Kings nollasi Rangersin lähes jokaisella osa-alueella – näihin asioihin NHL-mestaruus ratkesi

Yle Urheilu listasi neljä tärkeintä asiaa, joissa Los Angeles Kings kyykytti New York Rangersia.

Tähän taistelupariin Stanley Cup ei ratkennut. Jonathan Quick ja Henrik Lundqvist pelasivat molemmat loistavan finaalisarjan. Kuva: AFP / Lehtkuva

Pomput

Jarret Stoll ja Dwight King tuulettavat. Kuva: AFP / Lehtikuva

NHL:n mestaruus ratkaistaan tarkoituksella paras seitsemästä -järjestelmällä. Sattumille ei jätetä sijaa. Kingsin ja Rangersin sarjassa onnekkaita pomppuja nähtiin kuitenkin harvinaisen paljon (5. finaalin jatkoajalla peräti neljä tolppalaukaukausta!)Toki myös Rangersillä oli omat onnenkantamoisensa (4. finaali) ja suurin osa Kingsin pompuista syntyi Rangers-pelaajien omien virheiden seurauksena. Varsinkin kolmannessa ottelussa Kings ansaitsi onnensa, sillä jokaisessa kolmessa osumassa Rangers-pelaajan luistin oli avainroolissa.

Onnea Kingsillä oli myös tuomarityöskentelyssä. Toisen finaalin tärkeä 3-4-kavennus syntyi, kun Dwight King ajoi Lundqvistin päälle, mutta tuomaristo ei viheltänyt peliä poikki. Osuma oli yksi koko sarjan käännekohtia.

Henkinen kovuus

Justin Williams oli pudotuspelien arvokkain pelaaja. Kuva: AFP / Lehtikuva

Kingsillä oli ehdottomasti kokemus puolellaan. Joukkueessa pelasi 16 Stanley Cup -mestaria ja loppuhuipennukseen selviäminen vaatii historiallisia nousuja ja hienoja seitsemän ottelun playoff-sarjoja. Kings oli yksi NHL-historian henkisesti kovimmista joukkueista, jota ei hetkauttanut yksinkertaisesti mikään.Kings käsitteli myös ennakkosuosikin paineet täydellisesti. Rangers ei puolestaan pystynyt hyödyntämään altavastaajan asetelmaansa lainkaan. Mailat tärisivät neworkilaisten leirissä tärkeimmillä hetkillä, mistä jotain kertoo se, että joukkue hassasi kahdessa sekä ensimmäisessä että toisessa finaalissa kahden maalin johtonsa. Niiden jälkeen joukkueen oli vaikea toipua parhaimpaan iskuunsa.Selkeästi kapeammalla pelaajamateriaalilla urakoineelle Rangersille täytyy kuitenkin nostaa hattua. Joukkue taisteli loppuun saakka, eivätkä finaalisarjan luvut kerro todellakaan kaikkea. Kings ansaitsi voittonsa, mutta parilla pompulla sarja olisi ollut tasaisempi myös numeroina.

Tähtipelaajat

Marian Gaborik viimeisteli pudotuspeleissä 14 maalia. Kuva: AFP / Lehtikuva

Kingsin tiedettiin jo ennen finaalien alkua vievän taiston paperilla. Joukkueella oli häikäisevä ykköskenttä, jonka takana puursi kolme tasapainoista ja taitavaa hyökkäysketjua. Rangersillä ei puolestaan käytännössä ollut edes kunnollista ykkösnyrkkiä, vaan tasaisesti suorittanet neljä ketjua.Kingsin pelaajamateriaali oli lopulta ylivoimainen. Kings teki finaalisarjassa yhteensä 15 maalia 12 eri maalintekijän toimesta. Se kertoo jotain losangelesiläisten materiaalin syvyydestä. Kingsin ykköspyssyjen, Anze Kopitarin, Marian Gaborikin ja Drew Doughtyn, ei käytännössä tarvinnut edes loistaa.Rangersin tähtipelaajilta, Martin St. Louisilta, Rick Nashiltä, Mats Zuccarellolta ja Ryan McDonaghilta, odotettiin sen sijaan enemmän - kovapalkkaisesta Brad Richardsista puhumattakaan. Nyt roolit jäivät lähinnä taisteluksi. Erityisen vaikeaa Rangersilla oli ylivoimilla, joiden aikana ottelut olisi pitänyt pystyä ratkomaan.

Valmennus

Darryl Sutter tietää, miten Stanley Cup voitetaan. Kuva: AFP / Lehtikuva

Alain Vigneault teki Rangersin penkin takana sen, missä John Tortorella epäonnistui. Vigneault palautti New Yorkiin Stanley Cup -finaalit, mutta entinen Canucks-luotsi joutui kärsimään kevään 2011 tavoin karvaan pettymyksen.Vigneault luotti loppuun saakka Rangersin nopeaan pelitapaan, joka toimi oli viihdyttävää ja toimi hetkittäin loistavasti, mutta ei riittänyt loppuun saakka. Rangers pystyi aktiivisuudellaan haastamaan kovan Kingsin myös fyysisesti. Uudistumaan Vigneault ja Rangers ei kuitenkaan pystynyt.Darryl Sutter ja Kings sen puolestaan tekivät. Kings oli kärsivällinen, opiskeli Rangersin vahvuuksia ja jäädytti ne lopulta täysin. Sutter on taktiikkavelho, joka on mestari sopeutumaan. Kokenut playoff-kävijä tietää lajin metkut ja on toisen Stanley Cup -mestaruuden myötä nyt viimeistään NHL-historian kovimpia valmentajanimiä.