1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. urheilu

Huovinen vs Poikola: Espanja on paha - katsojavinkeissä Gasolia

Suomi kohtaa Espanjan koripallon EM-jatkosarjassa lauantaina kello 18.45. Ottelu lähetetään suorana TV2:ssa, Yle HD:llä, Yle Areenassa ja Yle Puheessa.

Petteri Koponen. Kuva: Ville Vuorinen

Suomi kohtaa koripallon EM-kisojen jatkosarjan toisessa ottelussa Espanjan. Kun nyt on kerrankin tilaisuus miettiä hieman syvällisemmin alan ammattilaisen kanssa pallopeliä nimeltä koripallo, käytetään tilanne hyväksi.

Käymme pintaa syvemmin läpi aikaisemmin kisojen aikana keskustelemiamme teemoja. Eli tästä kaksintaistelusta tulee nyt hieman pidempi. Apua tämän ymmärtämiseen löytyy Susijengi-sanakirjasta ja aikaisemmista jutuistamme.

Alkuun kuitenkin perinteiset katsojavinkit illan otteluun:

Katsojavinkit

1. Seuraa missä kohti kenttää Espanjan huippusentteri Marc Gasol (13) pelaa hyökkäyksessä? Sijoittuuko hän vapaaheittoviivan tienoille vai korin alle.

2. Muuttuuko hyökkäysasetelma ja laskeeko hyökkäyksen tehokkuus Gasolin ollessa vaihdossa?

3. Seuraa sitä, miten Espanjan takamiehet ajavat korille. Päättyykö ajo   korintekoyritykseen vai hienoon vapauttavaan syöttöön pelikaverille?

4. Ricky Rubio (9) on yksi maailman parhaista takamiesten puolustajista, varsinkin pallottoman pelaajan puolustajana. Puolustaako hän Petteri Koposta? Jos puolustaa, edessä on kahden huippupelaajan mittelö.

Huovinen: Käydään ensi läpi Kroatia-pelin ongelmat, koska samat ongelmat ovat vastassa Espanja-matsissa. Tämä on siis samalla ennakkoa Espanja-peliin.

Ennen Kroatia-peliä molemmilla joukkueilla oli kahden päivän tauko. Oliko nähtävissä se, että Kroatialla oli ollut aikaa käydä läpi varsinkin Suomen puolustustaktiikkaa. Ja he olivat tehneet sen todella hyvin?

Poikola: Aivan varmasti näkyi. Lähtökohtaisesti etu on aina hyökkääjällä. Kaikkea ei voi ottaa pois ja jokaisessa puolustuksessa on heikkoutensa. Nyt Kroatia oli lukenut läksynsä ja iski juuri noihin Suomen puolustuksen heikkoihin kohtiin.

Huovinen: Suomen puolustus murtui liikkumisen puutteeseen mutta oliko siinä muutakin?

Poikola: Hyvä tilankäyttö tarkoittaa sijoittumista siten, että hyökkääjien välinen etäisyys on mahdollisimman suuri. Tällöin yksi puolustaja ei pysty puolustamaan pallon vastakkaisella puolella kahta hyökkääjää vastaan.

**Poikola: **Suurin syy oli varmasti kokonaisintensiteetin alhaisuus, joka kertautui kaikissa tilanteissa. Kun olet jäljessä yhdessä kohtaa, hyvä joukkue ottaa siitä hyödyn liikuttamalla palloa nopeasti myöhässä olevaa puolustusta vastaan. Kun tätä tehdään riittävän kurinalaisesti ja hyvällä tilankäytöllä, löytyy ennemmin tai myöhemmin hyvä heittopaikka.

Hyvä tilankäyttö tarkoittaa sijoittumista siten, että hyökkääjien välinen etäisyys on mahdollisimman suuri. Tällöin yksi puolustaja ei pysty puolustamaan pallon vastakkaisella puolella kahta hyökkääjää.

Sehän on yksi Suomen puolustuksen kulmakivistä. Kun joku Suomen joukkueesta auttaa toista puolustamisessa, jää toiselle pelaajalle pidettäväksi kaksi hyökkääjää.

Huovinen: Kerrotko vielä tarkemmin Suomen heikkouksista?

Poikola: Nyt hyökkäykselle annettiin ensimmäinen etu (joka sitten kertautui) lähes kaikista mahdollisista tilanteista. Sisäpelaajia ei tuplattu riittävän hyvin, jolloin tuplauksesta huolimatta pystyttiin syöttämään palloa toiselle puolelle kenttää.

Palloscreentilanteissa  jäätiin jatkuvasti jälkeen sekä hävittiin suoraan 1-1 -tilanteita.

Puolustusvirheestä seurasi pääsääntöisesti aina vastustajan laadukas heitto, kun aikaisemmissa pelissä oltiin hyvällä intensiteetillä tuollaisia tilanteita pystytty kiitettävästi paikkaamaan. Tästä syystä myös levypallolukemat olivat noin rumat.

Huovinen: Pystyikö Kroatia pitkänä joukkueen syöttämään ”Suomen yli” ja näin puolustus hajosi?

Poikola: Suomen puolustukselle seuraava on myrkkyä: syötä kaksi nopeaa syöttöä korintekoetäisyydellä ja vielä siten, että syötöillä vaihdetaan laidalta toiselle.

Poikola: Kyllä. Kroatia oli isompi joukkue ja koska Suomella ei ollut riittävää aggressiivisuutta pallossa, pystyi Kroatia syöttämään juuri sinne, minne halusi.

Aikaisemmissa peleissä on saatu lukuisia kosketuksia palloon ja muutettuja syöttöjä, nyt ei käytännössä laisinkaan. Toistan varmasti itseäni, mutta Suomen puolustukselle seuraava on myrkkyä: syötä kaksi nopeaa syöttöä korintekoetäisyydellä ja vielä siten, että syötöillä vaihdetaan laidalta toiselle.

Huovinen: Miten paljon tässä oli osuutta taitavalla sentterillä Ante Tomicilla? Hän pystyi 217 cm pitkänä pelaajana syöttelemään tuplauksesta huolimatta. Suomihan tuplaa ison miehen korin alla.

Poikola: Toki syöttötaito ja koko auttaa kovasti. Tähän vain pitäisi pystyä vastaamaan aggressiivisuudella, jos halutaan pärjätä.

**Huovinen: **Mennään hieman koripalloshakin alueelle. Kun tuplataan, silloin joku toinen vastustajista on aina vapaana. Suomi pyrkii tuplaamisessa samalla ohjaamaan syötöt mahdollisimman hankalaan paikkaan. Epäonnistuttiinko nyt tässä?

Poikola: Kyllä. Noissa tilanteissa ison pelaajan alkuperäisen puolustajan tehtävä on estää kääntyminen ja syöttäminen keskelle. Eli syöttö pitäisi saada ohjattua sille puolelle missä puolustettava sisäpelaaja on. Tällöin puolustajat ehtivät palata takaisin omiin pelaajiin, eikä silloin olla ratkaisevasti myöhässä.

Huovinen: Kroatia tiesi, että Suomi tuplaa varmasti. Käyttivätkö he tähän jotakin vastakeinoa. Eli että mukamas heitettiin ja odotettiin Suomen tuplaus. Mutta ei ollutkaan tarkoitus yrittää koria vaan syöttää vapaalle pelaajalle, joka oli sitten paremmassa korintekopaikassa.

**Poikola: **Kun pallo pelattiin sisään, pallottomat pelaajat liikkuivat toisella puolella kenttää siten, että he pyrkivät tarjoamaan mahdollisimman hyvät syöttökulmat. Se on tarkkaa puuhaa. Tilanteessa on varmistettava nimittäin se, ettei apuun menevä puolustaja pysty puolustamaan kahta pelaajaa yhtä aikaa.

Kreikka yritti samaa, mutta ei siinä onnistunut. Kreikan valmentaja sanoi matsin jälkeen, että kyllä he olivat käyneet videolla läpi, mitä pitäisi tehdä. Mutta joukkueen pallottomat pelaajat liikkuivat liian passiivisesti. Suurempi merkitys oli kuitenkin sillä, että Suomi pelasi Kreikkaa vastaan loistavalla intensiteetillä.

**Huovinen: **Vanha sanonta – jos puolustaa hyvin ja hoitaa levypallot – hyökkääminen on sen jälkeen helpompaa. Näin kävi Kroatialle?

**Poikola: **Täsmälleen. Ja juuri päinvastoin kävi Suomelle.

Huovinen: Takamies Petteri Koponen oli todella vaisu ottelussa. Erityisesti pisti silmää se, että hän ei yrittänyt ajaa korille. Oliko se kiinni siitä, että Koposta puolustaneet takamiehet estivät nämä ajot jo ”ennakkoon” eli voittivat puolustuksessa 1-1 –tilanteen Koposta vastaan? Vai siitä, että Kroatialla oli pitkiä miehiä puolustamassa korin alla ja pituuden vuoksi ei ollut yksinkertaisesti tilaa tai järkeä ajaa sinne?

Tässä esimerkki siitä, miten saattaa käydä ajettaessa isojen miesten keskelle (siirryt toiseen palveluun). Näin kävi Belgian takamies Jonathan Tabulle Israelia vastaan (olen pahoillani video alussa olevasta mainoksesta):

Poikola: Kroatian valmentaja oli todennut, että joukkueen ylivoimaisesti tärkein tavoite Suomen puolustamisessa oli Petteri Koposen pysäyttäminen.

Poikola: Petterin ongelma oli sama kuin kaikilla muillakin suomalaisilla: jalat eivät liikkuneet. Silloin on vaikea voittaa tämän tason puolustusta vastaan 1-1 -tilanteita.

Kroatian valmentaja oli todennut, että joukkueen ylivoimaisesti tärkein tavoite Suomen puolustamisessa oli Petteri Koposen pysäyttäminen. Valitettavasti sillä saa Suomen aika tehokkaasti pois omasta hyökkäyksestä, koska joukkueen 1-1 -osaaminen on rajallista.  Ainakin jos verrataan muihin top12-joukkueisiin.

Huovinen: Olenko oikeassa, että näissä(kin) kisoissa vastassa korin alla on todellinen lihamuuri ja sinne ajaminen vaatii todellista uskallusta?

**Poikola: **Sinne ajaminen ei vaadi niinkään uskallusta, vaan hyvää pallonliikettä sitä ennen siten, että puolustuksen ajoa vastakkainen puoli joutuu liikkeelle ja iso pelaaja ei ole valmiina päivystämässä kolmen sekunnin alueella. Toki ajaminen vaatii myös huippuosaamista. Sitä kyllä löytyy Koposelta.

Huovinen: Mennään sitten vastustaja Espanjaan. Vastassa on viime kesän olympiahopeamitalisti ja viimeiset kaksi Euroopan mestaruutta ottanut joukkue.

Urakka Espanjaa vastaan ei yhtään helpotu vaikka joukkueen vahvuudesta ovatkin poissa Los Angeles Lakersin sentteri Pau Gasol sekä huikea heittäjä Juan Carlos Navarro. Espanja on riittävän pitkä joukkue ja heillä riittää myös nopeutta sekä heitto- ja ajovoimaa.

Yhden heistä haluaisin nostaa erityisesti esiin. Hän on velipoika Paun ohella yksi Euroopan kovimmista senttereistä. Kokoonpanossa on Paun pikkuveli Marc Gasol

(pelinumero 13), pituutta 215 cm ja painoa tuommoiset 120 kg.

Marc pelaa hyökkäyksessä mielellään vapaaheittoviivan tienoilla eli ns. high postissa. Siinä hän pitelee palloa käsissään kuin appelsiinia. Hän joko syöttelee sitä majakkana eteenpäin hyviin suuntiin, ajaa itse korille tai heittää. Tässä muutama esimerkki näistä EM-kisoista:

Esimerkki 1 (siirryt toiseen palveluun)

Esimerkki 2 (siirryt toiseen palveluun)

Poikola: Hyökkääjällä on aina etu ja maailman parhaita pelaajia ei oikein kukaan pystykään 1-1 pysäyttämään. Gasolin pysäyttäminen onnistuu vain hyvällä joukkuepuolustuksella.

Miten tämmöinen mies otetaan pois hyökkäyksessä? Eihän tuota pidä kukaan?

Poikola: Nyt esitit avainkysymyksen. Hyökkääjällä on aina etu ja maailman parhaita pelaajia ei oikein kukaan pystykään 1-1 pysäyttämään. Gasolin pysäyttäminen onnistuu vain hyvällä joukkuepuolustuksella.

Huovinen: Voiko high postissa tuplata?

Poikola: Käytännössä ei – varsinkaan tämän tason syöttäjää vastaan. Kun Gasol saa pallon, jokaisen pallottoman puolustajan pitää astua kohti 3 sekunnin aluetta, niin ettei Gasolin puolustaja jää yksin. Mutta kuitenkin siten, ettei oma puolustettava huku.

**Huovinen: **Eikö tämmöisen pelaajan kanssa korostu erityisesti sama ongelma kuin Kroatia pelissä. Gasol hajottaa syötöillään puolustuksen?

**Poikola: **Kyllä, tai jos se toistuu, niin Suomi häviää. Mutta jos siihen pystytään vastaamaan, Suomella on mahdollisuus.

Huovinen: Gasolin ollessa penkillä, joukkueen hyökkäyksen taso on laskenut. Tosin hän on pelannut kolme jaksoa neljästä. Onko tämä tilanne mahdollisuus?

Poikola: Ehdottomasti Espanja on heikompi Gasolin ollessa penkillä. Mutta olennaista on pelata 40 minuuttia mahdollisimman hyvin, ei erityisesti keskittyä jaksoihin, kun mies istuu penkillä.

Huovinen: Jotenkin minulle on jäänyt peleistä sellainen tuntu, että Espanjan pelinjohto on ollut hieman haparoivaa. Siis Espanjan tasolla. Voisiko tähän iskeä?

Poikola: Hmm, Espanjan takakentän taso on toiseksi kovin maailmassa heti USA:n jälkeen. Mutta toisaalta nyt on vaihtunut valmentaja ja konsepti hieman vielä haussa. Kyllä siihen vain pitää yrittää iskeä.

Huovinen: Espanja lähtee herkästi nopeisiin hyökkäyksiin. Miten tähän varaudutaan?

**Poikola: **Tekemällä hyviä heitonvalintoja sekä viemällä kolme pelaajaa hyökkäyslevyihin, jotta Espanja ei saisi kiistattomia levypalloja. Juoksemalla kurinalaisesti alas ja tarvittaessa pysäyttämällä nopea hyökkäys vaikka virheellä, kun joukkuevirheet eivät ole täynnä.

Huovinen: Espanjalaiset heittävät joka paikasta. Eihän tämmöiselle mahda mitään?

Poikola: Näin ajattelin myös ennen Kreikka-peliä ja niin vain mahdettiin. Altavastaajia ilman muuta ollaan, mutta hyvällä joukkue tekemisellä kaikki on mahdollista.

Huovinen: Miten oma hyökkäys. Onko pyrittävä vaan korille vaikka vastassa kova lihamuuri?

Poikola: Suomen on ehdottomasti päästävä lähelle koria. Pelkillä hyppyheitoilla ei ottelua voiteta. Helpointa se on hyvän puolustamisen kautta transition-tilanteissa. Nämä ovat siis tilanteita, joissa joukkue saa pallo ilman pelikatkoa ja hyökkäyssuunta vaihtuu. Eli puolustuslevypallo ja riistotilanteissa.

Meidän avainpelaajien ja ennen kaikkea Koposen on pystyttävä koviin henkilökohtaisiin suorituksiin. Tarvitsemme myös onnistuneen kaukoheittopelin, vaikka pelkästään sillä ei pystykään voittamaan.

Pieti Poikola   
Timo Huovinen