Urheilu sairastuttaa suomalaisia - sureville apua on aina tarjolla

Neuvontapuhelinpäivystys on arkimaanantaisin. Osa apua hakevista urheilijoista myös osallistuu liiton järjestämiin vertaistukiryhmiin.

urheilu
Pietarsaaren syömishäiriöpoliklinikan päiväosasto.
Kalle Niskala / YLE

Suomalaisia sairastuu vuosittain syömishäiriöihin muun muassa urheilun asettaminen kovien tulos- ja ulkonäköpaineiden vuoksi.

Ongelmien kanssa ei pidä koskaan jäädä yksin, sillä apua on aina tarjolla. Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n neuvontapuhelinpäivystykseen ottaakin yhteyttä myös ihmisiä, joilla on kilpaurheilutaustaa tai he urheilevat edelleen säännöllisesti.

Neuvontapuhelinpäivystys on arkimaanantaisin. Osa apua hakevista urheilijoista myös osallistuu liiton järjestämiin vertaistukiryhmiin.

- Sairastavilla urheilijoilla päällimmäinen huoli liittyy jaksamiseen ja paineensietoon, jota tavoitteellinen urheilu tuo tullessaan, Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n toiminnanjohtaja Marja-Leena Laiho-Lehto kertoo.

Hänen mukaansa urheilijoita surettaa myös se, että aiemmin mielihyvää antanut urheilu on muuttunut pakonomaiseksi suorittamiseksi. Läheisten ryhmissä on mukana vanhempia, joiden nuori on kilpaurheilija.

- Vanhempia mietityttää lähinnä se, kuinka paljon nuoren voi antaa urheilla tai koska taas voi aloittaa treenaamisen. Liitto saa vuosittain eniten yhteydenottoja sairastuneiden läheisiltä. Yhteydenottoja tulee siis myös sairastuneilta ja ammattilaisilta.

- Syömishäiriöön liittyy yleensä voimakas häpeä. Osa onkin sairastanut syömishäiriötä monta vuotta, mutta he eivät ole koskaan kertoneet siitä kenellekään. Se on hieno tilanne, jos ihminen soittaa meille ensimmäisen kerran ja uskaltaa sanoa ääneen, ettei voi hyvin, koska silloin ensimmäinen askel on otettu.

Läheiset huolestuvat sairastuneen tilasta

Urheilija ei aina itse ymmärrä tai ole valmis myöntämään sitä, että jotakin on vialla.

- Läheiset eli vanhemmat, isovanhemmat, puolisot ja ystävät havaitsevat tilanteen huomattavasti aikaisemmin ja huolestuvat siitä, Laiho-Lehto kertoo.

Hänen mukaansa monilla läheisillä on suuri huoli siitä, että sairastuneet eivät pääse ajoissa hoitoon. Huolta aiheuttaa myös se, kun mitään merkittäviä muutoksia ei tapahdu hoidosta huolimatta.

- Pahin pelko on, että ihminen menehtyy. Harvoin niin kuitenkin tapahtuu. Tosiasia on silti se, että hoitoon pääsyssä ja hoidon laadussa on kehitettävää. Läheisten huolta tulisi kuunnella enemmän, ja heille pitäisi antaa konkreettisia työvälineitä tilanteen helpottamiseksi. Sekin jo helpottaa oloa, että he saavat kertoa asiasta jollekin.

Liitto: Syömishäiriöihin sairastuneen liialliseen liikkumiseen pitää puuttua rohkeasti

Syömishäiriöliitto-SYLI ry toivoo, että syömishäiriöistä ja niihin liittyvistä ilmiöistä voidaan puhua avoimesti myös liikunta- ja urheilumaailmassa.

Liiton kannanoton mukaan syömishäiriöihin sairastuneiden liialliseen liikkumiseen pitääkin puuttua rohkeasti ja ammattitaitoisesti: jos liikkuminen ei ole sairastuneelle urheilijalle terveellistä, se pitää hänelle myös sanoa suoraan.

Liitto etsii rahoitusta keskustelun aloittamiseksi liikuntaväen kanssa. Tavoitteena on, että valmentajat osaavat toimia oikein mahdollisissa ongelmatilanteissa.

- Kun valmentajat huomaavat, että urheilija ei voi hyvin, heillä olisi hyvä olla työvälineet, joiden avulla asia ottaa asia puheeksi riittävän ajoissa, Laiho-Lehto tähdentää.

Suosittelemme

Tuoreimmat