Suora

  • Jalkapallon EM-karsinnat: Armenia-Suomi
  • Thaikureita ja urheilujohtamista
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Koristermit hukassa? Ota avuksi koripallo-suomi -sanakirja!

Suomen osallistuminen ensimmäistä kertaa koripallon MM-kisoihin on saanut myös lajia vähemmän seuraavat kannustamaan Susijengiä menestykseen. Ylen Timo Huovinen on tehnyt kisojen seurannan avuksi epävirallisen koripallon sanakirjan. Asioita on sanakirjassa myös yksinkertaistettu ja yleistetty.

urheilu
Erik Murphy.
Ville Vuorinen.

Susijengi

Suomen koripallomaajoukkueelle vakiintunut lempinimi. Lähtenyt todelliseen liitoon viimeisen parin vuoden aikana EM- ja MM-kilpailujen ja joukkueen markkinoinnin myötä.

Kuuntele Susijengin virallinen kannustuskappale (siirryt toiseen palveluun)!

Susijengin pelipaikat

Koripallossa pelaajat on nimetty eri pelipaikoille. Roolit kuitenkin sotkeutuvat iloisesti pelin aikana. Seuraava määrittely onkin kovin karkeaa yleistystä. Määritellään nyt kuitenkin.

Takamiehet

Joukkueessa on joko pelinrakentamiseen keskittyviä takamiehiä eli niin sanottuja 1-paikan pelaajia tai heittäviä takamiehiä eli 2- paikan pelaajia.

Susijengin pelinrakentajina (PG) toimivat Petteri Koponen, Teemu Rannikko ja Antero Lehto. Pelinrakentajan nimitys korisslangilla on pointti. Pointin tehtävä on tuoda pallo ylös hyökkäysalueelle ja määritellä mahdollisimman pitkälti se, miten hyökkäys pelataan. Hyvä pointti osaa syöttää ja tehdä koreja joko heittämällä tai ajamalla korille.

Toinen joukkueessa pelaava takamies on nimeltään heittävä takamies (SG). Hänen tehtävänään on nimensä mukaisesti pystyä heittämään kaukaa ja läheltä. Kakkospaikan pelaajia Susijengissä ovat Sasu Salin ja Mikko Koivisto.

Puolustuksessa takamiehen tehtävä on miespuolustuksessa pitää oma miehensä estämällä tämän heitot ja ajot sekä sulkea tämä levypalloista. Hyvät takamiehet pystyvät myös silloin tällöin pallon riistoihin tai syötön katkoihin. Sasu Salinin rooli Suomen puolustuksessa on merkittävä.

Laiturit

Laitureita koripallossa on kahdenlaisia - laitureita (F) tai isoja laitureita/voimalaitureita (PF). Laitureita kutsutaan myös 3-paikan ja isoja laitureita 4-paikan pelaajiksi. Laiturit ovat yleensä takamiehiä pidempiä pelaajia.

Hyökkäyksessä laitureita yritetään vapauttaa heittopaikkoihin sekä läheltä että kaukaa. Hyvä laituri pystyy myös ajamaan korille. Laiturin tehtävänä on ottaa levypalloja sekä hyökkäys- että puolustuspäässä. Laiturin puolustustehtävät ovat melkoisen samat kuin takamiehilläkin.

Suomen joukkueen pienempiä laitureita ovat Shawn Huff, Matti Nuutinen ja Kimmo Muurinen. Isompia laitureita ovat puoletaan Erik Murphy ja Hanno Möttölä.

Sentteri

Sentteri on yleensä koripallojoukkueen pisin pelaaja. Sentteriä kutsutaan myös 5-paikan pelaajaksi. Nykyajan pelaajien koosta kertoo paljon se, että huippujoukkueen sentterit ovat yleensä 210–215 cm pitkiä.

Sentterin tehtävänä hyökkäyksessä on olla korin alla syötettävänä. Korin alla sentteri pelaa yleensä selkä koriin päin.

Korin lähelle pallon saatuaan sentteri voi yrittää korintekoa läheltä tai syöttää palloa eteenpäin. Sentterin tehtävänä on usein myös tehdä hyökkäyksessä screenejä (niistä myöhemmin) muille pelaajille, varsinkin takamiehille. Sentterillä on iso rooli levypallojen ottajana sekä puolustus- että hyökkäyspäässä.

Puolustuksessa sentterin on yritettävä puolustaa omaa miestään, suljettava tämä levypalloista sekä torjuttava maalivahtina heittoja ja korille ajoja. Puolustettavana on yleensä vastustajan sentteri.

Hyvä sentteri on joukkueelle erittäin arvokas pelaaja. Tämän vuoksi Susijengi onkin hieman lirissä, sillä puhtaita senttereitä on vähän. Erik Murphyn tulo on tuonut Suomelle hyvän lisän korin alle, vaikka hänet onkin merkitty joukkueeseen laiturina.

Suomen pelaamisessa sentterille kuuluvia tehtäviä joutuvat hoitamaan Murphyn lisäksi numeroa liian pienet Tuukka Kotti ja Gerald Lee jr.

Niin, numeroa liian pienet. Kotin pituus on 205 cm ja Leen 208 cm. Kaikki on suhteellista.

Hyökkäämisestä

Koripallon tarkoituksena on tehdä kori vastustajan koriin. Tässäpä tärkeimpiä korintekomuotoja.

Kahden pisteen heitto

Yleisin pisteiden tekotapa koripallossa. Kaksi pistettä saa kaikista kenttään piirretyn kolmen pisteen kaaren sisältä tehdyistä pelitilanne heitoista. Tarkimmat 2-pisteen heittäjät pussittavat pelitilannekorinsa 60 prosenttisesti.

EM-kisojen 2013 paras kakkosten heittäjä oli Kreikan Yannis Bourousis. Hänen kahden pisteen heitoistaan meni sisään 62,7 prosenttia. Suomen tarkin kakkosten säkittäjä vuosi sitten oli Tuukka Kotti. Hänen prosenttinsa oli 46,0.

Kolmen pisteen heitto

Kolme pistettä saa, jos linkoaa pallon koriin kolmen pisteen kaariviivan takaa. Viiva on 6,75 metrin päässä korista. Huippupelaajat heittävät kolmosiakin kovilla tarkkuuksilla.

Vuoden 2013 tarkimman kolmosten heittäjän, Latvian Kristaps Janicenoksin osumaprosentti oli 53,6. Tällaista linkoa ei saa jättää kaaren takana vapaaksi! Suomalaisten tarkin kolmosissa oli Petteri Koponen (41,0).

Vapaaheitto

Sisään menneestä vaparista saa yhden pisteen. Vapaaheitot annetaan, jos pelaajaa on rikottu heittotilanteesta. Jos pallo ei mene virheen syntyneestä pelitilanneheitosta koriin, annetaan kahden pisteen heittotilanteesta kaksi vaparia ja kolmosen yrityksen rikkomisesta kolme. Pallon mennessä rikotusta heittotilanteesta koriin myönnetään ns. bonusvapari.

Jos joukkueelle on vihelletty jakson aikana neljä virhettä, saa rikottu pelaaja yleensä tämän jälkeen kaksi vapaaheittoa myös virheestä, joka on tehty muuallakin kuin heittotilanteessa.

Vuoden 2013 EM-kisojen vaparikunkku oli Liettuan Renaldas Seibutis, jolle vihellettiin kisoissa 34 vapaaheittoa. Hän heitti niistä sisään 31 eli prosentti oli huima 91,2. Suomalaisista tarkin oli Petteri Koponen. 22 vaparista 20 meni sisään ja prosentti oli 90,9.

Ajaminen korille eli layup

Heittämisen lisäksi koripallossa ajetaan korille ja pyritään korintekoon ajon päätteeksi. Korille ajava pelaaja saa ottaa pallon pomputuksen päätteeksi kaksi askelta eli tehdä ns. lay upin. Taidokkaat pelaajat pystyvät ajamaan korille tehokkaasti molemmilta puolilta. ”Yksikätinen” ajaja on helpompi puolustaa. Puolustaja ottaa tällaista ajajaa enemmän vahvemman käden puolelta.

Suomen joukkueesta varsinkin Petteri Koponen on hyvä korille ajaja. Suoritukset onnistuvat suvereenisti molemmilla käsillä.

Nopea hyökkäys

Puolustuslevypallon saatuaan joukkue pyrkii ylös hyökkäykseen mahdollisimman nopeasti joko syötöillä tai kuljetuksilla. Tämän avulla joukkue pääsee hyökkäämään vielä hieman hajanaista puolustusta vastaan.

Screeni

Koripalloa seuratessa kuulee usein termin screeni. Se onkin koriksen hyökkäämisen yksi perusasioita.

Koripallossa - niin kuin palloilussa yleisemminkin – pyritään hyökkäyksessä ohittamaan puolustaja. Eli voittamaan ns. 1 vastaan 1 -tilanne. Taitavat hyökkääjät pystyvät tekemään tämän ilman apua. Mutta tilanteen voi myös hoitaa joukkuekaverin avulla. Tähän koripallossa käytetään screenejä.

Siinä joukkuekaveri asettuu hyökkäyksessä seisomaan toista joukkuekaveria vartioivan puolustajan eteen. Seisomisella hankaloitetaan puolustamista niin, että joukkuekaveri pääsee eroon puolustajastaan.

Koripallossa screenin tekeminen on tarkkaan määriteltyä. Asetuttuaan screeniin, on siinä seistävä paikallaan. Screeniä ei saa myöskään tehdä ”isommaksi” esimerkiksi kyynärpäitä tai polvia levittämällä tai taklaamalla lantiolla. Jos screenin tekijä toimii näin, vihelletään hänelle hyökkääjän virhe.

Pallollinen screeni

Screeniä kutsutaan pallolliseksi, jos se tehdään palloa kuljettavan pelaajan hyökkäyksen auttamiseksi. Screeni tehdään hyvin usein palloa kuljettavalle takamiehelle. Susijengin Teemu Rannikko on oivallinen pallollisen screenin käyttäjä. Hän ajaa tarkasti puolustavan pelaajansa screeniä päin. Se vaatii pelisilmää.

Palloton screeni

Screeniä kutsutaan pallottomaksi, jos sillä autetaan pallotonta joukkuekaveria vapautumaan puolustajastaan. Parhaimmillaan palloton screeni vapauttaa hyökkääjän suoraan loistavaan heittopaikkaan.

Suomen joukkueesta erityisesti Mikko Koivisto on taitava käyttämään pallottomia screenejä. Hän puikahtaa nopeasti screenin takaa heittoon. Puikahdus ja sisään menevä hyppyheitto on teknisesti vaikea suoritus.

Sisään – ulos pelaaminen

Kisojen aikana tulee varmasti puhetta sisään – ulos pelaamisesta. Siinä joukkue pelaa hyökkäyksessä pallon korin alle eli ”sisään” joukkueen pitkälle pelaajalle. Jos iso mies tuplataan, hänen on hankala yrittää korin tekoa. Tällöin hän syöttää pallon takaisin ”ulos”.

Hyvä ulossyöttö avaa loistavan heittopaikan vastapalloon. Ja vaikka heittopaikkaa ei avautuisikaan, pelaaminen hajottaa ja leventää vastustajan puolustamista.

Pick and roll hyökkäys

Koripallon perushyökkäyskuvio, jossa pallolliselle pelaajalle (yleensä takamies) tehdään screeni. Tämän screenin tekee yleensä joukkueen iso pelaaja. Screenin tehtyään iso pelaaja lähtee laskeutumaan/etenemään/”rollaamaan” kohti koria. Oikealla hetkellä iso mies saa syötön ja tekee syötöstä korin.

Tästä videosta näet esimerkkejä pick and roll –pelaamisesta. (siirryt toiseen palveluun)Siinä NBA takamies Steve Nash paukuttaa kuviota pelikavereilleen.

Pick and pop

Toinen koripallon perushyökkäyskuvio. Siinä hyvä heittäjä tekee screenin yleensä takamiehelle. Screenin tehtyään sen tekijä etsii vapaan heittopaikan. Kuvio on tehokas erityisesti sellaisille isoille pelaajille tehtynä, jotka ovat hyviä heittäjiä. Suomen joukkue tekee kuviota erityisesti Hanno Möttölälle ja Erik Murphylle.

Tässä videossa näet, miten Dirk Nowitzki säkittää tästä kuviosta. (siirryt toiseen palveluun)

Puolustaminen – tuo voittojen äiti

Koripalloa seuratessa huomataan liian usein vain hyökkäyssuoritukset. Puolustaminen on kuitenkin hyvin tärkeä osa korista. Vastustajan ohi mennyt heitto johtuu hyvin usein tehokkaasta puolustamisesta.

Miespuolustus

Koripallon yleisimmin käytetty puolustusmuoto. Jokaisella pelaajalla on oma vastustajan pelaaja vartioitavanaan.

Apupuolustus

Miespuolustuksen yksi ”alamuoto”. Siinä joukkueen pelaaja auttaa joukkuekaveriaan puolustamisessa. Tämä tapahtuu niin, että puolustava pelaaja jättää oman pelaajansa hetkiseksi ja käy auttamassa joukkuekaveriaan. Tehokas keino pysäyttää esimerkiksi korille ajot.

Omasta miehestään ohi päässeen hyökkääjän eteen ”ilmestyykin” joukkuekaverin puolustaja. Avun jälkeen auttava pelaaja palaa mahdollisimman nopeasti puolustamaan omaa pelaajaansa. Apupuolustuksen ”voimakkaampi” muoto on tuplaaminen, jota Suomi käyttää korin alla isompia pelaajia vastaan. Kun vastustaja saa pallon korin alle, vastakkaisen puolen alin puolustaja tulee nopeasti päätyrajan puolelle tuplaamaan.

Paikkapuolustus

Puolustusmuoto, jossa miehen sijasta puolustetaan ensisijaisesti aluetta. Tällä puolustusmuodolla pyritään tukkimaan erityisesti korialustan alue ja pakotetaan vastustaja heittämään kaukaa.

Yleisimmät paikkapuolustusmuodot ovat ns. 1-3-1 -, 3-2 - ja 2-3 -paikka. Numerosarjat kuvaavat pelaajien ryhmittymistä korin eteen.

Paikkapuolustusta pelataan miesten huipputasolla harvoin. Se on helppo murtaa hyvällä heittopelillä ja MM-kisoissa jokaisessa joukkueessa on kovia heittotykkejä. Koripalloshakissa puolustusta saatetaan käyttää lyhyesti sekoittamaan vastustajan peliä. Joukkue saattaa myös prässätä ylhäältä miespuolustuksella ja ryhmittyä sitten paikkapuolustukseen.

Prässäys

Koripallossa – niin kuin muissakin pallopeleissä – prässätään, ei kuitenkaan housuja.

Prässäämisessä tiukka miespuolustus aloitetaan vastustajan puolustusalueelta. Hyvässä prässissä yritetään estää jo pallon toimittaminen pelikentälle.

Tuplaus

Tuplauksella puolustava joukkue puolustaa kahdella pelaajalla yhtä vastustajan hyökkääjää. Jos tuplattavalla pelaajalla ei ole vielä palloa, saatetaan tuplauksella yrittää estää pelaajaa saamasta palloa ylipäätään. Näin saatetaan toimia esimerkiksi prässäystilanteissa. Joukkueen vaarallinen takamies yritetään pitää täysin irti pallosta.

Pallollista miestä tuplattaessa saatetaan estää vaarallisen hyökkääjän korinteko tai hankaloittaa hänen syöttämistään. Tätä Suomi tekee koko ajan korin alla vastustajan pitkälle miehelle.

Tuplaus on aina riski. Sen myötä joku muu vastustajan pelaaja on vapaana.

Screenin purkaminen

Koripallo on palloilushakkia. Vastustajan tekemiseen mietitään vastakeinoja. Ja ennakoidaan näitä vastakeinoja, jotta ne pystyttäisiin eliminoimaan.

Yksinkertaisin vastakeino vastustajan screeni-pelille on niiden purkaminen. Puolustaja ennakoi, että hänelle tehdään screeni ja ohittaa sen. Tämä tehdään ohittamalla screenin tekijä joko ylä- tai alakautta.

Yläkautta puretaan yleensä sellaiset screenit, jotka tehdään hyvälle heittäjälle. Näin pysytään mahdollisimman lähellä heittäjää. Alakautta puretaan screenit, jotka tehdään hyvälle korille ajalle. Näin saadaan enemmän etäisyyttä korille ajon estämiseksi.

Entä miten puretaan screeni pelaajaa vastaan, joka on hyvä heittämään sekä ajamaan korille – vielä molemmilla käsillä? Siinäpä se! Katsokaan miten se onnistuu vastustajalta Petteri Koposta vastaa. Hänellä on käytössään kaikki edellä mainittu hyökkäysarsenaali.

Screenien vaihtaminen

Screenien purkamisen lisäksi screenit voidaan myös vaihtaa. Tämä tarkoittaa sitä, että screeni-tilanteessa puolustajat vaihtavatkin sitä pelaajaa, jota he puolustavat. Tämä onnistuu varsinkin joukkueissa, joissa ei ole suuria pituuseroja.

Sitten mennäänkin koripalloshakin alueelle. Vastustajalle saatetaan yrittää saada aikaan tilanne, jossa screenin vaihdon jälkeen selkeästi lyhyempi pelaaja joutuukin pitämään selkeästi pidempää pelaajaa. Syöttö tälle pitkälle miehelle, joka tekee helpon korin.

Vastaavasti hitaampi pitkä pelaaja saattaa joutua pitämään nopeampaa pelaajaa kauempaa korista. Nopeampi käyttää nopeusedun hyväkseen ja ajaa korille. Katsotaan miten Susijengi onnistuu tässä asiassa kisoissa vaikkapa Turkkia vastaan.

Koripallon virhetulkinta – välillä täyttä hepreaa

Virheen syntymisen tulkinta on koripallossa hankala asia. Senpä takia peleissä näet hyvin usein valmentajan enemmän tai vähemmän kommunikoivan tuomarille. Käynnissä saattaa olla keskustelu vihelletyn virheen tulkinnasta. Valmentaja yrittää vaikuttaa ottelun tuomarilinjaan, sen löysyyteen tai tarkkuuteen. Kumpi nyt sitten on edullisempaa omalle joukkueelle.

Selkeintä on käsille lyöminen. Sitä ei saa tehdä puolustettaessa hyökkääjää. Ei heittotilanteessa, eikä muutenkaan. Taklaaminen on ehdottomasti kielletty. Hyökkääjän ajaessa ohi, lantiolla tai polvilla ”levittämällä” ei saa estää ohimenoa. Eikä käsillä estää hyökkääjän ohimenoa esimerkkisi työntämällä kädellä hyökkäävää pelaajaa vartaloon. Jaloilla hyvin liikkumalla on vaan yritettävä pysyä perässä.

Virheen syntyessä tuomari viheltää ja nostaa kätensä ylös nyrkkiin. Virhesäännöstä huolimatta koripallo on erittäin fyysinen laji. Kontakteja tulee ja otetaan esimerkiksi olkapäällä ja rintakehällä.

Virhevaikeudet

Viidennen virheen ottaessaan pelaaja poistetaan ottelusta. Jos selostajat puhuvat pelin aikana jonkin pelaajan virhevaikeuksista, tarkoitetaan sillä sitä, että pelaajalle on vihelletty jo aikaisessa vaiheessa lukuisia virheitä. Viimeistään neljännen virheen jälkeen pelaajan on tarkennettava puolustamistaan, jos hän haluaa pysyä pelissä mukana. Tämän myötä puolustaminen myös usein löysenee. Siinäpä mahdollisuus hyökkääjälle.

Hyökkääjän virhe

Hyökkäystilanteessa etu on kovin usein hyökkääjällä, juokseehan hän pääsääntöisesti eteenpäin. Siitä huolimatta saatetaan myös hyökkääjälle viheltää virhe. Näissä tilanteissa hyökkääjä saattaa käyttää pallosta vapaata kättään työntämiseen tai ajaa suoraan päin valmiissa puolustusasennossa olevaa puolustajaa. Myös väärästä screenistä voidaan tuomita hyökkääjän virhe.

Hyökkääjän virhettä voi myös yrittää hakea vastustajalle. Joissakin tapauksissa tämä vaatii erittäin suurta rohkeutta mennä kovaa vauhtia päälle tulevan hyökkääjän eteen. Suomen joukkueessa Sasu Salin ja Teemu Rannikko ovat mestarillisia hankkimaan vastustajan pelaajille hyökkääjän virheitä.

Epäurheilijamainen virhe

Tällainen virhe tuomitaan, jos pelaaja tekee esimerkiksi fyysisesti poikkeuksellisen kovan virheen. Lyö vaikka älyttömän kovaa käsille. Tämän kovuuden tulkinta riippuu tietenkin tuomareista. EU-virhe vihelletään myös, jos rikotaan selkeästi yksin läpi päässyttä pelaajaa. EU-virheestä rikottu pelaaja saa aina kaksi vapaaheittoa. Joukkue saa lisäksi virheen jälkeen vielä sivurajaheiton.

Tekninen virhe

Koripallossa on pyritty rajoittamaan suunsoittoa tuomareille ja ”tikitalkin” puhumista vastustajalle. Jos pelaaja tai valmentaja aukoo liikaa päätään, saattaa siitä losahtaa tekninen virhe. Koripalloslangilla tekuksi tai mökiksikin sitä kutsutaan. Teku saatetaan antaa myös joukkueen vaihtopenkille, jos sieltä soitetaan suuta.

Pelin ratkaisuhetkillä tekuja ei kannata ottaa. Seurauksena on nimittäin kaksi vapaaheittoa ja sivuraja. Ottelun momentum saattaa kääntyä. Eikä niitä nyt kannata ottaa muutenkaan. Onneksi sääntö ei koske katsojia.

Joukkuevirheet

Jokainen pelaajan tekemä virhe lasketaan jaksokohtaisesti yhteen. Jakson neljännestä virheestä täyttyvät joukkuevirheet. Tämän jälkeen jokaisesta tehdystä virheestä annetaan kaksi vapaaheittoa sille pelaajalle, johon virhe on kohdistunut. Vastustajan joukkuevirheiden täytyttyä kannattaa niitä yrittää ajaa vastustajalle entistä pontevammin. Jokainen virhe tuottaa vaparit ja mahdollisuuden kasvattaa pistesaldoa.

Vuoden 2013 EM-kisoissa Suomen joukkueesta tässä tilastossa oli paras Gerald Lee jr. Häntä jouduttiin rikkomaan 5,8 virheen verran per ottelu.

Levypallopeli

MM-kisojen aikana puhutaan moneen kertaan levypallopelistä. Huippukoripallossa pelitilanneheitoista menee ohi yleensä yli puolet. Pelissä on jaossa tämän takia lukuisa määrä koriraudoista kimpoilevia heittoja, joiden haltuun saamista kutsutaan levypalloiksi. Levypallojen haltuun saaminen joukkueelle on äärimmäisen tärkeää. Levypallo mahdollistaa aina oman hyökkäyksen. Pelissä on helpompaa ottaa puolustuslevypalloja, koska puolustava pelaaja on yleensä lähempänä koria.

Levypallopelaaminen on Susijengin haastava osa-alue. Tämä johtuu osaltaan joukkueen lyhyydestä suhteessa muihin joukkueisiin. Vuoden 2013 kisoissa paras levyrijoukkue oli Kroatia. Se otti 40,6 levypalloa ottelua kohden. Suomi otti vastaavasti 36 lautapalloa ottelussa. Ero siis Kroatiaan lähes viisi levyriä. Jos niistä vaikkapa kolmessa hyökkäyksessä vastustaja tekee korin, häviät levypallot tuhrimalla itse ottelussa jo helposti 6- 9 pojoa. Siksi ne levyrit ovat niin tärkeitä.

Vuosi sitten kisojen levyrikunkku oli Belgian Axel Hervelle 7,9 levyrillä ottelua kohden. Suomen paras levypallojen ottaja oli Tuukka Kotti. Hänen levypallokeskiarvonsa oli 5,9.

Sulkeminen

Koripallossa sulkemisesta puhutaan levypallotilanteissa. Heiton lähtiessä puolustavan pelaajan ensimmäinen tehtävä on sulkea vastustaja levypallosta. Vastustajan eteen astutaan korin ja vastustajan väliin niin, että jo tällä estetään vastustajaa saamasta hyökkäyslevypalloa. Hyvä sulkeminen pienentää pelaajien välistä pituuseroa. Tämä on kisoissa yksi tärkeä Suomen ase levypallopelaamisessa.

Pallon menetykset – taas valmentaja avautuu

Joukkueen menettäessä pelin aikana pallon helposti esimerkiksi syöttöharhaan, saatat nähdä joukkueen valmentajan (taas) avautuvan kentän laidalta joukkueelle. Pallon menetys varsinkin ilman heittoyritystä on koripallossa aina iso asia. Se saattaa maksaa pelissä realistisestikin kuusi pistettä. Menetyksen myötä saattaa jäädä oma kolme pistettä tekemättä ja pallon saatuaan vastustaja tekee kolmosen. Siksi ne valmentajat joskus möykkää tästä asiasta.

Vuoden 2013 EM-kisoissa eniten pallonmenetyksiä oli Belgialla. Niitä tuli joukkueelle 14,4 peliä kohden. Susijengi menetti pallon pelissä keskimäärin 12,6 kertaa. Viisi menetettyä korintekomahdollisuutta ja vastustajalla viisi mahdollisuutta enemmän tehdä kori.

Hyökkäysajat ja rikkeet

24 sekunnin hyökkäysaika

Koripallossa noudatetaan 24 sekunnin hyökkäysaikaa. Eli joukkueen on yritettävä heittoa 24 sekunnissa pallon saatuaan. Hyökkäysaika näkyy televisioinnin grafiikassa. Joskus puolustaminen onnistuu niin hyvin, että vastustaja ei saa heittoa aikaiseksi ollenkaan 24 sekunnissa. Se on merkki loistavasta puolustamisesta.

8 sekunnin rike ja palautus

Pallo on tuotava 8 sekunnissa puolustusalueelta yli puolirajan hyökkäysalueelle. Prässäämällä puolustava joukkue yrittää saada kulumaan tämän 8 sekuntia umpeen. Huippukoripallossa näitä rikkeitä sattuu harvoin. Sen verran kokeneita prässin purkajia pelaajat ovat.

Kun pallo on tuotu puolirajan yli hyökkäysalueelle, ei sitä saa enää palauttaa omalle puolustusalueelle puolirajan ”taakse”. Jos näin käy, kyseessä on palautusrike.

5 sekunnin rike

Koripallossa pallo on saatava kentälle pääty- tai sivurajaheitosta viiden sekunnin kuluessa siitä, kun tuomari on antanut pallon joukkueelle. Mikäli puolustava joukkue saa kulumaan viisi sekuntia umpeen ilman pallon kentällä toimittamista, viheltää tuomari viiden sekunnin rikkeen. Kova puolustussuoritus huipputason koriksessa.

Rike vihelletään myös tilanteesta, jossa pelaajalla on ahdistettuna pallo käsissään eikä hän ei saa sitä syötettyä eteenpäin viidessä sekunnissa.

3 sekunnin rike

Korin alle on maalattu neliön muotoinen kolmen sekunnin alue. Tällä alueelle hyökkäävän joukkueen pelaaja ei saa jäädä asumaan kolmea sekuntia pidempään ilman heittoyritystä. Ehkäisee varsinkin hyökkäävän joukkueen pitkien miesten majailua korin alla ja edessä.

Scouttaaminen eli vastustajan pelitavan tutkiminen

Joukkueet scouttaavat eli tutkivat vastustajan pelityylin tarkkaan. Vastustajaa tutkitaan käymällä paikan päällä katsomassa otteluista sekä katsomalla ottelunauhoja. Niistä voidaan päätellä vastustajan käyttämiä hyökkäyskuvioita tai puolustustapaa.

Hyvä scoutti menee pelaajatasolle, jossa analysoidaan pelaajakohtaisesti pelaajien hyvät ja heikot puolet. Esimerkiksi jonkun pelaajan erikoisen hyvä hyökkäysliike saatetaan yrittää puolustaa umpeen scoutin perusteella.

Susijengin vahvuus turnauksessa.

Tilastointi

Koripallo on tilastopeli. Tilastoja lukemalla voit päätellä paljon pelin kulusta ja luoteesta.

Koriksen MM-kisoissa voit lukea monia eri tilastoja. Perusottelutilastoista löytyvät pelaajan kohdalta ottelussa pelatut minuutit, kahden ja kolmen pisteen sekä vapaaheittojen heittoyritykset ja niiden heittoprosentit.

Tämän lisäksi tilastoista näet pelaajan ottamat puolustus- ja hyökkäyslevypallot sekä kokonaislevypallomäärän. Tilastoihin pääsevät myös pelaajan antamat syötöt, pallon menetykset, riistot ja heittojen torjunnat. Lisäksi pelaajan itse tekemät ja häneen kohdistuneet virheet pääsevät tilastoihin. Viimeisessä sarakkeessa on pelaajan kokonaispistemäärä ottelussa.

Samoja asioita tilastoidaan sitten koko joukkueen ja koko turnauksen osalta. Ja paljon muutakin.

Eikun niitä lukemaan ja turnausta seuraamaan!

Juttu on alunperin julkaistu [koripallon EM-kisojen](http://yle.fi/urheilu/koripallo__susijengi__koripallo-sanakirja/6809907) aikaan 2.9.2013 klo 10:37. Juttua on päivitetty vuoden 2014 MM-kisojen näkökulmasta._

Timo Huovinen

Suosittelemme

Tuoreimmat