1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. urheilu

Uusi teknologia mullistaa jääkiekkotilastoinnin – suomalaisyhtiö suuntaa NHL:ään

NHL:ssä otetaan isoja harppauksia pelin tilastoinnissa ja analysoinnissa. Pysytäänkö Suomessa kehityksen mukana?

NHL-hallien kattoon on tulossa dataa keräävät kamerat. Kuva: EPA

Teknologian kehittymisen myötä jääkiekon tilastointi on muuttunut huimaa vauhtia. SM-liigassa kuusi joukkuetta 14:stä hyödyntää Kuru Digitalin tilastointiohjelmaa, josta on koottu Ylelle maalintekotilastot SM-liigan pudotuspeleistä.

- Osa valmentajista haluaa käyttää sitä kokonaan ja osa osittain. Yksi joukkue haluaa pelkät maalit, jotka he analysoivat hyvin tarkkaan. Miten maaliin johtanut tilanne on syntynyt. He pystyvät yhden liigakierroksen jälkeen merkkaamaan yhden joukkueen maalit, miten he tekevät maalit ja miten heille tehdään maalit, Kuru Digitalin Antti-Pekka Tauriainen kertoo.

Suomalaisyhtiö lähtee ensi kaudella rapakon taakse, jossa se tekee yhteistyötä NHL:n ja AHL:n tilastoinnin kehittämisessä.

- Tiettyjä laskentatapoja yhdistelemällä tarkennetaan tietyn tilastoinnin osa-alueita. Samalla tekniikalla saadaan hieman monipuolisempi tilasto aikaiseksi ja lisäksi pelaajien peliajan automatisointi RFID:n avulla. Vastaanotto on ollut hyvä, koska siellä janotaan tietoa. Tilastoille on siellä kova kysyntä joukkueilta ja faneilta.

- Suomalaisen tilastoinnin taso verrattuna NHL:ään on erittäin hyvä, koska me ollaan kuitenkin teknistä porukkaa ja tykätään pyöritellä numeroita. Se palaute, mitä mekin ollaan saatu rapakon takaa, on ollut pelkästään positiivista. Se johtuu siitä, että me tehdään asioita pikkaisen eri tavalla.

Tilastointia automatisoidaan

Esimerkiksi peliajan mittaaminen on jo täysin automatisoitu RFID-järjestelmän avulla, jota käytetään Suomessa  Oulussa Raksilan jäähallissa.

- Pelaajilla on laastarin kokoinen tarra, joka pitää sisällään sen informaation. Se on vähän kuin kaupan hälytyslaitteet tai kulkukortti. Ihan samantapaisia juttuja. Siinä on tietty tila, mitä hallinnoidaan, silloin kun tiedetään RFID-sirun olevan sillä alueella. Se on joko jäällä tai penkillä, jolloin automaattinen järjestelmä tunnistaa välittömästi, kun pelaaja poistuu vaihtopenkiltä, Tauriainen selvittää.

- Me ollaan automatisoitu tiettyjä osia, kuten esimerkiksi peliajan mittaaminen. Se on täysin automaattinen järjestelmä, jolla pystytään suoraan tilastoimaan, ketkä ovat olleet jäällä eikä se jätä esimerkiksi plusmiinus-tilastoihin silloin mitään jossittelun varaa.

Samoin RFID-järjestelmä mahdollistaa yksittäisen pelaajan kaikkien vaihtojen katselun suoraan videolta.

- Kun RFID-järjestelmä on automatisoitu, niin se jättää aikaleiman videoon, kun pelaaja tulee jäälle ja lähtee. Siitä sitten nähdään suoraan pelaajan kaikki vaihdot.

- Nimenomaan yksittäisen pelaajan tarkkailu helpottuu. Nyt automatisoidaan tiettyjä pelin ja tilastoinnin osa-alueita, jotta niitä pystytään lisäämään helpommin ja tarkemmin.

Periaatteessa RFID-järjestelmä mahdollistaisi myös pelaajien liikkeiden tallentamisen kentällä.

- Isoissa terminaaleissa paketit saadaan hahmoteltua jo kymmenen sentin tarkkuudella antenneista. Periaatteessa ihan samalla tavalla pystytään erottelemaan se pelaajakin kentällä, jos niin halutaan. Se vaatisi aktiivisen patterillisen version ja halliin erilaisia RFID-antenneja.

Valmentajien mielestä tämä ei ole kuitenkaan merkittävää tietoa niin kauan, kun kiekon liikkeitä ei pystytä samanaikaisesti tallentamaan.

- Muutama valmentaja Suomessa on sanonut ihan suoraan, että niin kauan kun ei tiedetä, missä kiekko on, niin pelaajien kuviolla ei ole mitään merkitystä.  Ei haluta tietää, miksi pelaaja luistelee ympyrää, jos ei tiedetä, missä kiekko on.

NHL:n ja SM-liigan tilastoinnissa eroja

NHL:ssä ollaan siirtymässä tilastoinnissa kaudella 2015-16  isompaan automatisointiin kamerajärjestelmällä, joka sijaitsee hallin katossa. Tämä mahdollistaisi ennen näkemättömän määrän paikkaan sidottua dataa.

- Sitä ollaan testattu, ja olen kuullut ja nähnytkin paljon siihen liittyen. Ja tällainen monikamera-ajo perustuu siihen, että kameroiden välityksellä seurataan numeroita pelipaidassa. Siinä on vielä monta ongelmaa käytännön toiminnassa. Osaksi se toimii, mutta se vaatii vielä tarkkuutta, sillä numerot voivat hukkua.  Se ei ole sillä tavalla vielä isosti käytössä, että voisi sanoa, että NHL:ssä käytetään tällaista järjestelmä.

Vastaavanlaisia kamerajärjestelmiä käytetään jo NBA:ssa ja jalkapallostadioneilla, mutta jääkiekko aiheuttaa nopeana lajina omat haasteensa.

- Kiekon hahmottaminen kamerassa vaatii omat hommansa. Se kiekko on kuvassa pikselin kokoinen tai jossain tapauksissa vieläkin pienempi, niin se aiheuttaa vaikeuksia.

Kaikkea tilastointia ei voida kuitenkaan täysin automatisoida, sillä tilastoinnissa ihminen tekee johtopäätöksiä erilaisista tilanteista.

- Sille koneelle ei pystytä opettamaan, mikä on suorahyökkäys tai aluepeli. Edelleen ihmisen täytyy ratkaista tietyt tilanteet. Siinä me päästään siihen, että onko kamerajärjestelmän investoinnista sellaista hyötyä.

NHL käyttää tällä hetkellä HITS-järjestelmää, jossa tilastoidaan pöytäkirjamaiset asiat. Tämän lisäksi NHL-seurat saavat liigalta tarkempaa dataa ja videomateriaalia.

- Sitten mekin tullaan sille puolelle, jossa joukkueille kerätään tietoa. Siinä missä suomalaisilla joukkueilla on yksittäisiä henkilöitä keräämässä valmentajan haluamaa tietoa, niin NHL:ssä se yksi organisaatio kerää useammalle joukkueelle tietoa. Se on ikään kuin ulkoistettu palvelu. Se on sitten joukkuekohtaista, mitä tietoa mikäkin joukkue haluaa, Tauriainen kuvaa NHL:n tapaa.

Iso ero SM-liigan ja NHL:n välillä tilastoinnissa onkin se, että Suomessa teknologisista mahdollisuuksista huolimatta Liiga ei tilastoi pelaajista maalien ja syöttöjen lisäksi juuri muuta ainakaan julkisesti. NHL:ssä esimerkiksi blokkaukset, aloitukset, kiekonriistot, taklaukset ja laukauskartat ovat julkista tietoa, mutta Suomessa isompi tilastointi on joukkueiden omilla harteilla. 

- Toivottavasti saa Liigakin tilastoinnin sille tasolle. Suomi on maailmanlaajuisesti uskottava jääkiekkomaa ja sen takia haluaisin, että tätä hehkutettua teknologiaa hyödynnettäisiin sillä tavalla, että se kestäisi vertailun maailmanlaajuisesti, Tauriainen painottaa.