"Puhuttiin että opiskelu on hyvästä, mutta silti piti valita, menetkö tenttiin vai pelaatko huomenna"

Ex-kiekkoilija Joni Lius aloitti seitsemän vuotta sitten Jyväskylässä projektin, jolla jääkiekkoilijoiden edellytyksiä suoriutua opinnoistaan edistettäisiin.

Kuva: Tomi Hänninen

TPS:ssä ja JYPissä jääkiekon SM-liigaa neljäntoista kauden ajan pelannut Joni Lius tarttui haasteeseen avustaa pelaajia opintojensa kanssa. Lius teki yhteistyötä JYPin organisaation ja sen farmiseura JYP-Akatemian kanssa, tavoitteenaan katkaista jääkiekkoilijoiden virta pukukopista työttömyystoimistoon.

Vallinneen kulttuurin epäkohdista ensimmäiseksi tartuttiin asenteisiin.

  • Ajatusmaailma oli pelkistetysti sellainen, että ei ole tarvetta opiskella. Koettiin, että kun pelaan jääkiekkoa B- tai A-nuorissa, Mestiksessä tai SM-liigassa, niin mulla on ammatti, ja oltiin tyytyväisiä siihen tilanteeseen. Siksi aihe herätti keskustelua. Sen jälkeen alettiin miettiä kuinka pitkään se ammatti voi kestää, ja onko kyse lainkaan ammatista, jos ei olla vielä tasolla jolla siitä hyödytään rahallisesti, Lius kertoo.

  • Asenne oli ensimmäinen asia. Nuori piti saada ensin kiinnostumaan opiskelemisesta, sitten uskaltamaan hakemaan kouluun, seuraavaksi kiinnostuneet oikealle väylälle ja lopuksi sovittamaan koulu yhteen urheilun kanssa. Tässä tulee olemaan haasteita aina.

Liuksen onneksi JYPissä satsaus tehtiin koko organisaation voimin. Silloinen päävalmentaja Risto Dufva tuki muutosta, ja hänen asenteensa auttoi saamaan myös seuran Mestis- ja junioriyhteistyöjoukkueiden valmennukset mukaan.

  • Jyväskylässä on koko seura lähtenyt tähän mukaan, ja kun nuori pelaaja tulee jostain kaukaa pohjoisesta, häneltä vaaditaan koulupaikkaa ja koulun suorittamista jo ennen kuin tänne tullaan, Lius kiittelee.

  • Parhaimmat esimerkit ovat Jyväskylässä ulkomaalaistaustaisia nuoria, jotka ovat lähteneet kotipiiristään, opiskelevat itselleen vieraalla kielellä, hoitavat opintonsa ja pelaavat vielä SM-liigaa. Se pistää miettimään sitten, kun oman kylän A-nuori-ikäinen sanoo, että ei oikein jaksa käydä lukiossa koska on niin paljon harjoituksia. Nämä ovat ääripäitä.

Aina tilanne ei ole ollut yhtä hyvä.

  • Tilanne oli menneisyydessä haasteellinen valmentajillekin. Puhuttiin, että opiskelu on hyvästä, mutta silti piti valita, menetkö tenttiin vai pelaatko huomenna, Lius muistelee.

Nyt projekti on päässyt vaiheeseen, jossa toiminta pyörii osana arkea. Lius toivoo, että jääkiekossa aikaansaatu muutos saisi toimintaperiaatteen leviämään myös muiden lajien pariin. Jyväskylässä apuna ovat kaupungin yliopiston tuomat mahdollisuudet.

  • On puhuttu siitä, että täällä saataisiin urheilijoita mukaan vaikkapa salibandyssä, jalkapallossa, koripallossa ja lentopallossa. Joka lajissa olisi oma henkilö, jolta nuoret saisivat tietoa sekä kokemuksia. Jos nämä henkilöt olisivat vieläpä vaikkapa kasvatustieteellisessä, hekin saisivat siitä jotain opintoihinsa. Potentiaalia tällaiseen verkostoon olisi.