Suora

  • Yhdistetty ja Parude
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Liikuntalain unelmatavoite: Liikuntareseptit pillereiden sijaan

Hallituksen uuden liikuntalain tavoitteena on saada kaikki suomalaiset liikkumaan. Se vaatii ennen kaikkea asennemuutosta.

urheilu
Kaksi nuorta miestä juoksee.
Comstock

Yksi muutoksista vuoden 1998 liikuntalakiin on se, että aiempaa enemmän ja paremmin uusi laki pyrkii ajamaan niin sanotun läpäisyperiaatteen läpi. Kyse on siitä, että liikunta otettaisiin huomioon kaikessa päätöksenteossa.

Luontainen liikunta on vähentynyt.

Harri Syväsalmi

- Kyse on siis siitä, etteivät liikunta-asiat jatkossa olisi vain liikuntatoimen tehtävä, vaan se olisi myös niin kaavoitustoimen, ympäristötoimen, sosiaali- ja terveystoimen, kuin koulutoimenkin tehtävä. Ja kun kaikki ajavat tätä läpäisyperiaatetta, syntyy parempia tuloksia. Siksi edellytetään, että kunnissa sitä toteutetaan eri toimialoilla, ja sama koskee myös valtionhallintoa, opetus- ja kulttuuriministeriön nuoriso- ja liikuntapolitiikan osaston johtaja Harri Syväsalmi konkretisoi läpäisyperiaatetta kunnan hallinnoissa.

Myös kunnan asukkaita pitäisi entistä enemmän kuulla siitä, miten he haluaisivat liikkua ja mitä he haluavat tehdä.

- Suuri ongelma on se, että ihmiset eivät liiku tarpeeksi ja istutaan liikaa. Luontainen liikunta on vähentynyt. Liikkumattomuuden kustannukset ovat vuositasolla miljardin, kahden miljardin luokkaa laskutavasta riippuen. Nyt halutaan ottaa ennaltaehkäisevä suunta ja halutaan kannustaa siihen että toimittaisiin fiksummin, Syväsalmi jatkaa.

Suurin muutos asenteessa

Syväsalmen mukaan liikuntalain uuden, modernisoidumman version yksinkertainen tavoite on ”Lisää liikettä”. Liikunnan lisäämisellä olisi monia hyviä vaikutuksia yhteiskuntaan.

Syväsalmi kertoo muun muassa, miten selvityksillä ja tutkimuksilla on voitu osoittaa, että Liikkuva koulu -hankkeessa mukana olevissa 800 koulussa liikunnan lisääntyminen on parantanut oppimistuloksia ja häiriökäyttäytyminen on vähentynyt.

Lääkärit alkavat määrätä liikuntareseptejä pillereiden sijaan.

Harri Syväsalmi

- Kun tiedetään nämä hyvät vaikutukset, niin kehityksen pitäisi jatkua mahdollisimman laajasti – ihan koko väestössä. Meillä on jo tutkittua tietoa vaikka kuinka paljon siitä, kuinka paljon hyvää liikunta tekee.

- Se voi olla istumisen vähentämistä. Työpaikoilla moottoroidut pöydät ja mahdollisuus jaloitella. Kaikkia palavereita ei ole pakko pitää istualtaan, ne voidaan pitää seisaaltaan tai lähtemällä ulos kävelemään eikä teho putoa yhtään. Koulussa voidaan nousta vastatessa ylös ja mennä välitunnilla ulos. Tehdään koulupihat sellaisiksi, että ne houkuttelevat liikkumaan.

- Suurin asia, mikä pitää tapahtua, on asennemuutos. Lääkärit alkavat määrätä liikuntareseptejä pillereiden sijaan. Siitä on ihan riittävästi todistusaineistoa, että näin voidaan tehdä. Ja kun näin tehdään, niin saavutetaan lyhyelläkin aikavälillä hyviä tuloksia.

Hallitus on antanut esityksen uudeksi liikuntalaiksi. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.

Suosittelemme

Tuoreimmat