Aivovauriot altistavat kuolemalle NHL:ssä – Koivu: ”Hän ei saanut apua ajoissa”

Kolme NHL-maalia, yli 100 tappelua ja kymmenittäin kipulääkereseptejä. Niistä oli 28-vuotiaana menehtyneen Derek Boogaardin ura tehty. Hän tiesi lääkeriippuvuudestaan muttei aivosairaudestaan. Tarina ei ole NHL-maailmassa ainoa laatuaan.

urheilu
Mikko Koivu tunsi hyvin Derek Boogaardin, joka tyrmäsi tiensä NHL:ään. Boogaard menehtyi lääkkeiden ja alkoholin yliannostukseen vuonna 2011.
Mikko Koivu tunsi hyvin Derek Boogaardin, joka tyrmäsi tiensä NHL:ään. Boogaard menehtyi lääkkeiden ja alkoholin yliannostukseen vuonna 2011. Iikka Pirttikoski

*CALGARY *_Derek oli 25-vuotias, juuri aloittamassa kolmatta NHL-kauttaan. Vuoden sisään häneltä oli isketty hampaita sisään, ja joukkueen lääkärit olivat määränneet hänelle valtavia määriä kipulääkkeitä. Seuraavan vuoden päätteeksi hän oli päihdevieroituksessa. Vuosi tästä, ja hän oli New Yorkissa rikkaana, onnettomana ja yksinäisenä. Vuoden päästä hän oli kuollut, _tiivistyy Derek Boogaardin kohtalo hänen elämänkerrassaan.

NHL kielsi aikoinaan sekä Minnesota Wildin että New York Rangersin pelaajia kommentoimasta 28-vuotiaan kiekkoilijan kuolemaa. Nelisen vuotta myöhemmin Mikko Koivu voi jo puhua siitä, kun keskustelu kääntyy kypärien uumenissa oleviin ongelmiin.

– On osunut lähellekin. Derek Boogaard oli hyvä kaveri, jonka kanssa tulimme samaan aikaan liigaan, Wild-kapteeni puhuu edesmenneestä nyrkkisankarista.

Silloisen Rangers-pelaajan kuolinsyy oli lääkkeiden ja alkoholin yliannostus, ja menehtymistä pidetään vahinkona – ei itsemurhana.

Boogaardin omaiset antoivat hänen aivonsa tutkimuskäyttöön, ja myöhemmin selvisi, että uran aikana päähän kohdistuneet iskut olivat aiheuttaneet kiekkoilijalle aivosairauden (CTE, krooninen traumaattinen enkefalopatia). Sama aivoja rappeuttava tauti on diagnosoitu useilta muiltakin edesmenneiltä urheilijoilta. Heidän joukossaan ovat muun muassa NHL-kiekkoilijat Rick Martin, Reggie Fleming ja Bob Probert. Tautia on löydetty myös menehtyneiltä nyrkkeilijöiltä ja jalkapalloilijoilta, joista moni on päättänyt elämänsä oman käden kautta. Taudin uskotaan altistavan muun muassa masennukselle ja päihderiippuvuudelle.

CTE voi seurata pienemmistäkin kolauksista

Keväällä 2011 sydänvaivoihin kuolleen Rick Martinin CTE-löydös oli neurokirurgi Robert Cantun mukaan hälyttävä poikkeus: Martin oli ensimmäinen sairautta kantanut NHL-pelaaja, joka ei esiintynyt jäällä tappelijan roolissa. Hän kärsi tiettävästi uransa aikana vain yhden aivotärähdyksen. Asiantuntijat eivät pidäkään todennäköisenä, että CTE voisi seurata yhdestä päähän kohdistuneesta iskusta. Yleisesti sen sijaan arvellaan, että jatkuvat pienet kolaukset – taklaus-, tappelu- ja kaatumistilanteissa – voivat aiheuttaa jopa enemmän vahinkoa kuin muutama aivotärähdys.

– On syytä olla huolissaan, että pelkästään aivoihin kohdistunut jatkuva ”töniminen”, pelkästään NHL:ssä pelaaminen, aiheutti taudin, neurokirurgi Cantu kommentoi Martinin tapausta.

– Olen vakuuttunut, että jonkinlainen yhteys on olemassa. Ei ole epäilystäkään siitä, että jatkuvat päähän kohdistuneet iskut aiheuttavat myöhemmin jotain seurauksia. En vain tiedä missä mittakaavassa.

Eri puolille kehoa kohdistuvat iskut ovat erottamaton osa lajin luontoa, ja pelaajien pääkopat saavat niistä osansa ilman tappeluitakin. Kaupan päälle tulevat nyrkkitaistot ovat kuitenkin omiaan lisäämään aivojen kärsimiä vaurioita.

– Loogisesti voisi ajatella, että heillä CTE liittyy tappelemiseen, neurokirurgi sanoo.

”Sinusta tulee henkisesti hyvin haavoittuvainen”

Entisistä vielä elossa olevista NHL-pelaajista ainakin Keith Primeau ja Ryan VandenBussche ovat testamentanneet aivonsa tieteelliselle tutkimukselle. Molempien miesten ura päättyi aivovaurioihin. Kun Primeun viimeisimmästä aivotärähdyksestä oli kulunut kuusi vuotta, hän kertoi kärsivänsä yhä liki päivittäin aivovaurioiden seurauksista: huimauksesta, päänsärystä ja masennuksesta.

– Sinusta tulee henkisesti hyvin haavoittuvainen. Ihmiset ympärilläsi joutuvat myös tulilinjalle, ja se on surullista, Primeau kuvailee ”tunteiden dominoefektiä”.

Viimeisin nuorena menehtynyt ja päävammoista kärsinyt entinen NHL-pelaaja on Steve Montador. Hän ei toimittanut järjestyspoliisin virkaa mutta tappeli kuitenkin ammattilaisurallaan noin 60 kertaa. 35-vuotiaan kanadalaisen ruumis löydettiin hänen kotoaan helmikuussa, noin vuosi sen jälkeen, kun mies oli vetäytynyt kaukalosta aivotärähdyksen oireiden vuoksi. Montadorin veljen arvio on (siirryt toiseen palveluun), että päähän kohdistuvat iskut päättivät uran lisäksi myös hänen elämänsä. Montadorin kuolinsyy on epäselvä, eikä tiedossa myöskään ole, kärsikö hän CTE:stä.

Hetken huojennusta päihteistä

Asiantuntijat arvioivat CTE:n voivan olla itsemurhalle altistava tekijä. Taudin on todettu vaikeuttavan tunnetilojen käsittelemistä ja erityisesti negatiivisten tunteiden hallintaa. Myös päihderiippuvuus, masennus ja ahdistus voivat neurokirurgin mukaan johtua CTE:stä. Nelisen vuotta sitten itsemurhaan päätyneet NHL-tappelijat Rick Rypien ja Wade Delak kärsivät molemmat masennuksesta, mutta heidän kohdallaan ei ole tietoa mahdollisesta CTE:stä.

Henkisesti ja fyysisesti rankan roolin raatajat päätyvät monesti etsimään helpotusta päihteistä, toteaa neurokirurgi Robert Cantu. (siirryt toiseen palveluun) Hänen mukaansa riippuvuudet ovat yleisiä – samoin yliannostukseen menehtyminen.

– Joskus kyseessä ei ole tietoinen itsemurha vaan lääkkeet, huumeet, alkoholi tai sekakäyttö, mikä koituu kuolemaksi.

Mikko Koivu joutui todistamaan läheltä yhtä näistä kohtaloista. Tiettävästi itsemurhaan päätyneiden Rypienin ja Delakin tarinat päättyivät keväällä 2011, ja saman vuoden kesänä NHL:ssä saatiin lisää suru-uutisia. Koivun entinen joukkuekaveri Derek Boogaard menehtyi yliannostukseen, jonka arvioidaan olleen vahinko. Boogaardia ei pelastanut sekään, että hän nojautui pelaajayhdistyksen tarjoamaan apuun: riippuuvuudesta, ahdistuksesta ja aivovaurioista kärsinyt mies oli kahteen kertaan vieroitushoidossa, ja hän keskusteli vielä kuolemaansa edeltäneenä iltana tukihenkilönsä kanssa. Vaikeudet olivat kuitenkin kasautuneet liian pitkään, toteaa Koivu.

– Hän ei saanut apua tarpeeksi ajoissa.

"Älä anna pillereitäsi Derekille"

Boogaardin kuvaillaan kärsineen ulkopuolisuuden tunteesta läpi elämänsä. Kurinpitäjän rooli toi yli kaksimetriselle jätille paikan NHL-joukkueissa, mutta valokeilalla oli fyysiset ja henkiset veronsa. Mieli ja keho olivat vuosia riekaileina, mutta ilta toisensa jälkeen Boogaardia valmisteltiin ruiskein ja pillerein tappeluihin, joita kertyi ammattilaisuran aikana yli 100. Useat eri lääkärit – joista ainakin kahdeksan oli NHL-seura Minnesota Wildin palveluksessa – jakoivat hänelle yhteensä kymmeniä kipulääkereseptejä. Lopulta muiden Wildin-pelaajien lääkkeet jaettiin varustettuna merkinnällä: _Älä anna pillereitäsi Derekille. _Boogaard ehti ansaita 277 NHL-ottelussa vain kolme maalia ja 13 syöttöpistettä, mutta jäähyminuutteja kertyi 589.

Boogaardin muistoksi järjestetyssä tilaisuudessa esitettiin video, jolle oli koottu komeimpia taklauksia, kaikki kolme NHL-maalia ja Boogaard hyväntekeväisyystyössä ja faneja jututtamassa. Ainoatakaan tappelua ei pätkässä näytetty, huomauttaa Boogaardista kirjan kirjoittanut Pulitzer-palkittu urheilutoimittaja John Branch. (siirryt toiseen palveluun)

– Vaikutti siltä kuin emme olisi rehellisiä sen suhteen, miksi hän oli NHL:ssä ja niin suosittu. On huolestuttavaa, miten jääkiekkoilijat ja monet muutkin urheilijat nähdään korvattavissa olevina varaosina. Heidät pidetään jäällä tai kentällä keinolla millä tahansa.

Toisinaan, tarpeeksi monen annetun ja vastaanotetun iskun jälkeen, vaikka pelkkänä pelotteena.

_Derek Boogaardin ei tarvinnut tapella. Tällä kertaa hänen ei tarvinnut kuin luistella jäälle. Hän sai pitää paksusti topatut hanskat käsissään sen sijaan, että olisi heittänyt ne teatraalisesti sivuun. Hänen ei tarvinnut puristaa ruhjottuja sormiaan nyrkkiin ja nostaa niitä pahat mielessään. Mailan pudottamisen sijaan hän saattoi pidellä sitä kaksin käsin, ainoana tarkoituksenaan rynnätä kiekon perään ja laukoa verkkoa kohti. Ihan niin kuin kaikki muutkin pelaajat, ihan niin kuin hän teki pikkupoikana. _

Lähteet: Boy on Ice: The Life and Death of Derek Boogaard

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat