Suora

  • Urheilustudio 6.12.
  • Alppihiihdon MC: Santa Caterina, miesten suurpujottelun 1. lasku
  • Santa Caterina, miesten suurpujottelu, 1. lasku
  • Rallin MM Monza - EK 15 - live
  • Urheilustudio 6.12.
  • Monza, EK 15
  • Urheilustudio 6.12.
  • Urheilustudio: Rallin MM
  • Monza, Power Stage live
  • Monza, Power Stage live
  • Ampumahiihdon MC: Kontiolahti, miesten viesti
  • Alppihiihdon MC: Santa Caterina, miesten suurpujottelun 2. lasku
  • Ampumahiihdon MC, miesten viesti, Kontiolahti
  • Urheilustudio 6.12.
  • Santa Caterina, miesten suurpujottelu, 2. lasku

Ahkera liikunnan harrastajakin voi liikkua liian vähän – ”Meidän on ratkaistava tämä”

Yhteiskunnan kehitys on sitonut suomalaiset tuoliin. Liikuntaväki ei asiantuntijan mukaan välttämättä paranna liikkumattomuutta – mutta kuka sen tekee?

urheilu
Mies ja nainen juoksulenkillä.
Pikku lenkki tekee hyvää, mutta myös arjessa pitäisi muistaa liikkua.Comstock

Lukuisten tutkimusten ja terveysasiantuntijoiden mukaan enemmistö suomalaisista ei liiku tarpeeksi terveytensä ja toimintakykynsä ylläpitämisen kannalta.

Liikkumattomuudessa ei kuitenkaan ole kyse tiedon puutteesta. Suurin osa suomalaisista tietää, että liikunta vaikuttaa myönteisesti terveyteen.

Liikunnasta innostutaan eri syistä. Harvoin suurin motiivi liikkumaan lähtemiselle on vain oman kunnon parantaminen. Toiset ajaa kuntoilemaan liikkumisen sosiaalisuus tai sen tuottama hyvä olo, toinen käyttää liikuntaa stressinhallintamuotona. Eri syitä on lukuisia.

Liikkuvat ja liikkumattomat

Ongelma on, että kansa on jakautunut vapaa-ajallaan paljon ja vähän liikkuviin. Osa suomalaisista liikkuu paljon ja riittävästi, osa taas aivan liian vähän tai ei lainkaan.

Liikuntaa järjestävät tahot ovat olleet suhteellisen heikkoja motivoimaan niitä, jotka eivät ole kokeneet samanlaista liikunnallista herätystä kuin liikuntapalvelujen järjestäjät.

- Meidän liikuntajärjestelmämme on luotu aktiivisten ihmisten maailmaa varten. Passiiviset liikkujat eivät välttämättä spontaanisti urheiluseuratoimintaan liity. Heidän aktivoimiseksi on oltava muita keinoja, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari sanoo.

Liikkuminen on Suomessa perinteisesti ymmärretty urheiluseuroissa tapahtuvaksi pelaamiseksi ja harrastamiseksi. Tällaisten järjestettyjen tai itsenäisten liikuntahetkien määrä onkin viime vuosikymmeninä kasvanut voimakkaasti.

- Yhteiskunta on muuttunut länsimaissa yksittäisiä liikuntahetkiä suosivaksi. Vapaa-ajalla liikkuminen on kasvanut viime vuosiin asti, Vasankari valottaa.

Arjen liikkuminen romahtanut

Vaikka vapaa-aikansa passiivisesti viettävät saataisiin innostettua mukaan urheiluseuratoimintaan, kuntosaleille tai lenkkipoluille, sekään ei Vasankarin mukaan ratkaisisi valtakunnanlaajuista liikkumattomuusongelmaa.

- Liikuntahetkien suosiosta huolimatta muu arjen liikkuminen on merkittävästi vähentynyt. Tämä on johtanut siihen, että liikkumisen yhteismäärä on laskenut, Vasankari toteaa.

Vasankari korostaa, että liikkumattomuudessa puhutaan kahdesta eri tekijästä. Toisaalta puhutaan perinteisesti liikuntana pidetyn liikkumisen vähyydestä, toisaalta arjen runsaasta paikallaanolosta.

- Henkilö voi saada suositellut hikiliikuntatunnit täyteen, mutta olla arjessaan täydellisen passiivinen. Hyvinvoinnin edellytyksenä ei ole juosta maratonia, vaan olla päivittäisissä toimissaan aktiivinen. Liiallinen istuminen ja paikallaanolo arjessa ovat suuri, aktiivisista liikuntahetkistä riippumaton ongelma, Vasankari sanoo.

Teknologinen kehitys ja elämän helpottuminen ovat johtaneet ihmisten liikkumattomuuteen. Nykytyöelämän peruselementti on istuminen.

Runsas paikallaanolo heikentää lihaksia, eikä niitä saada palautettua pelkällä juoksemisella.

- Tutkimuksissa on ymmärretty, että kestävyysliikunnan ohella lihaksia kehittävää liikuntaa tehdään liian vähän, Vasankari toteaa.

Mitä yhteiskunta voi tehdä?

Liikkuvuutta ei siis Vasankarin mukaan todennäköisesti ratkaista liikuntakentän omin toimin ja voimin. Liikkumattomuuden haaste pitäisi taklata yhteiskunnassa monen sektorin yhteistyöllä.

- Omatoimisen liikkumisen reittejä ja tapoja tulisi parantaa. Esimerkiksi kevyen liikenteen väylien kunnossapitoa ja verkostoa tulisi kehittää. Myös verotuksesta löytyy keinoja tukea aktiivisia arkiliikuntamuotoja, kuten työmatkapyöräilyä, Vasankari sanoo.

Vasankarin mielestä myös esimerkiksi terveydenhuolto on avainasemassa liikkumattomien aktivoimiseksi.

- Meillä on monia tontteja, joilla voimme toimia paremmin. Näitä ongelmia on pystyttävä ratkaisemaan muilla sektoreilla kuin vain perinteisen liikunnan kentällä.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat