Suora

  • Elävä arkisto esittää

Olympian renkailla: Talvikisat pelastuivat

Vuoden 1980 Lake Placidin talviolympiakisat on helppo muistaa monestakin asiasta; sadasosasekunnista, pikaluistelun valtiaasta, ihmeestä jääkiekkokaukalossa, uudesta ruotsalaisesta alppitähdestä tai Yhdysvalloille aina tyypillisestä katastrofista kisakuljetuksissa.

urheilu
Lake Placidin 1980 kisojen juliste.
KOK

Harva kuitenkin muistaa että Lake Placidin kisat olisivat saattaneet jäädä jopa toteutumatta. Lopullisessa äänestyksessä kisaisännästä olivat nimittäin vastakkain Lake Placid ja ne KOK:n jäsenet, jotka olisivat halunneet lopettaa talvikisat kokonaan!

Vuoden 1980 talvikisaisäntä valittiin vuonna 1974 lokakuun lopussa Itävallan Wienissä, siis reilu vuosi ennen kuin Innsbruck järjesti ”Denverin varakisat”. Denverin luopuminen oli yhä hyvässä muistissa ja talvikisojen vastustus KOK:ssa merkittävää. Kaiken lisäksi yksi toisensa jälkeen alkoivat vuoden 1980 kandidaatit luopua hakemuksestaan valintapäivän vuonna 1974 lähestyessä.

Lake Placidin lisäksi vuoden 1980 kisoja olivat hakemassa Norjan Oslo, Ranskan Chamonix ja Saksan Garmisch-Partenkirchen sekä Kanadan Vancouver. Ennen lokakuuta jo kertaalleen kisat järjestäneet eurooppalaiskaupungit vetivät hakemuksensa pois syynä lähinnä pelko liiallisista kustannuksista. Jäljelle jäivät enää Lake Placid ja Vancouver, mutta kanadalaisetkin luopuivat ennen Wienin äänestyskokousta, koska eivät saaneet rahoitusta kuntoon.

Lopulta Wienissä oli Lake Placidin peräti 72 hengen delegaatio ainoa hakija. Yhdysvaltalaiset uskoivat hakemukseensa siitä huolimatta että vahvat huhut tiesivät pitkään kertoa että kisat joko päätettäisiin jättää kokonaan pitämättä tai avattaisiin uusi hakijakierros. Wienissä KOK päätti antaa kisat Lake Placidille, jonka etenkin yhdysvaltalaiset yhä edelleen näkevät pelastaneen talviolympiakisat, eikä kokonaan ilman perusteita. Olihan Lake Placid todella ainoa hakija, jonka etuna oli myös pieni paikkakunta; KOK:ssa haluttiin nähdä että talvikisat on mahdollista vielä järjestää ikään kuin amatöörihengessä pienimuotoisina ”urheilijoiden kisoina”, joissa kaupallisuus ja ammattilaisuus eivät iske suoraan silmään ja kilpailupaikat ovat kaikki muutaman mailin säteellä.

Ja amatöörimäisesti kisat myös sujuivat, sillä laajasti media sai aiheita moittia järjestelyjä ja ristiä kisojen järjestelykomitean ”epäjärjestelykomiteaksi.” Italialainen lehtimies totesi Toronto Globe ja Mail-lehdelle että Lake Placidin kisat olivat toiseksi huonoiten järjestetty tapahtuma mistä hän on joutunut kirjoittamaan; huonoin oli hänen mukaansa toinen maailmansota. Yleisesti nollan arvoisena pidettiin mediatiloja ja median kaukaisia majoituksia sekä yleisön kuljetuksia, jotka olivat yhtä kaaosta. Vastaavanlaiseen sekamelskaan olympiakisoissa jouduttiin vasta vuonna 1996 Atlantassa – yhdysvaltalaisille bussikuljetusten järjestäminen on aina ollut mission imbossible, mahdoton tehtävä.

Mutta urheilullisesti Lake Placidin kisat jättivät monia muistoja ja tunteita olympiahistoriaan, myös meille suomalaisille.

Ihme jäällä ja se sadasosa

Yhä vieläkin Lake Placidin jäähallissa voi törmätä oppaaseen, joka esitellessään historiallista areenaa mielellään sanoo että ”täällä ei kommunismi vielä kaatunut, mutta täältä alkoi sen alamäki”. Viittaus on suoraan otteluun, jossa tuo moniin kirjoituksiin ja elokuvaan johtanut ”Miracle on ice”, ihme jäällä tapahtui USA:n yliopistopoikien kukistaessa olympiakisojen loppusarjan ottelussa mahtavan punakoneen maalein 4-3. Tuon voitto oli se ihme, mutta toisaalta pitää muistaa että se yksin ei kultamitalia vielä tuonut.

Lake Placidissa jääkiekkoturnaus pelattiin kahdessa eri lohkossa, joista kummastakin pääsi kaksi parasta ns. mitalisarjaan ja tuossa neljän mitalisarjassa mukana oli myös Suomi. Alkusarjan Suomi aloitti katastrofitappiolla Puolalle (4-5), mutta voitti sitten jälleen kaksien poissaolokisojen jälkeen mukaan palanneen Kanadan 4-3 ja pääsi mukaan Neuvostoliiton kanssa mitalisarjaan keskinäisen ottelun perusteella. Toisessa lohkossa Ruotsi ja USA voittivat molemmat Tshekkoslovakian ja pelasivat keskenään tasan.

Mitalisarjassa Suomi pelasi vielä tasan Ruotsin kanssa (3-3). Mitalimahdollisuus Suomella oli viimeisessä ottelussa USA:ta vastaan, toisaalta USA:n piti voittaa Suomi varmistaakseen kultamitalin kansakuntaa tärisyttäneen Neuvostoliitto-voiton jälkeen. Ratkaisevassa ottelussa USA löi Suomen 4-2 ja vei kultamitalit, Suomi jäi neljänneksi, mitalitta jälleen kerran.

Kisojen jälkeen 14 USA:n pelaajista onnistui luomaan uran ammattilaisina NHL:ssä. Lake Placidin jäähalli taas on ristitty olympiajoukkueen valmentajan Herb Brooksin. Brooks sai surmansa vuonna 2003 nukahdettuaan ajamansa auton rattiin. Areenan mystiikkaa lisäsi vuonna 2011 NHL-joukkue Boston Bruins, joka hävisi kaksi ensimmäistä otteluaan kotonaan Stanley cup-sarjassa, voitti sitten ensimmäisen Montrealissa ja päätti ajaa Lake Placidiin kahdeksi välipäiväksi. Harjoitteleminen ”ihmejäällä” johti lopulta Bostonin seitsemässä ottelussa Stanley cup-mestaruuteen.

Me suomalaiset muistamme Lake Placidista puhuttaessa aina sen sekunnin sadasosan, jonka Juha Mieto hävisi 15 km:llä Ruotsin Thomas Wassbergille ja menetti jälleen kerran henkilökohtaisen arvokisakultamitalin. Hopeaahan Mieto sai Lake Placidissa myös 50 km:ltä, mutta sillä Neuvostoliiton Nikolai Zimjatov oli lähes kolme minuuttia nopeampi. Sadasosan tappio jäi monia kirvelemään, itsekin muista yrittäneeni lohduttautua laatimalla lehteen otsikon ”Juha, se oli kultainen hopea”. Sekunnin sadasosan käyttäminen hiihdon ajanotosta leimattiin luonnollisesti naurettavaksi ja siitä myös luovuttiin. Wassberg oli jo halukas leikkaamaan kultamitalinsa kahtia, onneksi Mieto ei siihen innostunut, vaan oli ensimmäisen toteamassa ja myöntämässä että hävisi. Möykkä Suomessa oli aikamoinen ja kesti pitkään. Nyt jälkeenpäin sitä on ajatellut että sadasosan tappio Suomessa olisi varmaan ollut kovin hyväksyttävää, jos hiihtäjien järjestys olisi ollut toisinpäin.

Kultamitalin Suomi sai suurmäestä, jossa Rovaniemen Jouko Törmänen riemastutti voittamalla ja Jari Puikkonen säesti pronssilla. Miedon hopeoiden lisäksi hopeaa sai Jouko Karjalainen yhdistetyssä ja Hilkka Riihivuori molemmilla naisten matkoilla, lisäksi Helena Takalo pronssia 10 km:llä ja miehet viestissä. Suomen yhdeksän mitalia riitti kahdeksanteen sijaan taulukossa, jota hallitsivat Neuvostoliitto (10+6+6) ja DDR (9+7+7) ennen USA:ta (6+4+2).

Jääkiekon varjoon on USA:ssa ja olympiahistoriassa jäänyt Eric Heidenin uskomaton suoritus pikaluistelussa – viisi kultamitalia viidellä matkalla. Rinteissä syntyi uusi tähti ruotsalaisen Ingemar Stenmarkin voitettua sekä pujottelun että suurpujottelun.

Lake Placidissa käytettiin olympiakisojen historiassa ensimmäisen kerran keinotekoista lunta kisapaikoilla. Kisat tuottivat tappiota noin kymmenen miljoonaa dollaria, jonka järjestäjät saivat maksetuksi kaksi vuotta kisojen jälkeen.

Syksyllä 1980, kahdeksan kuukautta kisojen jälkeen Lake Placidin olympiakylä, jossa urheilijat kisojen aikana asuivat, avattiin viiden mielenosoittajan seisoessa ulkopuolella uusille asukkaille. Siitä tuli vankila.

Kisafaktat ja suomalaisten mitalit

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat