Hyppää sisältöön

Tommy Lindgren: Ulos pukukaapista

Keskustelu homojen mahdollisuuksista harjoittaa urheilijan ammattia identiteettiään salaamatta on relevantimpi kuin koskaan, kirjoittaa Yle Urheilun kolumnisti Tommy Lindgren.

Voiko urheilija olla avoimesti homo, kysyttiin Yle Urheilun nettigallupissa helmikuun alussa. Seurauksena oli järkyttyneiden veronmaksajien huutoa läpi sosiaalisen median. Protestointi oli tavallaan terve merkki, sillä se kertoi seksuaalisen tasavertaisuuden ajatuksen juurtuneen meihin jo melko syvään. Vastareaktio oli myös helppo tajuta, sillä kysely oli muotoiltu hiukan kehnosti. "Onko urheilijan mahdollista/helppoa olla avoimesti homo?" ei varmaankaan olisi johtanut samanlaiseen puolitahalliseen väärinymmärrysmyrskyyn.

Tarkoituksena ei tietenkään ollut kysyä "kansalta" lupaa tai legitimaatiota ulostuloille, eli sitä onko urheilijalla oikeus olla avoimesti oma itsensä. Yleisradio tuskin myöskään haki vastausta siihen, voivatko homot ylipäätään olla teemuselänteitä, jarilitmasia tai jarkkoniemisiä. Totta kai voivat. Nämä miehet ovat suomalaisen urheilun suurimpia ikoneja, eikä heidän lahjakkuutensa pelikentillä olisi lainkaan vähäisempää, jos he rakastaisivatkin sirpojen sijaan simoja. (Tosin heidän itseluottamukseensa oman identiteetin jatkuva salailu voisi takuulla vaikuttaa.)

Keskustelu homojen mahdollisuuksista harjoittaa urheilijan ammattia identiteettiään salaamatta on silti relevantimpi kuin koskaan. Uimari Ari-Pekka Liukkonen oli samana viikonloppuna tehnyt vuoden urheiluteon ja kertonut julkisesti homoseksuaalisuudestaan. Tämä oli syystäkin iso uutinen, sillä vain aniharva urheilija on uskaltanut tehdä samoin. Meillä tai maailmalla.

Yhdysvalloissa uutta avoimuuden aikaa kohti on astuttu NBA-koripalloilija Jason Collinsin sekä tulevaan NFL-draftiin osallistuvan jenkkifutaaja Michael Samin kaapistatulon myötä. Kun Collins teki äskettäin Brooklyn Netsin kanssa pelaajasopimuksen, tuli hänestä samalla ensimmäinen julkihomo aktiivipelaaja kaikissa amerikkalaisissa miesten ammattilaisliigoissa (NHL, NBA, NFL, MLB). Suomessa yksikään miesten liigatason jääkiekkoilija tai jalkapalloilija ei ole vielä rohjennut samaan.

Elämme siis edelleen maailmassa, jossa iso osa homourheilijoista kokee, ettei voi olla homo. Avoimesti, kanssapelaajien tai fanien reaktioita pelkäämättä.

Tästä syystä kysymys oli heikosti aseteltu. Oikea vastaus siihen nimittäin kuuluu: Ei, useimmat homourheilijat eivät edelleenkään koe voivansa astua ulos kaapista. Kuka tahansa tolkun ihminen vastaisi silti: Kyllä, urheilijoiden tulisi voida olla täysin avoimesti homoja, heteroita tai mitä tahansa siltä väliltä. Niin kuin selvä enemmistö vastasikin.

Jääkiekkoliigan pelaajayhdistyksen puheenjohtaja Sinuhe Wallinheimo arveli kaapistatulojen olevan lätkässä harvinaisia siksi, että tieto "vaikuttaisi koko joukkueeseen" ja saattaisi "antaa etua vastustajalle", vähän samaan tapaan kuin tiedot pelaajien vammoista. Myöhemmin Wallinheimo pahoitteli (syystäkin) kommenttejaan ja vakuutti pelaajayhdistyksen tukevan jokaista homoudestaan kertovaa pelaajaa.

Sarjojen, seurojen ja urheilijoiden onkin korkea aika tajuta, että seksuaalisen tasavertaisuuden yksiselitteinen hyväksyminen on arvovalinta ja ihmisoikeuskysymys. Kyllä, jääkiekkojoukkueen X pelaajan Y julkitulo voisi johtaa monenlaisiin reaktioihin jäällä, juntteihin huuteluihin katsomosta, teoriassa ehkä jopa pelin sekoamiseen tai tappioihin.

Kysymys kuuluu: Entä sitten? Mitä on pari hävittyä matsia ihmisoikeuksien rinnalla? Ja onko rima todella asetettava alimman suvaitsevaisuusnimittäjän (tai nimittelijän) korkeudelle? Vai olisiko aika astua ulos siitä hypermaskuliinisesta ahdasmielisyyden karsinasta, jossa halventava homottelu on normaalia kommunikaatiota. Niin jäällä kuin yleisössäkin.

Elämme muutoksen aikaa. Vihdoin. Suomalaiset urheilijat voisivat olla tämän muutoksen eturintamassa. Entä jos iso joukko liigapelaajia päättäisi ilmaista solidaarisuutensa kanssapelaajien ulostuloille? Toistaiseksi vasta Rauman Lukon puolustaja Harri Tikkanen on tehnyt näin, ryhtymällä Straight Star Ally -urheilijaksi. Jalkapallon puolella koko Veikkausliiga on toimitusjohtaja Timo Marjamaan johdolla upeasti sitoutunut Tasavertaisen Urheilun Lupaukseen, eli vastustamaan homofobiaa kaikissa muodoissa.

Kun Image-lehti kuvasi Tahdon 2013 -kampanjaan tunnettuja suomalaisia suutelemassa saman sukupuolen edustajia ja vaatimassa tasa-arvoista avioliittolakia, mukaan ei päätynyt ainuttakaan urheilijaa. Nimeltä mainitsematonta liigakiekkoilijaa oli kysytty, mutta vastaus oli ollut kielteinen: "Jos pussaisin lehdessä miestä, saisin väistämättä kuulla siitä. En voi lähteä mukaan mihinkään, mikä voi heikentää urheilusuoritusta ja antaa tasoitusta vastustajalle."

Veikkaan, että kyseinen kiekkoilija olisi väistämättä saanut kuulla vähän muustakin. Esimerkiksi poikkeuksellisesta rohkeudestaan. Yhdenvertaisuuden tukeminen omalla naamalla ja nimellä, ahdasmielisten kuittailuista piittaamatta – se vasta olisi ollut Suuren urheilijan teko.

Tommy Lindgren

.
.