Työoikeuden professori tuomitsee HPK-pomon homokommentit - "Seksuaalinen suuntautuminen ei todellakaan ole työyhteisökysymys"

Yle Urheilun tavoittama työoikeuden professori pitää HPK:n toimitusjohtajan toiminta-ajatusta vääränä ja jopa syrjivänä.

urheilu
yleis yleiskuva jääkiekko jääkiekkoilija luistelu kiekko luistin pelaaja
Tomi Hänninen

HPK:n toimitusjohtajan Risto Korpelan homolausunnoista on noussut kova kohu sosiaalisessa mediassa. Korpela sanoi Ylen Urheilun sunnuntaina julkaistussa haastattelussa, että homon pelaamisesta HPK:n SM-liigajoukkueessa täytyisi keskustella avoimesti, koska kyse on julkihomoudesta. Korpela myös sanoi, että siitä pitäisi kysyä koko yhteisön mielipide.

- Meidän tehtävänämme on huolehtia siitä, että meidän urheilullinen menestyksemme on niin hyvä kuin mahdollista. Me pyrimme mahdolliset haittatekijät tietysti käsittelemään ja tekemään ratkaisuja sen mukaan, Korpela sanoi.

Yle Urheilun tavoittama työoikeuden professori Seppo Koskinen tuomitsee Korpelan lausunnot. Hän pitää tällaista toiminta-ajatusta vääränä ja jopa syrjivänä.

- HPK voisi syyllistyä syrjintään, jos se toimisi näin. Todennäköisesti siitä nousisi oikeusjuttu, Koskinen sanoo.

Jos työnantajalla on joku ongelma yksittäisen työntekijän kanssa, hänen mukaansa asia käydään ensisijassa työntekijän kanssa läpi.

- Seksuaalinen suuntautuminen ei todellakaan ole työyhteisökysymys, Koskinen sanoo.

Koskinen tähdentää, että syrjintäluettelossa on rinnastettu esimerkiksi ihonväri ja seksuaalinen suuntautuminen.

- Jos seksuaalisen suuntautumisen kannalta tämä (pelilupakeskustelu) katsotaan tarpeelliseksi, samalla tavalla pitäisi tehdä ihonvärinkin kanssa. Jos tulee joku tumma pelaaja jääkiekkoon, siitä pitäisi keskustella koko joukkueen kanssa, miten se suhtautuu siihen. Sehän olisi ihan hullua, jos näin alettaisiin tehdä.

Koskinen sanoo, että työoikeudessa lähdetään siitä, että seksuaalinen suuntautuminen kuuluu asianomaisen henkilön omaan yksityisyyteen.

- Yksityisyyteen liittyviä asioita on pidettävä työyhteisön ulkopuolella mahdollisimman paljon. Jos tämä (homous) tulisi esille työpaikalla tai asianomainen toisi itse sen jotenkin esille, se on hänen yksityisyyttään koskeva asia, eikä se kuulu työnantajalle.

Koskinen myös muistuttaa, että seksuaalisen suuntautumisen kohdalla puuttumiskynnys on todella korkea työyhteisössä.

- Yleensä on mielikuvia tai pelkoja, jotka eivät kuitenkaan ole todellisia. Yhteinen keskustelukin on aika hankala näissä yhteyksissä, koska monen ihmisen ennakkoluulot muuttuvat kielloksi henkilölle, mikä ei varmastikaan vastaa lainsäädännön neutraalisuusideaa.

Suosittelemme

Tuoreimmat