Entiset SM-liigakiekkoilijat eivät peittele opiskeluvaikeuksia - "Vaikeaa orientoitua"

Yleisessä tiedossa on, että täyspainoisen urheilun ja opiskelun yhdistäminen on vaikeaa. Apukeinoista huolimatta koulutus jää yhä monella jääkiekkoilijalla taka-alalle.

Kuva: Tomi Hänninen

Joni Lius ja Jyrki Louhi nousivat ammattilaisjääkiekkoilijoiksi 1990-luvulla, jolloin laji oli murroksessa kohti nykypäivää. Osa pelaajista opiskeli, osa kävi töissä. Hiljalleen parhaat alkoivat kuitenkin tienata pelaamisella kunnollisia rahasummia.

  • Kun itse tulin ammattikiekkoilijaksi, muutos oli vasta tulossa. Minä ja muutama muu kävimme koulussa, osa teki töitä. Kun lopetin, alkoivat opiskelevat pelaajat olla hyvin vähissä ja työssäkäyvät melkein nollissa, kauteen 2005-2006 lopettanut Lius sanoo.

Palkkatason parantuessa moni kuvitteli pääsevänsä itsekin jääkiekon kautta käsiksi isoihin rahoihin. Malliesimerkit eivät kuitenkaan heijasta keskiarvoa.

  • Aina se menee niin, että puhutaan onnellisista tarinoista. Jossain vaiheessa huomattiin, että on iso määrä niitä jotka eivät oikeasti ole saaneet jääkiekosta ammattia. Ikää oli 25-30 vuotta, ei ollut koulutusta eikä jääkiekkoammattiakaan.

Kaikki panokset urheilijaelämään

Ilmiöön on viime vuosina tartuttu, mutta urheilevan opiskelijan tuska tuskin kaikkoaa milloinkaan. Vastikään maisteriksi valmistunut Louhi tuntee nuoren pelaajan ajatusmaailman, jossa lapsuudenunelma on vain parin askeleen päässä.

  • Lukioikäiselle, jolle on konkretisoitumassa se että hänestä on tulossa ammattilainen ja hän on kohoamassa maailman huipulle, se tunne arjessa ja ympärillä on niin vahva, että on vaikeaa orientoitua tekemään täyspainoisesti myös opiskelutöitä, Louhi kuvailee.

  • Urheilu on silloin nuorelle niin voimakas asia, että muiden intressien löytäminen on hankalaa. Kyllä se oli mullekin niin iso asia ja päämäärä, että kaikki pyöri sen ympärillä.

Urheilijoille suunnatut apupalvelut, kuten erityiset opinto-ohjaajat ja joustavat aikataulut auttavat osaltaan. Viime kädessä ammattilaisjoukkue vaikkapa jääkiekon SM-liigassa ei kuitenkaan ala aikatauluttaa toimintojaan nuorimpien jäsentensä koulukiireiden mukaan. Silloin kiekkoilija joutuu vaikeaan rakoon.

  • Opiskelut ovat päivisin, ja liigassa ollaan silloin harjoittelemassa. Juniorisarjoissa ja Mestis-pelaajilla on mahdollisuus räätälöidä opintonsa, mutta SM-liiga on oma juttunsa. Jos nuori vielä hyppelee tasojen välillä, niin onhan siinä sotkemista eri viikko-ohjelmien ja pari kuukautta aiemmin lukujärjestykseen sovitettujen opintojen kanssa.

Lius uskoo, että isossa kuvassa jääkiekkoilijakin kykenee hoitamaan opintonsa, jos asennoituminen on kunnossa. Louhi voi toimia siitä yhtenä esimerkkinä, mutta hänenkin pitkä koulutuspolkunsa kertoo, miten paljon energiaa ammattilaisuuteen pyrkiminen ja aseman säilyttäminen vaatii.

  • Moni kiekkoilija on ihan älykäs jätkä pukukopissa yhtä lailla kuin muuallakin. Lätkä on kuitenkin niin vahva tunne ja intressi, että vaikka kuinka paljon olisi koulutustarjontaa ja hyviä järjestelmiä urheilijoita varten, on todella vaikeaa löytää kiimaa opiskelemiseen, sanoo Louhi.