Suora

  • Dota 2: The International
  • Sikiöseulonta
  • Elävä arkisto esittää
  • Este- ja kouluratsastuksen EM: Esteratsastuksen joukkuekilpailu
  • Lentopallon EM, Serbia - Suomi

Suomen nopein kärkietenijä Eetu Rantala

Valmentaja Jukka Vähäkangas leipoi kuudessa vuodessa 15-vuotiaasta pesäpallon kärkietenijä-raakileesta miesten sadan metrin Suomen tilaston kärkimiehen.

urheilu
Eetu Rantala.
Tomi Hänninen

90-luvun lopulla Oulaisten Huiman jalkapallojoukkueessa pelasi urheilullinen pikkukaveri, jolla oli nopeat jalat.

- Pikkupoikana pelasin futista ja sitten ala-asteella harrastin myös uimahyppyjä, muistelee Eetu Rantala Yle Urheilun haastattelussa.

- Sen jälkeen pelasin pesäpalloa Oulaisten Huimassa sekä Ylivieskan Kuulassa. Olin yleensä ulkovuorossa kopparina ja sisäpelissä numero yksi tai joskus etenijäjokeri.

Viidentoista ikävuoden korvilla oli kuitenkin aika hakea jotain uutta.

- Pesäpallo lakkasi kiinnostamasta. Siihen tuli sellainen urheilutyhjiö. Joku sanoi että kannattaisi kokeilla pikajuoksua, muistelee Rantala.

Isä-Rantala otti asiasta kopin ja soitti yleisurheiluseura Oulun Pyrinnön toimistolle. Hän tarvitsi nopealle pojalleen osaavan pikajuoksuvalmentajan.

Urheilutyhjiöstä pikajuoksutalliin

Urheilutyhjiö täyttyi pian. Pyrinnön toimiston kautta löytyi oululainen pikajuoksuvalmentaja Jukka Vähäkangas, joka oli itse aikoinaan edustanut Suomea EM-tasolla ja pyyhkäissyt satasen aikaan 10,48.

- Eetu lähti pystystä ja veti jotain 12,20-30. Ei se paljoa muille hävinnyt. Lantio pelasi hyvin, mutta olihan se käytännössä ihan raakile, kaivelee valmentaja Jukka Vähäkangas muistilokeroistaan ensimmäistä näkemäänsä Rantalan satasta.

- Ne oli Arinan tiistaikisat Raatissa. Olin kolmas ja taisin juosta 12,26. Juoksun jälkeen tapasin Jukan ja me juteltiin ja siitä se lähti, kertasi Rantala pikajuoksuransa alkuvaiheita.

Rantala asui silloin Oulaisissa, josta on noin noin sadan kiometrin matka Ouluun. Isä kuskasi uskollisesti poikaa harjoituksiin useita kertoja viikossa.

- Täytyy kyllä olla kiitollinen. Se oli melkoinen homma ja vei paljon aikaa. Sellainen 4-5 tuntia kesti aina yksi reissu, kiittelee Rantala isäänsä.

Isot kehitysvuodet

Eetu Rantala hyppäsi mukaan Vähäkankaan juoksutalliin ja sitten mentiin. Sillon hän ei vielä haaveillut huippuajoista.

- Mä vaan aloitin harjoittelun. Se oli hauskaa, mukavaa, uutta ja hienoa. Ja se kisaamisen tunne ja adrenaliini, ei sitä saa mistään muualta, fiilisteli Rantala.

- Siinä kesti pari vuotta että saatiin kaikki sivuttaisliikkeet taka-alalle. Parin vuoden työn jälkeen Eetu paljastui varsinaiseksi koordinaationeroksi. Hän omaksui nykypikajuoksutekniinkan tosi helposti, kertoo valmentaja Vähäkangas.

Kisaamisen tunne ja adrenaliini, ei sitä saa mistään muualta.

Eetu Rantala

Kaudella 2009-2010 Rantala otti valtavan harppauksen kohti kovempia tuloksia.

Sadan metrin ennätys parani lähes sekunnin, 11,54:stä tulokseen 10,75. Myös 200 metrin ennätys parani melkein kaksi sekuntia.

- Se oli se ensimmäinen suuri harppaus. Voimatasot kehittyivät aika hyvin. Sen kauden parhaassa satasen ajassa oli tosin unelmaolosuhteet, kertoo Rantala.

Vuonna 2011 kauden paras tulos oli 10,54. Sitten tulokset jauhoivat paikoillaan muutaman vuoden, kunnes Lahden Eliittikisoissa rävähti.

”En muista juoksusta mitään”

Eetu Rantala teki lopullisen läpimurron suomalaisen pikajuoksun eliittiin viime sunnuntaina, kesäkuun 15. päivä. Juoksija oli juuri täyttänyt 21-vuotta.

Lahdessa juostiin ensin alkuerät ja sen jälkeen finaali. Rantala veti jo alkuerissä ennätyksensä 10,46 - vastatuuleen.

- Mulla toimii se että juostaan kaksi juoksua. Se toinen on yleensä kovempi. Paikat saa hyvin auki ekassa juoksussa.

Tuuli pyöri etusuoralla ja sattui kääntymään suotuisaksi 1,4 metrin myötätuuleksi juuri finaalijuoksun aikaan. Rantala lähti telineistä kuin tykin susta, eikä tilastoykkönen Jonathan Åstrand pystynyt vastaamaan hänen vetoonsa. Kellot pysähtyivät kotimaisittain huippuaikaan 10,30.

- En kauheasti muista juoksusta mitään. Aika tyylipuhdas juoksuhan se oli ja tuli hyvin loppuun asti, sanoo Rantala.

Aika 10,30 on kauden kärkiaika Suomessa, se alittaa EM-rajan 10,38 selvästi ja on myös 22-vuotiaiden Suomen ennätys. Lisäksi se yltää Suomen kaikkien aikojen tilastossa sijalle neljä. Edellä ovat Tommi Hartonen, Markus Pöyhönen ja Jonathan Åstrand.

”Lemetriellä surkeempi startti kun mulla”

Eetu Rantala on viihtynyt nuorempana paljon punttisalilla.

- Aika paljon voiman kautta on treenattu. Mutta ei se Eetu silti mikään punttikone ole. Neljä vuotta ollaan treenattu samalla tavalla. Neljän vuoden aikana olemme myös käyneet monia pitkiä palavereja Petteri Jousteen kanssa ja saaneet häneltä paljon apua, kehaisee Vähäkangas pikajuoksujen lajivalmentaja Joustetta.

Yksi Rantalan parhaista ominaisuuksista on räjähtävä lähtönopeus. Hän pitää sitä jopa kovempana kuin maailman nopeimmalla valkoisella miehellä Christophe Lemetriellä.

Kehitys loppuu tyytyväisyyteen.

Eetu Rantala

- Sillä nyt on vähän erilainen ruumiinrakenne kuin mulla. Minulla on enemmän tälläinen Tyson Gay-tyyppinen tikittävä askel. Mutta Lemetrellä on varmaan surkeempi startti kun mulla, heittää Rantala.

Voi olla että herrat kohtaavat tämän kesän Zürichin EM-kisoissa, joten silloin se nähdään.

Rantala kävi armeijan Lahden urheilukoulussa ja pääsi sieltä ulos viime syksynä. Nyt hän on pystynyt treenaamaan rauhassa ja se näkyy myös tuloksissa.

- Intin jälkeen olen pystynyt panostamaan urheiluun kokopäiväisesti. Kehitystä on tullut hyvin, mutta kehitys loppuu tyytyväisyyteen, murjaisee Rantala, joka on hakenut Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan liikuntabiologiaa.

”En hämmästyisi vaikka laittaisi Suomen ennätysken uusiksi.”

Rantala on yksi suurimmista nuorista lupauksista, joka on selvinnyt kutakuinkin ehjänä pikajuoksijoiden kovan treeniputken läpi. Toivottavasti hän pysyy terveenä.

- Nyt vaan malttia. Pitää oppia pysymään terveenä ja juoksukykyisenä, tietää vuosikaudet pikajuoksijoiden kanssa töitä tehnyt SUL:n lajivalmentaja Petteri Jouste.

- Pari vuotta sitten tehtiin pitkän aikavälin tavoite, että olisin Riossa Olympiakisoissa. Nyt näyttää siltä, että se olisi realistinen. Pitää ehkä asettaa uusi tavoite, tuumaa Rantala.

Tommi Hartosen sadan metrin SE-numerot 10,21 ovat vuodelta 2001. Rantala on niistä enää 9 sadasosan päässä. Uskotko juoksevasi Suomen ennätyksen jo tänä kesänä?

- Kyllä uskon, jos tulee sellainen kisa että on lämmintä, hyvä alusta, kovia jätkiä vierellä ja hyvä myötätuuli, sanoo Rantala, joka saa ainakin niitä kovia jätkiä vierelleen viimeistään Zürichin EM-kisoissa.

- Kyllähän se hallissa näytti jo hyvältä. En yhtään hämmästyisi vaikka Rantala laittaisi tänä kesänä Suomen ennätyksen uusiksi, mietiskelee pikajuoksujen lajivalmentaja Jouste.

Lausuntoja puoltaa se, etteivät olosuhteet Lahdessa olleet aivan täydelliset eikä Rantala ollut vielä herkistellyt sen suuremmin.

Hienoa on myös se, että Rantala ei ole ainoa suomalainen pikajuoksija, joka voi tänä kesä ahdistella Hartosen Suomen ennätystä. Petteri Jousteen valmennukseen siirtynyt Jonathan Åstrand on jo alkukesästä juossut tuloksen 10,31 ja saattaa parantaa sitä kun kohdalle osuu sopiva kilpailu.

Petri Hänninen, Yle Urheilu

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat