Suora

  • Urheilustudio 23.1.
  • Naisten yhdistelmäkilpailu, Lahti
  • Urheilustudio 23.1.
  • Alppihiihdon MC: Kitzbühel, miesten syöksylasku
  • Yhdistetyn MC: Lahti, joukkuekilpailun mäkiosuus HS 130
  • Joukkuesprintin mäkiosuus HS 130, Lahti
  • Monte Carlo, live EK 10
  • Urheilustudio 23.1.
  • Kitzbühel, miesten syöksylasku
  • Urheilustudio 23.1.
  • Miesten yhdistelmä kilpailu, Lahti
  • Ampumahiihdon MC:Anterselva, naisten yhteislähtö
  • Urheilustudio 23.1.
  • Naisten yhteislähtö, Anterselva
  • Ampumahiihdon MC: Anterselva, miesten viesti
  • Urheilustudio 23.1.
  • Joukkuesprintin hiihto-osuus, Lahti
  • Urheilustudio 23.1.
  • Mäkihypyn MC: Lahti, joukkuemäki HS 130
  • Joukkuemäki HS 130, 1. kierros, Lahti
  • Urheilustudio 23.1.
  • Urheiluruutu
  • Joukkuemäki HS 130, 2. kierros, Lahti

Suomen miespikajuoksu nousukiidossa - "Sieltä tulee törkeen hyviä jätkiä ylöspäin"

2000-luvun alku oli suomalaisen miespikajuoksun kulta-aikaa. Tämän hetkiset pikakiiturit liikkuvat kuitenkin lähes samalla tasolla ja mikä parasta, kausi on vasta alussa.

urheilu
Eetu Rantala
Eetu RantalaLehtikuva

Historian kirjat kertovat, että 2000-luvun alun 100 metrin tilastosta, löytyy peräti neljä merkintää jotka ovat edelleen Suomen kaikkien aikojen tilaston kymmenen parhaan joukossa.

2000-luvun alussa sekä Tommi Hartonen että Markus Pöyhönen jättivät vahvat jälkensä Suomen pikajuoksun historian lehdille. Hartonen merkkautti tilastoihin ajat 10,21 sadalla metrillä ja 20,47 puolta pidemmällä matkalla. Ne ovat edelleen Suomen ennätyslukemat.

Markus Pöyhönen juoksi satasen aikaan 10,23 ja spurttasi 60 metriä hallissa aikaan 6,58. Jälkimmäinen on edelleen Suomen ennätysaika. Lisäksi Pöyhönen oli vuoden 2002 EM-finaalissa 100 metrilä neljäs ja MM-halleissa 60 metrin finaalin seitsemäs.

Noille suorituksille pitää nostaa hattua, sillä suomalaiset pikajuoksijat arvokisojen finaalissa ovat todella harvinaista herkkua.

Taso ei tuolloin jäänyt pelkästään Hartosen ja Pöyhösen varaan, sillä vuonna 2000 Kari Louramo kellotti ajan 10,40 ja Tuomas Näsi 10,45. Kaksi vuotta myöhemmin myös Stefan Koivikko pinkaisi satasen suomalaisittain kovaan aikaan 10,38.

”Ehjänä pitää säilyä”

Pikajuoksijat ovat tehneet hiljaista tulemista vuosikymmenen ajan, mutta todelliset huippusuoritukset ovat jääneet näkemättä useiden loukkaantumisten takia. Nyt Suomen pikajuoksussa näkyy jälleen valoa, jopa laajemmalla rintamalla.

- Kyllä taso on nousussa, olen sitä mieltä. Erityisesti 20-22-vuotiaat ovat saamarin kova ikäluokka. Sieltä tulee törkeen hyviä jätkiä ylöspäin, analysoi pikajuoksuvalmentaja Atte Pettinen Yle Urheilun haastattelussa.

Urheilijan pitää oppia pysymään terveenä ja juoksukykyisenä.

Petteri Jouste

Aikoinaan myös Markus Pöyhösen valmentajana toiminut Pettinen tietää mistä puhuu, sillä hän katseli todella läheltä 2000-luvun nousuaaltoa.

- Kyllä tätä voi verrata 2000-luvun alkuun, mutta ehjänä pitää säilyä. Se on ehdoton edellytys, kiteyttää Pettinen.

Samaa toistaa myös Suomen Urheiluliiton pikajuoksujen lajivalmentaja Petteri Jouste.

- Urheilijan pitää oppia pysymään terveenä ja juoksukykyisenä.

Jouste ja Pettinen puhuvat asiaa. Erityisesti Suomen kylmä alkukesä on ollut herkille pikajuoksijoille riskialtista aikaa. Kaikki riskit pitäisi minimoida.

EM-kisoihin täysi joukkue sataselle?

Viime vuodet Suomen pikajuoksumarkkinoita hallinnut Jonathan Åstrand kellotti heti tämän kauden alussa Saksassa tuloksen 10,31. Muutamaa viikkoa myöhemmin Eetu Rantala pisti vielä paremmaksi. Hänen tuloksensa Lahden Eliittiksoissa oli 10,30.

Kärkikaksikon takana Ville Myllymäki pamautti tauluun tuloksen 10,43. Tulos syntyi Turun Paavo Nurmi Gamesissa vain 14 asteen lämpötilassa.

En yhtään ihmettelisi, vaikka Rantala juoksisi tänä kesänä uuden Suomen ennätyksen.

Petteri Jouste

Zürichin EM-kisoihin vaadittava tulosraja sataselle on 10,38. Sen ovat juosseet jo Rantala ja Åstrand. Näyttäisi siltä, että samaan pystyy myös Myllymäki. Neljäs tuota aikaa tavoitteleva mies on 10,55 tällä kaudella juossut Hannu Hämäläinen.

Sadalle metrille saa lähettää kolme vähintään 10,38 tällä kaudella juossutta juoksijaa. Suomella on hyvät mahdollisuudet saada täysi porukka sataselle. Myös miesten pikaviestikvartetti on SE-kamaa.

Kilpailukausi on vasta alussa ja ilmat ovat olleet surkeita. Kunhan ilmat lämpenevät ja miehet päsevät huippukuntoon, nuo tulokset voivat parantua vielä paljon.

- En yhtään ihmettelisi, vaikka Rantala juoksisi tänä kesänä uuden Suomen ennätyksen, arveli pikajuoksijoiden lajivalmentaja Petteri Jouste.

”Pikajuoksu on mediaseksikästä”

Pikajuoksujen päävalmentaja Petteri Jouste on jo vuosikaudet tehnyt hyvää työtä nuorien juoksijoiden kanssa. Muutaman vuoden takainen nuorten alle 23-vuotiaiden EM-kisojen 4 x 100 metrin viestin pronssimitalistimiehistö (Jonathan Åstrand - Visa Hongisto - Hannu Hämäläinen - Rami Jokinen) muodosti vahvan pikaviestijoukkueen rungon, johon oli hyvä rakentaa.

Viestijoukkueelle perustettiin oma projekti, joka tuottikin 4 x 100 metrin Suomen ennätyksen. Pikaviestimiehistö leireili pitkiä aikoja Teneriffalla talviaikaan ja sama toimivaksi todettu leirikuvio jatkuu yhä.

- Viestijuokseminen on ollut toimintatapa jo pitkään. Nuoret jätkät ovat kaikki käyneet sen koulun. Kyllä sillä on ollut merkitystä, kertoo Jouste joka on ollut päävastuussa leirien harjoituksista.

Yhteiskunnan muutos suosii pikajuoksuja. Eivät ne nuoret enää nykyään hiihdä niin paljon kuin ennen, vaan ne pelaa sähäkkiä pelejä. Voisi sanoa, että pikajuoksu on mediaseksikäs laji.

Petteri Jouste

Hyvät tulokset perustuvat myös osin siihen, että tietoja vaihdetaan valmentajien kesken.

- Valmentajien ja urheilijoden yhteistyö on hyvää. Kaikki ovat kavereita keskenään, sanoo Jouste.

Pikajuoksijoiden taustalta löytyy muutamia takavuosien maajoukuesprinttereitä, jotka ovat innostuneet valmennuksesta. Esimerkkeinä Ville Myllymäkeä valmentava Kai Kyllönen sekä Eetu Rantalaa koutsaava Jukka Vähäkangas. He ovat oppineet omasta urastaan.

- On tärkeää että hyödynnetään biologiset kehityskaudet. Nykynuorten pitää jo 18-19-kesäisenä treenata tosissaan kovaa, kun he vielä palautuvat hyvin, muistuttaa Oulussa opettajana toimiva Vähäkangas.

Pikajuoksu on saamassa entistä vahvempaa jalansijaa suomalaisessa lajikulttuurissa.

- Yhteiskunnan muutos suosii pikajuoksuja. Eivät ne nuoret enää nykyään hiihdä niin paljon kuin ennen, vaan ne pelaa sähäkkiä pelejä. Voisi sanoa, että pikajuoksu on mediaseksikäs laji, miettii Jouste nykyajan trendisuuntauksia.

100 metrin kaikkien aikojen tilastossa ei ole enää yhtään urheilijaa, joka ei olisi juossut tulostaan 2000-luvulla. Sen sijaan 200 metrin tilasto kertoo, että harvat satasen miehet ovat saaneet pidetyä nopeutensa puolta pidemmällä matkalla. Seuraava nykypäivän juoksija, joka murtautuu 200 metrin kymppilistalle, lienee Eetu Rantala.

Petri Hänninen
Yle Urheilu

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat