Entinen SM-liigatähti pyörittää kärkitason urheilulukiota: "Iso kiitos tulee keväällä"

Opiskelu jää helposti jalkoihin, kun urheiluammattilaisuus vie lahjakkaimmat nuoret mukanaan. Turussa ongelmaan on tartuttu paikallisen urheilulukion voimin.

Kalle Sahlstedt. (Arkistokuva) Kuva: YLE

Viisi Suomen mestaruutta voittanut Kalle Sahlstedt ehtii vastaamaan puhelimeensa kesken työpäivän. Se on sinänsä paljon vaadittu, kun huomioidaan haaste, jonka entinen huippuhyökkääjä on ottanut kaadettavakseen.

Sahlstedt työskentelee neljättä vuotta Kerttulin urheilulukiossa Turussa. Työnkuvaan kuuluu nuorten turkulaisten jääkiekkoilijoiden auttaminen koulutiellä, kun alueen kärkijoukkueet kutsuvat pelaajia rinkiinsä.

Juuri nyt Sahlstedt on valvomassa yhden juniorikiekkoilijan rästiin jäänyttä sanakoetta.

  • Töitä on pirusti, mutta on tämä myös kivaa. Saan tehdä mitä haluan ja kehittää jätkiä jääkiekon parissa, ja kun itselleni koulutuspuoli on aina ollut todella tärkeä, saan auttaa heitä tässäkin. Iso kiitos tulee keväällä, kun aina uudella ikäluokalla on valkolakki päässä, Sahlstedt kertoo.

Sahlstedt itse on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri. Tutkinto on perua jo pelivuosilta, jotka hänen kohdallaan jatkuivat SM-liigassa kauteen 2009-2010. Harva jääkiekkoilija selviytyy yhtä pitkälle opinnoissaan, peliurasta puhumattakaan.

Kun jälkimmäinen haave kaatuu, jäädään ensimmäisen suhteen helposti tyhjän päälle. Sahlstedtin mukaan Kerttulissa ongelmaan on tartuttu oikein, sillä kokonaisuutta tarkastellessa arvosanat ovat nousseet muutaman vuoden projektin aikana.

  • Osa tekee hemmetin kovaa tulosta koulunkin puolella, toiset menevät heikommilla arvosanoilla. Esimerkiksi TPS:n Teemu Lämsä on ollut koko lukion ajan kaikilla mahdollisilla maajoukkuereissuilla, mutta tulee kirjoittamaan eximian tai laudaturin paperit.

Maajoukkueleirit sotkemassa

Sahlstedt toimii sekä koulun että kaukalon puolella. Hän vastaa urheilulukion jääkiekkoilijoiden aamuharjoittelusta. Puoli kahdeksalta aamulla harjoittelevat lukiolaiset, sen jälkeen yläkoululaiset. Tällä hetkellä mukana olevat kiekkoilijat ovat syntyneet vuosina 1997-2001.

  • Aamuharjoittelu on eriytetty seurojen iltaharjoittelusta siinä, että kun illalla on enemmän joukkueen omaa pelitapaharjoittelua, niin aamulla harjoitellaan yksilötaitoja: luistelua, laukomista, syöttämistä ja sen vastaanottoa, Sahlstedt kertoo.

Koulun järjestämien jäävuorojen ulkopuolinen harjoittelu, pelaaminen ja vieraspelimatka pakottavat urheilijat sopeutumaan tavallisesta poikkeavaan opiskelusuunnitelmaan. Se, minkä muut oppivat tunnilla, kiekkoilijat joutuvat opiskelemaan muilla tavoin silloin kun aikaa löytyy. Oman haasteensa muodostavat kokeet, joihin olisi päästävä kurssisuorituksen viimeistelemiseksi.

  • Vaikeita ovat tietenkin maajoukkueleirit sun muut, jotka menevät päällekkäin koeviikkojen kanssa. Ainoa mahdollisuus päästä eteenpäin on että opettajat viitsivät tehdä ekstrakokeita ja minä valvon, Sahlstedt sanoo.

Turussa urheiluakatemiatoiminta ei kata vain Kerttulin lukiota, vaan ulottuu myös ammattikoulutukseen. Monen muun kaupungin vastaavassa ohjelmassa ammatillisessa koulutuksessa olevat eivät pääse harjoittelemaan samaan tapaan. Mukana on myös kauppaoppilaitoksen opiskelijoita.

Sahlstedt yrittää olla mukana jo ennen kuin ensimmäinen koulupäivä lukiossa koittaa. Urheilulukion ankara arki ei sovi kaikille.

  • Ennen huonommatkin oppilaat yrittivät hakea urheilulukioon, mutta nyt mietimme ysiluokkalaisten kanssa minne kannattaa hakeutua. Ei ole mitään järkeä hakeutua urheilulukioon, ellei ole oikeasti motivoitunut koulunkävijä.