Suora

  • Rallin MM, mahtava rallikausi 2018
  • Urheilustudio
  • Cortina d'Ampezzo, naisten syöksylasku
  • Chaux-Neuve, yhdistetyn mäkiosuus
  • Yhdistetyn MC: Chaux-Neuve, mäkiosuus
  • Wengen, miesten syöksylasku
  • Alppihiihdon MC: Wengen, miesten syöksylasku
  • Otepää, sprintit
  • Ampumahiihdon MC: Naisten viesti, Ruhpolding
  • Ruhpolding, naisten viesti
  • Jääkiekkokierros
  • Chaux-Neuve, yhdistetyn hiihto-osuus
  • Bandyliiga: Akilles - Narukerä
  • Zakopane, miesten joukkuekilpailu
  • Elävä arkisto esittää
  • Katowice Minor CS:GO
  • Urheiluruutu
  • Lumilautailun MC: Laax, lumilautailun halfpipe
  • Wengen, miesten syöksylasku
  • Hiihdon Ski Classics

Ministeriö: Korisliigan sopimus kuulostaa ongelmalliselta

Miesten korisliigassa saa seurojen keskinäisellä herrasmiessopimuksella pelata vain kolme ulkomaalaista yhtä aikaa. Koripalloliitto ei sen sijaan aseta mitään pelaajarajoituksia joukkueille, koska EU:n mukaan työvoiman vapaata liikkuvuutta ei saa rajoittaa.

urheilu
YLE

Koripalloliiton säännöissä on ollut rajoitus ulkomaalaispelaajille, mutta se poistui 2006. Tämän jälkeen miesten korisliigan joukkueissa oli useita jenkkipelaajia.

- Homma lähti lapasesta, ja seurojen ulkomaalaispelaajien rajoittamiseen tuli painetta sponsoreilta. He eivät kokeneet sitä mielekkäänä. Seurat tekivätkin keskenään herrasmiessopimuksen keväällä 2007, kertoo Koripalloliiton kilpailutoiminnan johtaja Tom Westerholm.

Rajoituksen mukaan miesten korisliigapelissä saa edelleen olla kolme ulkomaalaista yhtä aikaa. Herrasmiessopimuksen mukaisia ulkomaalaispelaajarajoituksia on miesten liigan lisäksi naisten liigassa sekä miesten divareissa A ja B.

- Herrasmiessääntö koskee kaikkia ulkomaalaisia, mutta ei niitä pelaajia, jotka ovat pelanneet juniorisarjoissa Suomessa liiton virallisia otteluita, Westerholm sanoo.

Liiton säännöissä ei kuitenkaan ole minkäänlaista rajoitusta ulkomaalaispelaajille. Niitä saisikin olla pelissä vaikkapa kaksitoista.

”Herrasmiessääntöä ei tarvitse noudattaa”

Seurojen sopima herrasmiessääntö ei miellytä kaikkia seuratoimijoita miesten korisliigassa. Kauhajoen Karhun koripallojaoston puheenjohtaja Mika Perälä pitää sitä henkilökohtaisesti vääränä.

- Korisliigassa ei saa olla mitään pelaajarajoituksia, sillä niillä me rajoitamme työvoiman vapaata liikkuvuutta. Tätä herrasmiessääntöä ei tarvitsekaan noudattaa, jos ei halua, eikä sillä säännöllä rikota mitään.

Myös Tampereen Pyrinnön toiminnanjohtaja Jarmo Hakanen ihmettelee herrasmiessääntöä.

Eli saako korisliigassa olla pelaajarajoituksia? Yle Urheilu kysyi sitä työ- ja elinkeinoministeriöltä.

Kun on kyse EU-kansalaisesta ja työvoimasta, joka liikkuu EU:n alueella eli sisämarkkinoilla, silloin liikkuvuus on vapaata.

- Työvoiman liikkuvuutta ei saa millään lailla ei-hyväksyttävin syin rajoittaa. Hyväksyttävätkin syyt liittyvät lähinnä yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen sekä kansan terveyteen, ministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen sanoo.

Työvoiman vapaan liikkuvuuden takuumiehiä ovat EU:n jäsenvaltiot. Oikeus vapaaseen liikkuvuuteen johtuu EU:n perustamissopimuksesta. Sorainen huomauttaa, että jokaisen jäsenvaltion tehtävänä on omalta osaltaan huolehtia siitä, että liikkuvuuden esteitä ei ole.

- Työnantajalla on oikeus palkata tai olla palkkaamatta ketä tahansa. Oli kyse sitten Suomen, EU:n tai minkä tahansa maan kansalaisesta. Kukaan ei voi pakottaa työnantajaa rekrytoimaan ihmisiä. Jos työnantajat keskenään tekevät rekrytoinnin rajoittamissopimuksia, sitä ei todennäköisesti voida pitää työnantajan rekrytointioikeuden piiriin kuuluvana eikä myöskään hyväksyttävänä liikkuvuuden esteenä. Periaatteessa tässä tapauksessa on Suomen valtion velvollisuus huolehtia siitä, että liikkuvuuden esteitä ei ole.

Sorainen ei ota suoraan kantaa siihen, onko korisliigassa pystytetty liikkuvuuden esteitä.

- Jos kyse on EU-kansalaisista, liikkuvuuden näkökulmasta kuitenkin kuulostaa ongelmalliselta yksityinen sopimus, jonka perusteella työnantajat eivät voi heitä halutessaan palkata.

”Emme kannata seuroja rajoittamaan”

Koripalloliiton Westerholm sanoo tietävänsä, että EU-pelaajien pelaamista ei saa rajoittaa.

- Emme ole ainoa maa, joka niitä rajoittaa Euroopassa – tai seurat, sillä täytyy muistaa, että liitto ei rajoita vaan seurat voivat keskenään sopia asioita.

Oletteko tuoneet tämän seuroille tiedoksi?

- Kyllä seurat sen tietää.

Ne eivät välttämättä toimi oikein.

- No, näin se tietysti on. Tiedämme kuitenkin, mikä on EU-sääntö, emmekä millään tavoin sitä riko. Emme myöskään kannusta seuroja rajoittamaan (ulkomaalaispelaajien määrää). Seurat ovat sen keskenään päättäneet.

Jenkkipelaajien suhteen Suomen valtiolla ei ole mitään velvollisuuksia taata heille oikeuksia liikkuvuuteen. He ovat samassa asemassa kuin muutkin ei-EU:n kansalaiset.

Ulkomaalaislainsäädännön ja vapaan liikkuvuuden näkökulmasta ulkomaalainen on se, joka ei ole Suomen kansalainen. Kaikki muut kuin Suomen kansalaiset ja kansalaisuudettomat ovat ulkomaalaisia. Myöhemmin Suomen kansalaisuuden saaneet

ulkomaalaiset eivät ole ulkomaalaisia, vaikka heillä olisi vanhakin kansalaisuus.

”Olen sen kannalla, että herrasmiessopimus jatkuu”

Espoolaisen Tapiolan Hongan toimintaa pyörittävän Korishonka Oy:n puheenjohtajan Kari Kaarion mielestä kolme ulkomaalaisvahvistusta on tällä hetkellä liikaa taloudellisesti. Hän esittääkin kiintiön miettimistä uudelleen miesten liigaan.

- Pelillisesti sen voi ymmärtää, kun pelaajat saavat kovempaa vastusta sekä harjoituksissa että peleissä. Meidän on kuitenkin löydettävä sellainen taloudellinen malli, joka takaa jatkuvuuden. Jo ensi tilikaudella meidänkin on tehtävä merkittävää positiivista tulosta. Olemmehan osakeyhtiö, ja meillä on velvoitteet omistajiamme kohtaan.

- Meidän pitäisi löytää malleja, joissa ei oltaisi puoliammattilaisuudessa vaan pelaajilla olisi myös toinen tulonlähde tai opiskelupaikka. Pitäisi olla vahva koulutusjärjestelmä, että pelaajat valmistettaisiin muuhunkin ammattiin aktiiviuran loputtua. Tai sitten lahjakkaat urheilijat saisivat paikallisilta yrityksiltä työtä, että he pystyvät nostamaan osan kustannuksistaan yritykseltä.

Kaario huomauttaa, että samalla pelaajat tekisivät arvokasta työtä ja ehkä oppisivatkin johonkin ammattiin. Tällöin seura maksaisi vain osan pelaajien kuluista.

Jos liigan joukkuemäärä kasvaa, Loimaan Bisonsin manageri Ari Hannula nostaisi joukkueen pelaavaan rosteriin nykyistä enemmän EU-pelaajia tai ei-Suomen kansalaisia.

- Mutta kentällä heitä olisi vain kolme.

Uudenkaupungin UU-Korihaiden toiminnanjohtaja Ville Vuorinen pitää pelaajarajoitusta hyvänä, jotta ulkomaalaiset eivät vie peliaikaa nuorilta suomalaisilta. Hän nostaisi kuitenkin ulkomaalaisten määrän neljään.

- Olen sen kannalla, että herrasmiessopimus jatkuu. Suomessa on ihan hyvä pelaajamateriaali. Jos ulkomaalaisia on enemmän, pelipaikka on pois suomalaisilta pelaajilta. Suomalaiset nuoret junnut tarvitsevat peliaikaa, ja sitä kautta he saavat myös näytönpaikkoja, sanoo puolestaan Salon Vilppaan koripallon puheenjohtaja Sakke Ojala.

Namika Lahden varapuheenjohtaja Risto Virtanen sen sijaan vapauttaisi ulkomaalaisten pelaajien määrän, jotta kotimaisten pelaajien palkkataso pysyisi inhimillisenä.

Kotkalaisen KTP-Basketin puheenjohtaja Jyrki Lindström taas pelkää, että ulkomaalaispelaajien määrän täysin vapauttaminen aiheuttaisi epätervettä kilpailua seuroissa taloudellisesti.

Suosittelemme

Tuoreimmat