Suora

  • Jalkapallon Italian cupin välierän Atalanta - Fiorentina 2. osaottelu
  • Suomi vai Venäjä? Sergei Eremenkon vaikea valinta
  • Rallin MM, Argentiina, ek 1 - live

Monikulttuurisia suomalaisurheilijoita on kohdeltu kaltoin - monella valmentajalla on ollut vaikeuksia tunnistaa rasismi

Monikulttuuriset suomalaisurheilijat ovat kokeneet rasismia urheilutoiminnassa, kertoo Nuorisotutkimusverkoston tutkija Helena Huhta.

urheilu

Nuorisotutkimusverkostossa toteutetussa tutkimushankkeessa tutkittiin huippu-urheilijoiden elämänkulkuja. Vuonna 2012 haastatelluista urheilijoista kaksikymmentä oli taustaltaan monikulttuurista.

Monikulttuurisista 15-36-vuotiaista huipputason urheilijoista puolet kertoi kokeneensa itseensä kohdistuvaa rasismia urheilussa. Haastatelluista naisia oli 5 ja miehiä 15.

- Yleisempiä rasismikokemukset olivat tummaihoisten kohdalla, mutta kaikki tummaihoisetkaan eivät olleet kokeneet itseensä kohdistuvaa rasismia. Naisilla rasismikokemukset olivat vähäisempiä kuin miehillä, ja rasismia esiintyi sekä nuoremmissa että vanhemmissa ikäluokissa. Ikä ei vaikuttanutkaan rasismiin, Helena Huhta sanoo.

Tosin Huhta muistuttaa, että kyseessä ei ollut tilastollinen tutkimus.

Hänen mukaansa urheilijat kokivat rasismia useammin harrastusvaiheen alussa lapsuusvuosina tai alemmilla sarjatasoilla, ei niinkään enää huippu-urheilussa.

- Kaikki rasismitapaukset olivat tapahtuneet joukkue-urheilussa. Yleisemmin rasistisesti oli käyttäytynyt vastapelaaja, mutta myös yleisön ja valmentajien suunnalta oli koettu rasismia.

Huhta kertoo, että rasismia esiintyi tyypillisesti vierasotteluissa.

- Omissa joukkueissa rasismikokemukset olivat paljon harvinaisempia.

Pelaajaa lyötiin vatsaan kättelytilanteessa

Rasismi on esiintynyt loukkaavana ja nöyryyttävänä huutona ja nimittelynä.

- Yksi urheilija kertoi, että alemmilla sarjatasoilla häntä saatettiin lyödä vatsaan kättelytilanteessa. Jotkut urheilijat pohtivat oliko sattumaa, että vaihtopenkki oli usein täynnä monikulttuurisia nuoria. He pohtivat, olivatko saaneet yhdenvertaiset mahdollisuudet kehittyä ja näyttää kykynsä, Huhta sanoo.

Hänen mukaansa osa urheilijoista on ottanut rasismin varsinkin juniorivuosina raskaasti, ja osa oli joutunut selviytymään rasismista ilman valmentajien puuttumista.

- Myöhemmin tilanne oli parantunut, ja heidän mukaansa nykyään valmentajat vaativat vähintäänkin rangaistusta vastapuolen rasismista. Haastattelujen pohjalta kuitenkin vaikuttaa siltä, että monilla valmentajilla on ollut vaikeuksia tunnistaa rasismi tai heiltä on puuttunut keinoja puuttua siihen.

Huhta kertoo, että urheilijat ovatkin saaneet apua rasismin käsittelyyn lähinnä omilta perheiltään eli vanhemmiltaan ja sisaruksiltaan sekä joukkuekavereiltaan ja joissain tapauksissa näiden vanhemmilta.

- Haluan painottaa sitä, että rasismi ei ole monikulttuurisen lapsen tai nuoren ongelma vaan koko joukkueen, seuran ja lajiliiton ongelma. Kaikilla urheiluliikkeeseen kuuluvilla onkin velvollisuus puuttua siihen, Huhta sanoo.

Hänen mukaansa yksi suomalainen huippu-urheilija oli päätynyt vaihtamaan lajia, kun ei enää jaksanut jatkuvaa rasismia.

Juhlittuna suomalaisena oleminen on tuntunut ristiriitaiselta

Huhta kertoo, että monelle monikulttuuriselle urheilijalle maajoukkueeseen valitseminen ja Suomen edustaminen on ollut tosi voimakas ja merkityksellinen asia.

- Moni on kokenut ylpeyttä siitä, että on saanut edustaa Suomea kansainvälisissä kilpailuissa ja esimerkiksi laulaa Maamme-laulua samassa rivissä muiden suomalaisurheilijoiden kanssa.

Haastatteluissa tuli kuitenkin myös ilmi, että juhlittuna suomalaisena oleminen on voinut tuntua ristiriitaiselta, kun suomalaisuus on toisissa tilanteissa kyseenalaistettu esimerkiksi rasismilla ja ulos sulkemisella.

Urheilijoiden huippulajeja ovat olleet jalkapallo, jääkiekko, nyrkkeily, tanssi, parkour, koripallo, salibandy, amerikkalainen jalkapallo ja aitajuoksu.

He ovat voittaneet muun muassa arvokisamitaleita ja Suomen mestaruuksia, tehneet Suomen ennätyksiä, edustaneet Suomen maajoukkuetta ja pelanneet ammattilaisina niin ulkomailla kuin kotimaassa.

- Heille monille urheilu on tarjonnut paikan, jossa monikulttuurisuus on kääntynyt myönteiseksi ominaisuudeksi. Samalla kun monikulttuurisuus voi tehdä nuoresta haavoittuvan jollakin toisella elämän osa-alueella, siitä voi olla jopa hyötyä urheilussa. Esimerkiksi muista poikkeava ruumis voi olla urheilussa ihailtu ja jopa kadehdittu, Huhta sanoo.

Tilaa Tommi Seppälän änärikirje

Yle Urheilun Vancouverissa asuva NHL-kirjeenvaihtaja Tommi Seppälä raportoi viikoittain maailman kovimman kiekkoliigan sisäpiiristä.

Suosittelemme

Tuoreimmat