Suora

  • Hiihdon Ski Classics, Marcialonga
  • Rallin MM, Monte Carlo, EK 14 - live
  • Rallin SM, Rovaniemi
  • Alppihiihdon MC: Kitzbühel, miesten pujottelun 1. lasku
  • Urheilustudio 26.1.
  • Yhdistetyn mäkiosuus, Oberstdorf
  • Yhdistetyn MC: Oberstdorf, mäkiosuus
  • Urheilustudio 26.1.
  • Sprintit, Oberstdorf
  • Rallin MM, Monte Carlo, Power Stage - live

Hylkäämisen kulttuuri elää yhä vahvana urheilussa

Suomalaisessa urheilussa vallitsee hylkäämisen kulttuuri, sanoo Yle Urheilun asiantuntija Reijo Jylhä. Asia on nostettu pöydälle jo yhteiskunnassa ja nyt siitä pitäisi keskutella myös urheilun maailmassa.

urheilu
Riitta-Liisa Roponen.
Riitta-Liisa Roponen.Lehtikuva

Yle Urheilun asiantuntija Reijo Jylhä herätteli jo Sotshin olympialaisten aikaan keskustelua hylkäämisen kulttuurista urheilussa. Jylhä oli sitä mieltä, että Riitta-Liisa Roponen joutui tällaisen kohteeksi Sotshissa, ja se vaikutti hänen tulokseensa.

- Riitta-Liisa on 33 kertaa ollut urallaan maailmancupin 10 parhaan joukossa, hänellä 7 arvokisamitalia, joista 3 on kultaista. Hän ei kuitenkaan enää ole iältään nuorimpia, vaan vanhimpien joukossa, eikä enää ole siinä asemassa, että pääsisi valitsemaan matkojaan. Hänet on helppo jättää ulkopuolelle. Ja kun urheilija jätetään ulkopuolelle, hänen kanssaan ei enää kommunikoida normaalisti, Jylhä sanoi.

- Nostin tämän aiheen esiin jo viime vuonna, kun Aino-Kaisa Saariselle kävi samoin Val di Fiemmen MM-kisojen aikaan, mutta silloin se kuitattiin epäonnistuneen urheilijan ja epäonnistuneen valmentajan katkerana tilityksenä. Nyt ei voida sanoa samaa, kun omat urheilijani ovat menestyneet, mutta tilanne on toistunut.

Jylhä seurasi sivusta myös Pirjo Murasen tilannetta kaudella 2010-2011, kun tämä kertoi aloittavansa opinnot samalla kun tähtäsi Oslon MM-kilpailuihin. Asenne Muraseen muuttui saman tien, sillä enää ei uskottu, että hän voisi menestyä urheilijana, jos hän ei satsaa siihen kaikkea.

- Hän joutui heti vähän sivuraiteille, vaikka hän oli myöhemmin Oslon MM-kisoissa 10 kilometrin kisassa 6:s ja oli pronssia hiihtäneessä viestijoukkueessa, Jylhä muistutti.

Ei yksittäisten ihmisten tekemää

Jylhän mukaan tällainen hylkäämisen kulttuuri on nostettu esille jo muualla yhteiskunnassa, joten nyt se pitäisi nostaa esille myös urheilussa.

- Tällainen hylkääminen ei ole kenenkään yksittäisen ihmisen tekemää, vaan se on kulttuurikysymys. Työpaikoillakin kun tulee tiettyyn ikään, niin ihmisellä enää ole niin suurta merkitystä. Sitä huomaa yhtäkkiä katsovansa yksinään varaston laatikoita, hän vertasi.

- Yhtä lailla yhteiskunnassa, kun joku tekee jotain väärin tai ei onnistu siinä, missä pitäisi, niin se vaikuttaa siihen, miten häneen suhtaudutaan. Urheilija tekee julkista ammattia, ja häntä arvioidaan viikottain. Vaikutus tulee moninkertaisena näkyviin.

Suuri haaste johtamisessa

Jylhän mielestä urheilussa tilanteen voi nähdä helpoiten maajoukkueessa, vaikka sitä tapahtuu muuallakin. Jos urheilijan menestymiseen ei uskota, hänet siirretään arkistoon. Suomen hiihtomaajoukkueella ei Jylhän mielestä ole kuitenkaan varaa heittää kokemusta hukkaan,

- Olympialaiset ovat osoittaneet, että niissä menestyvät keskimäärin kokeneet urheilijat. Iivoniskaset ovat enemmän poikkeuksia kuin sääntöjä. Urheilijoilla, jotka ovat jossain vaiheessa menestyneet, on taipumus menestyä myöhemmin uudelleen.

Jylhän mukaan tilanteen tiedostaminen ja kommunikaatio ovat avainasioita tilanteissa, joissa hylkäämisen kulttuuri nostaa päätään.

- Vuorovaikutustaitojen kehittymistä pitää nostaa sille tasolle, että voidaan keskustella asioista. Se on johtamisessa haaste, mutta johtamisestahan tässä on kyse; millä tavalla johdetaan. Keskustellaanko vai annetaanko vain käskyjä ja jaetaan määräyksiä, Jylhä totesi.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat