Suora

  • FIFAn jalkapallon naisten MM päivän kooste
  • Jalkapallon naisten maaottelu: FIN - ISL
  • FIFAn jalkapallon naisten MM: CHN - ESP
  • FIFAn jalkapallon naisten MM: RSA - GER

Varusmiespalveluksen aloittavien miesten kestävyyskunto huonoin 40 vuoteen – syylliset löytyvät 90-luvulta

Lähes joka neljännellä varusmiespalveluksen aloittaneella 18–30-vuotiaalla miehellä oli huono kestävyyskunto viime vuonna. Näin monella se ei ole ollut koskaan aiemmin vuodesta 1975 alkaneen tulotestihistorian aikana. Kahdentoista minuutin juoksumatkakeskiarvokin oli toiseksi huonoin.

urheilu
Varusmiehiä marssimassa.
Laura Tolonen / Yle

Varusmiespalvelukseen astuvien nuorten miesten kestävyyskunto on laskenut merkittävästi viimeisen neljänkymmen vuoden aikana.

Pääesikunnan tuoreiden tilastojen mukaan miehet juoksivat tulotestissä keskimäärin 2 650 metriä kahdentoista minuutin aikana vuonna 1975, kun viime vuonna vastaavassa ajassa taittui enää 2 433 metriä.

Tämä on mittaushistorian toiseksi heikoin tulos, sillä tätä heikommin on juostu vain vuonna 2004. Tuolloin alokkaat pystyivät juoksemaan ainoastaan 2 430 metriä.

Puolustusvoimien liikuntapäällikkö Jarmo Viskari kertoo Yle Urheilulle, että huonoimmat tulokset olivat 400 metriä viime vuonna.

– Käytännössä siellä on kävellen tehtyjä tuloksia. Huonoimmat kävelivät kierroksen (400 metriä) ja lopettivat sen jälkeen. Cooperissa on kyse myös motivaatiosta. Jos ei ole tahtoa, ei tule tulostakaan.

Viime vuonna mittaushistorian pohjanoteeraus

Hälyttävän tilanteesta tekee se, että aloitustestistä huonosti selviytyvien määrä on kasvanut lähes koko ajan 2000-luvulla.

Viime vuonna jopa 24,7 prosenttia noin 25 000 alokkaasta läpäisi kestävyysjuoksutestin huonosti eli juoksi vähemmän kuin 2 200 metriä. Se on mittaushistorian pohjanoteeraus. Parhaimmillaan eli 1980-luvun alussa huonon tuloksen tekijöitä oli vain alle 5 prosenttia.

– Meillä on hyvässä kunnossa olevia nuoria ja huonossa ja vielä huonommassa kunnossa olevia nuoria. Mitä olen kuullut koulujen opettajilta, meidän keskiarvot ovat vielä kohtuullisen hyviä. Siellä tilanne on vieläkin hälyttävämpi, mutta myös kouluissa on herätty tilanteeseen, kun on alettu seurata nuorten kunnon kehittymistä. Hyviä asioita on tapahtumassa, mutta muutokset ovat hitaita.

Viime vuonna kiitettävästi eli vähintään 3 000 metriä juoksi 6,6 prosenttia varusmiespalveluksen aloittaneista miehistä. Parhaimmillaan alokkaat juoksivat jopa 3 825 metriä. Koko 2000-luvulla kiitettävien määrä on pysynyt kohtuullisen ennallaan.

Videopelien ja tietokoneiden yleistyminen näkyvät

Huippuvuosi oli 1979, jolloin nuorukaiset juoksivat keskimäärin jopa 2 760 metriä.

Suuri pudotus tapahtui 1990- ja 2000-lukujen vaihteessa, jolloin keskiarvo putosi kolmessa vuodessa 151 metrillä.

– Tässä näkyvät selkeästi nuorten harrastustoiminnan muutokset, sillä 90-luvulla videopelit ja tietokoneet ovat yleistyneet. 2000-luvulla tämä on alkanut näkyä kestävyyskunnossa, Viskari analysoi tuloksia.

Nuorten keskiarvo ei olekaan ollut kertaakaan yli 2 500 metrin 2000-luvulla, mitä se oli aina sitä ennen.

– Se on karua kertomaa.

Vuodesta 2010 lähtien tulotestin juoksumatkat ovat pienentyneet jopa joka vuosi.

– Liikkuminen on vähentynyt merkittävästi nuorilla, millä on suuret kansanterveydelliset vaikutukset myöhemmin. Riskinä on, että nuorisomme ei jaksakaan pysyä pitkään työelämässä, ja terveydelliset asiat saattavat tulla työelämän loppuvaiheessa.

Puolustusvoimat on kuitenkin ryhtynyt toimenpiteisiin, jotta kunto kohentuisi varusmiespalveluksen aikana. Se on tärkeää, koska mitä parempi on toimintakyky, sitä toimivampi on työelämä sekä paremmin toimivat joukot poikkeusoloissa.

– Varusmiespalvelusajan kuluessa miehet saavat kuntoaan merkittävästi parannettua. Kun he lähtevät pois, he pystyvät juoksemaan keskimäärin 160-200 metriä enemmän kuin tulotestissä.

Viskarin mukaan varusmiespalveluksesta hyötyvät eniten he, joilla on heikoin kunto tullessa. Heillä se kohentuu jopa 20 prosentilla varusmiespalveluksen aikana.

- Niin kuin varusmiespalveluksen aikainen kehittyminen osoittaa, kaikilla terveillä nuorilla on mahdollisuus kehittää omaa kuntoaan, kunhan liikkumista kertyy riittävästi. Aikuisten, koulujen ja yhteiskunnan asenne ratkaisee, miten nuoret kokevat oman kuntonsa ennen varusmiespalvelusta.

Nuorille kunto-ohjelma jo ennen varusmiespalvelusta

Puolustusvoimat pyrkii kehittämään nuorten kuntoa ja liikunta-aktiivisuutta myös jo ennen varusmiespalvelusta.

Vuonna 2013 käyttöön otetun marsmars.fi -sosiaalisen median liikuntapalvelun käyttäjä voi arvioida oman kuntotasonsa ja määritellä sen jälkeen omat tavoitteensa. Palvelu antaa palautteen käyttäjän kuntotasosta. Lisäksi sen perusteella palvelu tarjoaa sopivan harjoitusohjelman tavoitteellisen kunnon kehittämiseksi.

Sama marsmars.fi -palvelu on käytössä reserviläisille.

– Kokeilut ovat osoittaneet, että 60 prosenttia palvelua käyttäneistä lisäsi liikunta-aktiivisuuttaan, Viskari iloitsee.

Vuoden 2013 kutsunnoissa tapahtuneen käyttöönoton jälkeen palvelusivustolla on ollut noin 30 000 kävijää.

Suomalaisten liikkumattomuudesta keskustellaan lisää illan A-studiossa TV1 kello 21. Studiossa Juhani Tamminen, tanssinopettaja Satu Markkanen ja UKK-instituutista Anne-Mari Jussila. Juontajina Annika Damström ja Markus Liimatainen. Twitterissä aihetta käsitellään tunnisteella #yleastudio (siirryt toiseen palveluun)

Tilaa Tommi Seppälän änärikirje

Yle Urheilun Vancouverissa asuva NHL-kirjeenvaihtaja Tommi Seppälä raportoi viikoittain maailman kovimman kiekkoliigan sisäpiiristä.

Suosittelemme

Tuoreimmat