Huovinen vs Poikola: Slovenian ajokoirat - katsojavinkit vielä kerran

Suomi kohtaa Slovenian koripallon EM-jatkosarjassa maanantaina kello 22. Ottelu lähetetään suorana TV2:ssa, Yle Areenassa ja Yle Puheessa.

Näillä miehillä Suomi aloitti EM-kisat. Kuva: Ville Vuorinen

Suomi kohtaa koripallon EM-kisojen jatkosarjan viimeisessä ottelussa isäntämaa Slovenian. Vaikka ottelussa ei ole Suomen kannalta enää panosta, edessä on huikea peli täyden tuvan edessä.

Tässä vielä katsojavinkit Suomen peliin – viimeisen kerran tässä turnauksessa:

1. Miten Suomi puolustaa Slovenian nopeat pallontuonnit Suomen puolustusalueelle? Erityisesti palloa tuovat veljekset Goran Dragic (11) ja Zoran Dragic (12)

2. Pääseekö Slovenian Bostjan Nachbar (10) vapaisiin kolmosten heittotilanteisiin? Miten heitot uppoavat?

3. Onnistuuko Suomen heittopeli vihdoin kolmosen kaaren takaa? Kuka suomalaisista uskaltaa ottaa näitä heittoja?

Huovinen: Palataan vielä Espanja peliin, joka oli ihan kunniallinen taistelu Suomelta. Tällä kertaa puolustus toimi mutta – kuten on moneen kertaa todettu pelin jälkeen – homma kaatui heittämiseen.

Tämän linkin takaa näet, kuinka Suomen valmentaja Jukka Toijala kommentoi asiaa pelin jälkeen.

Itse pohdiskelin heittämisen saloja vuoden 2011 EM-kisojen aikaan blogissani.

Onko asia niin, että kisojen aikana tämmöiselle ei voi tehdä paljoa? On vaan luotettava, että homma alkaa kulkea?

Poikola: Pitkälti se on näin. Se mitä tehdään koko ajan, on valmistautuminen tulevaan vastustajaan. Valmentajat käyvät läpi vastustajan puolustusta ja kertovat pelaajille, mistä helppoja heittoja luultavimmin saa. Varmuudella pelaajien kanssa käydään myös henkilökohtaisia keskusteluja ja näytetään nauhoja. Mutta viime kädessä se urheilijasta on itsestään kiinni.

Huovinen: Suomen joukkue on turnauksen lyhyimpiä. Osaltaan tämän vuoksi joukkue on melko aseeton hyökkäyksessä, jos kaukoheitot eivät kulje. Varasuunnitelmaa hyökkäykseen ei oikein ole, jos kaukoheitot eivät kulje?

**Poikola: ** Kyllä. Käytännössä varasuunnitelmaa ei ole. Suomi on vastustajiaan pienempi joukkue ja sen on vaikea päästä korin lähelle. Toisaalta Suomen pitääkin luottaa omaan konseptiinsa. Altavastaajana se vain on aina vähän haavoittuvampi.

Huovinen: Tuleeko tässä esille nyt pelitempo. Näissä karkeloissa se on sen verran kova, että aikaa heiton lataamiseen ei jää niin paljoa, kuin normaaleissa sarjapeleissä?

Poikola: Suomen pelaajat ovat kyllä osoittaneet omissa sarjoissaan ja maaotteluissa, että he pystyvät laittamaan heittoa koriin. Tästä on jo puhuttukin näissä meidän väittelyissä mutta suurempi tekijä on se, että Suomen puolustuskonseptissa jalat ovat kovilla ja pelattaessa näin tiiviisti palautumisaikaa on vähän. Heitto lähtee aina jaloista. Tarkkuuteen vaikuttaa myös se, että vastustajat tietavat mitä Suomelta pitää ottaa pois.

Huovinen: Ja vaikka kuinka heittoa harjoittelisi, pelitilanneheiton paras ”harjoitus” on itse heitto pelissä? Eli mitä enemmän tämmöisiä heittoja ottaa huippupeleissä, sitä enemmän siihen tulee rutiinia?

Poikola: Pitkälti näin. Toki kaikkien ammattipelaajien viikkorutiineihin kuuluvat tuhannet ja taas tuhannet harjoitustoistot.

Huovinen: Sen, että heitto ei ole kulkenut, on tietenkin voinut todeta kisojen aikana paljaalla silmällä. Vertailin kuitenkin tilastoja edellisiin EM-kisoihin. Tässä tulee nyt aika paljon numeroita mutta koripallo on tilastolaji.

Poikola: Lukujen varjossa (Suomen joukkueen pelitilanneheittoprosentit) herää kysymys, miten Suomi on päässyt näinkin pitkälle.

Vuoden 2011 EM-kisojen Suomen tilastot löydät tämän linkin kautta (siirryt toiseen palveluun).

Ja tämän vuoden kisojen Suomen statistiikka löytyy tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

Ensin koko Suomen joukkueen prosentit. Pelitilanneheitot ovat menneet näissä kisoissa  sisään 35,6 prosenttisesti. Vuoden 2011 kisoissa tuo prosentti oli 40,2 ja EM-karsintapeleissä 47,5. Miten suurina näitä eroja pidät?

**Poikola: **Ero on merkittävä. Lukujen varjossa herää kysymys, miten Suomi on päässyt näinkin pitkälle.

Huovinen: Sitten katsoin läpi pelaajakohtaiset tilastot niiden pelaajien osalta, joiden tehtävä on heittää myös kolmosia. Kaikkien osalta kolmosprosentit ovat tippuneet. Seuraavassa luettelossa ensimmäinen luku on vuoden 2011 kisat ja toinen luku nämä mittelöt.

Petteri Koponen 47,1/40, Shawn Huff 45,8/30, Mikko Koivisto 38,9/18,2, Sasu Salin 39,3/28,6, Hanno Möttölä 44,4/30, Teemu Rannikko 25/24. Lisäsin vielä vertailuun vuoden 2011 kisoissa pelanneen Petri Virtasen, jota vertasin nyt mukana olevaan Samuel Haanpäähän. Molemmathan ovat joukkueen ”heittäjiä”. Virtasen prosentti oli 57,1 ja Haanpään prosentti on nyt 25.

Mitä nämä numerot kertovat sinulle?

Poikola: Tällä tasolla 30 on ok prosentti ja 40 erinomainen. Tosiasia on se, että Suomen heittäjät eivät ole saavuttaneet maksimitasoaan.

Huovinen: Sitten vielä kysymys Suomen joukkueen kapteenin Hanno Möttölän loukkaantumisen vaikutuksesta Suomen hyökkäyspeliin. Juttelin siitä itseäni koripallosta enemmän ymmärtävän kaverini kanssa.

Poikola: Ehdottomasti se (Möttölän poissaolo) vaikuttaa. Esimerkiksi Espanjan isot pelaajat päivystivät käytännössä koko pelin 3 sekunnin alueella.

Hänen mukaan Möttölän poissaolo vaikuttaa Suomen hyökkäyspeliin yllättävän paljon. Hänen pelatessaan Suomella oli aina ison miehen heittouhka. Möttölälle pelattiin ”pick and poppia” (katso kuviosta Susijengi-sanakirjasta). Tämä uhka avasi puolustusta, antoi hieman enemmän tilaa hyökätä ja esimerkiksi Koposelle ”ilmaa” hyökkäykseen. Oletko samaa mieltä?

Poikola: Ehdottomasti se vaikuttaa. Esimerkiksi Espanjan isot pelaajat päivystivät käytännössä koko pelin 3 sekunnin alueella. Hanno Möttölän kaukoheittouhka olisi pakottanut heidät enemmän ulos alueelta.

Huovinen: Mennään sitten Slovenia peliin. Ensinnäkin Suomella on vastassa fanaattinen kotiyleisö. Suomen pelatessa alkulohkoa, Suomella oli alkulohkossa takanaan mahtava kannattajajoukko. Itse olet valmentanut jonkinmoisessa huutomyrkyssä mm. Korisliigan finaaleissa. Miten kuvailisit tämän vaikutusta joukkueen peliin?

Poikola: Se lisää keskittymistä ja vaikuttaa varmasti pelaajien tunnetilaan.

Huovinen: Saavatko kaikki pelaajat tämmöisestä voimaa vai saattaako se kipsata joitakin pelaajia?

Poikola: Siinä (huutomyrkyssä) korostuu kuinka hyvin joukkueet osaavat oman hyökkäys- ja puolustuskonseptinsa. Iso osa viestinnästä on sanatonta kuten käsimerkkejä.

Poikola: Se erottaa todelliset voittajat. Jotkin pelaajat ovat tuollaisessa tilanteessa parhaimmillaan ja pystyvät nostamaan uskomattoman paljon tasoaan perussuorituksestaan. Kolikolla on myös toinen puoli. Kyllä jotkut pelaajat vain jäätyvät tiukassa paikassa. Toki siihen pitää sitten valmentajan pyrkiä vaikuttamaan.

Huovinen: Huutomyrsky tänään on semmoinen, etteivät valmentajan ohjeet paljoa kentälle kuulu. Nousevatko jo muutenkin käytössä olevat käsimerkit tällaisessa tilanteessa tärkeämpään osaan kuin tavallisesti?

Poikola: Siinä korostuu, kuinka hyvin joukkueet osaavat oman hyökkäys- ja puolustuskonseptinsa. Iso osa viestinnästä on sanatonta, kuten käsimerkkejä. Valmentajat käyttävät myös tällaisissa tilanteissa yksittäisiä pelaajia viemään viestiä kentälle esim. vapaaheittotilanteissa.

Huovinen: Slovenian pelejä kisoissa katsoessa on noussut esiin erityisesti yksi pelaaja. Hän on joukkueen takamies, pelintekijä Goran Dragic (pelinumero 11). Olen nähnyt harvan pelaajan pelaavan tämmöisellä intensiteetillä.  Ja aina, kun hän tai joukkue saa puolustuslevypallon, Dragic on toimittamassa sitä kohti vastustajan koria. Tuntuu siltä, että hän on valmis menemään läpi vaikka vastustajan päädyn takaseinästä.

Slovenia teki paljon koreja esimerkiksi Kreikkaa vastaan näistä ns. trasition hyökkäyksistä. Ja toinen samanmoinen on velipoika Zoran Dragic (12).

Tässä esimerkki Kreikka pelistä (siirryt toiseen palveluun). Nebojsa Joksimovic ottaa levyrin, syöttää Zoranille, joka syöttää Goranille. Ja Goran tekee lay upista korin. Pallo on vastustajan pömpelissä neljässä sekunnissa levypallosta!

He toteuttavat siis samaa pelitaktiikkaa, johon Suomi on pyrkinyt. Miten tämä otetaan pois?

Poikola: Transition-puolustukseen on yksinkertaiset lääkkeet: pelaa tasapainoista hyökkäystä, mene aggressiivisesti hyökkäyslevyihin, juokse kovaa alas, pysäytä pallo, tiedä keneltä pelaajalta pitää ottaa transition-kolmonen pois ja kommunikoi hyvin.

**Huovinen: **Jos Slovenia ei onnistu nopeista tai puolinopeista hyökkäyksistä, Goran Dragic ajaa suurella ahneudella puolustuksen saumoihin. Onko tässä oikea-aikaisen apupuolustuksen paikka?

Poikola: Puhutaan jälleen pelaajasta, jota on mahdotonta pysäyttää 1-1 -tilanteissa. Olennaista on saada kättä riittävästi heittoa vastaan ja ohjata hänen ajonsa sinne, missä Suomen apu on. Autettaessa tulee pelata aktiivisilla käsillä ja häiritä syöttöä.

**Huovinen: **Mutta silloinhan, kun joku auttaa Dragicin puolustamisessa, joku toinen slovenialainen on vapaana ja Dragic syöttää pallon sinne?

**Poikola: **Tässä on juuri olennaista pakottaa Dragic kohti päätyrajaa ja auttaa isona, jotta syöttökulmat saadaan rajattua hänelle mahdollisimman hankaliksi.

Huovinen: Toinen joukkueen hyökkäyksen syömähammas on 206 senttinen laituri Bostjan Nachbar (10). Hän on kuin nuorempi painos Hanno Möttölästä. Eli hänelle pelataan ”pick and poppia”, josta hän linkoaa kolmosia sisään. Miten hänen kanssaan toimitaan?

**Poikola: **En usko että Suomi haluaa rotaatioon pick&pop:n takia. Ison pelaajan tehtävä on häiritä takamiehen kuljetusta ennen screenin tekoa eli hedgata. Tästä olemme aiemmin keskustelleet.

Tämän jälkeen ison miehen on palattava mahdollisimman nopeasti takaisin omaan mieheen ja häiritä heittoa. Eli tässä isoilla miehillä on taas tosi kiire. Pitäisi olla kahdessa paikassa yhtä aikaa.

Jos halutaan ehdottomasti ottaa pick&pop-heitto pois, mahdollisuuksia on vaihtaa pidettävää miestä screeni-tilanteissa tai purkaa palloscreen alakautta.

Huovinen: Tuleeko Suomen hyökkääminen olemaan yhtään helpompaa kuin Espanjaa vastaan?

Poikola: Luultavasti ei, sillä Slovenia puolustaa hurjalla energialla ja kyllä sieltäkin löytyy mukavasti kokoa kolmen sekunnin alueelta.

**Huovinen: **Kiitoksia Pieti vastauksista jälleen kerran. Palataan vielä asiaan yhdellä kaksintaistelulla huomenna. Käydään hieman läpi Suomen otteita turnauksessa sekä pohditaan Susijengin tulevaisuutta.

Pieti Poikola
Timo Huovinen