Harrilla oli ajallisesti valtava tuo kokemus. He toimivat suht, ei salaa, mutta itsenäisesti. Heidän kohdallaan plasmaexpansiosta eli veren ohennus oli alkuvaiheessa pääasia.

Kyrö kuitenkin kielsi, että olisi tarjonnut epo-hormonia systemaattisesti urheilijoille. Hänen mielestään hänen roolinsa aineiden käytössä on ollut pieni. Samalla hän kielsi Janne Immosen viime viikolla antamat lausunnot.

- En ole koskaan tarjonnut mitään. Janne Immonen on pyytänyt ja saanutkin minulta, mutta missään nimessä ne eivät selitä esimerkiksi Immosen kohdalla systemaattista epo-hormonin käyttöä kolmen vuoden aikana.

Minun mielestäni tuo pitää paikkansa, mutta se minun on sanottava, että kenenkään näistä kolmesta en ole nähnyt, en ole ollut paikalla, että he olisivat laittaneet näitä aineita kehoonsa.

Kari-Pekka Kyrö kysyttäessä Isometsän ja Kirvesniemen dopingin käytöstä.

Syyttäjän kysymykseen, ovatko Immonen, Kirvesniemi ja Isometsä käyttäneet epo-hormonia, Kyrö vastasi.

- Minun mielestäni tuo pitää paikkansa, mutta se minun on sanottava, että kenenkään näistä kolmesta en ole nähnyt, en ole ollut paikalla, että he olisivat laittaneet näitä aineita kehoonsa.

Immosen, Kirvesniemen ja Isometsän rikosepäilyt liittyvät vuosia käytyyn STT:n dopingjuttuun, joka päättyi viime kesäkuussa. Sen yhteydessä hiihtäjiä kuultiin toissa vuonna todistajia Helsingin käräjäoikeudessa.

Kolmikko vakuutti tuolloin Jari Räsästä ja Pekka Vähäsöyrinkiä koskeneessa oikeudenkäynnissä, että he ovat tietämättömiä kiellettyjen aineiden käytöstä suomalaishiihdossa.

Immonen myönsi viime viikolla epon käytön. Kirvesniemi ja Isometsä sen sijaan kiistävät epon käytön ja kieltävät puhuneensa totuudenvastaisesti vuoden 2011 oikeudenkäynnissä.

Tilaa Tommi Seppälän änärikirje

Yle Urheilun Vancouverissa asuva NHL-kirjeenvaihtaja Tommi Seppälä raportoi viikoittain maailman kovimman kiekkoliigan sisäpiiristä.

Suosittelemme

Tuoreimmat