Suora

  • Rytmisen MM, keilat- ja nauhafinaalit
  • Painin MM: Naisten paini
  • Fredrik Smulterin 400 kilon haamunosto oli alkusysäys uran loppumiselle
  • Camilla Richardssonin usko lopahti - todisti itselleen olleensa väärässä
  • Rytmisen MM, keilojen ja nauhan loppukilpailut
  • Urheiluruutu
  • Ysäriä ja rillausta
  • Urheiluruutu
  • Elävä arkisto esittää
  • Kuin savuna ilmaan

Tiedätkö mikä on yleisurheilun vanhin voimassa oleva SE-tulos? - Ikää lähes puoli vuosisataa

Yleisurheilussa on vielä useita voimassa olevia Suomen ennätyksiä, jotka on tehty 70-luvulla, mutta se vanhin on tehty jo 60-luvulla. Tiedätkö mikä?

urheilu
Juoksurata Porin stadion
Antti Laakso / Yle

Laji on kolmiloikka ja ennätyksen tekoaika 23. kesäkuuta vuonna 1968. Silloin huippulahjakas Pertti Pousi hyppäsi Kuortaneella tuloksen 17,00 metriä. Se oli lähes ME-tulos, mutta Helsingin Kisa-Veikkojen hyppääjä ei varmaan silloin osannut kuvitella, että tuo tasan 17 metrin SE olisi voimassa vielä lähes 50 vuotta myöhemmin.

Kyseessä olivat Kuortaneen juhannuskisat. Silloin ne olivat kaksipäiväiset ja juuri 22 vuotta täyttävä Pousi hyppäsi jo kisojen ensimmäisenä päivänä pituudessa kovan tuloksen 804 senttiä.

Yhdysvalloissa Brigham Youngin yliopistossa opiskellut Pousi oli rapakon takana treenannut itsensä huippukuntoon ja latasi seuraavana päivänä tauluun päälajissaan kolmiloikassa vielä kovemman tuloksen.

Kuortaneella oli Suomen ensimmäinen tartanpintainen vauhdinottorata ja Pousi pamautti toisellaan 1,6 metrin sallittuun myötätuulen tasan 17 metrin loikat.

Hän sai lähestulkoon täydellisen syntymäpäivälahjan päivän etuajassa, nimittäin hyppy jäi vain kolme senttiä silloisesta Jozef Szmidtin maailmanennätyksestä, mutta tulos oli uusi hieno Suomen ennätys. Ja on sitä edelleen.

Lähimmäksi sitä on päässyt Johan Meriluoto, joka hyppäsi vuonna 2000 Turussa tuloksen 16,95.

Nykyhyppääjistä Aleksi Tammentie on hypännyt viime kesänä tuloksen 16.61 ja voisi olla seuraava tuon lähes puoli vuosisataa vanhan Suomen ennätyksen metsästäjä.

Olympiavuonna tuli useita Suomen ennätyksiä

Seuraavaksi vanhimmat miesten Suomen ennätykset ovat syntyneet olympiavuonna 1972. Niistä vanhin on Lasse Virenin 27.7. Oulussa juoksema 3000 metrin käsiaika 7.43,2. Tosin Ari Paunonen on juossut Kölnissä vuonna 1977 sähköisellä ajanotolla 7.43,20, mikä periaatteessa on kovempi aika, sillä sähköisen ajanoton ja käsiajanoton eroksi pidemmillä matkoilla lasketaan 14 sadasosa sekuntia. Molemmat on kirjattu ennätystilastoon.

Münchenin olympiakisoissa tehtiin useita SE-tuloksia, jotka ovat vieläkin voimassa. Markku Kukkoaho juoksi 400 metrillä Suomen ennätyksen 45,49. Hän oli myös ankkurina 4 x 400 metrin viestijoukkueessa, joka juoksi olympiafinaalissa hurjan SE-ajan 3.01,12. Suomi jäi mitalista vain muutaman askeleen ja oli kuudes. Kukkoahon lisäksi joukkueessa juoksivat Stig Lönnqvist, Ari Salin ja Ossi Karttunen.

Yksi legendaarisimmista SE-tuloksista on aika 3.36,33, jolla Pekka Vasala voitti Münchenissä 1500 metrin olympiakultaa. Vasalan komealla askeleella vetämä loppukiri hyydytti Kenian Kipchoke Keinon ja toi Suomelle olympiakultaa. Sivutuotteena syntyi SE joka kestää yhä, vaikka lähelle on päästy monta kertaa.

Nimittäin Antti Loikkanen juoksi vuonna 1980 Imatralla käsiajalla tuloksen 3.36,3. Ari Suhonen paineli matkan aikaan 3.36,89 vuonna 1987 ja Nicklas Sandells juoksi vuonna 2012 tuloksen 3.36,88.

Heti Münchenin jälkeen 14.syyskuta kaksinkertainen olympiakultamitalisti Lasse Viren juoksi Helsingissä uuden 5000 metrin maailmanennätyksen. Tulos 13.16,3 on vieläkin Suomen ennätys.

Hieman harvinaisemman lajin Suomen ennätys syntyi vuoden 1972 syksyllä, kun Jyväskylän Kenttäurheilijoiden Reino Paukkonen juoksi 30 000 metriä aikaan 1.34.05,0.

Naisten vanhin ennätys on vuodelta 1973

Naisten vanhin SE-tulos on Mona-Lisa Pursiaisen 200 metrin aika 22,39. Hän juoksi sen Moskovan universiadeissa 20.8.1973. Sinä vuonna Pursiainen kuului sarjaan ”maailman nopeimmat naiset”.

Vuonna 1974 Rooman EM-kisoissa Riitta Salin juoksi 400 metrin Euroopan mestariksi ja kellot pysähtyivät silloin uuteen ME-aikaan 50,14. Se ei ole enää maailmanennätys, mutta on edelleen naisten ratakierroksen Suomen ennätys. Se ei ole ollut uhattuna pitkään aikaan, sillä 39 vuoteen yksikään suomalainen naispikajuoksija ei ole päässyt kahta sekuntia lähemmäs.

Samoissa Rooman EM-kisoissa syntyi myös naisten 4 x 400 metrin SE-tulos 3.25,7. Sillä irtosi EM-hopeaa silloisen Itä-Saksan viedessä voiton. Suomen joukkueessa juoksivat Marika Lindholm, Mona-Lisa Pursiainen, Pirjo Häggman sekä ankkurina Riitta Salin.

70-luvulta löytyy vielä yksi naisten Suomen ennätys joka on edelleen voimassa. Se on Sinikka Tyynelän juoksema 1500 metrin tulos 4.06,01. Tulos syntyi Helsingissä elokuun 14. vuonna 1977.

Ulkoratojen vanhimmat SE-tulokset:

Miehet:

Pertti Pousi

Kolmiloikka

17,00

23.6.1968

Lasse Viren

3000 m

7.43,2

27.7.1972

Markku Kukkoaho

400 m

45,49

7.9.1972

Lönnqvist, Salin, Karttunen Kukkoaho

4 x 400 m

3.01,12

10.9.1972

Pekka Vasala

1500 m

3.36,33

10.9.1972

Lasse Viren

5000 m

13.16,3

14.9.1972

Reino Paukkonen

30 000 m

1.34,05,0

23.9.1972

Pekka Päivärinta

25 000 m

1.14.16,8

15.5.1975

Ari Paunonen

3000 m

3.55,65

26.6.1977

Ari Paunonen

Maili

3.55,65

26.6.1977

Martti Vainio

10 000 m

27.30,99

29.8.1978

Reijo Ståhlberg

Kuula

21.69

5.5.1979

Naiset:

Mona-Lisa Pursiainen

200 m

22,39

28.8.1973

Riitta Salin

400 m

50,14

4.9.1974

Lindholm, Pursiainen, Häggman, Salin

4 x 400 m

3.25,7

8.9.1974

Sinikka Tyynelä

1500 m

4.06,01

14.8.1977

Helinä Marjamaa

100 m

11,13

19.7.1983

Ulla Lundholm

Kiekko

67,02

23.8.1983

Lähteet: Lähteet: SUL ja Kultaiset kentät / Matti Hannus

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat