Suora

  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Miten judo voi Suomessa?

Judovalmentaja Manne Isoranta oli mukana Lontoon olympialaisissa Suomen valmennustiimissä ja on sen jälkeen keskittynyt Otto Favenin kanssa jalostamaan kotimaisia judolupauksia alle 18-vuotiaiden maajoukkueessa. 

urheilu
Judovalmentaja Manne Isoranta
Judoliitto

Manne Isoranta on seurannut muun muassa Jaana Sundbergin uraa jo toista kymmentä vuotta läheltä käsin. Nuorten judokoiden valmentajalla on kosketuspintaa kertoa, missä suomalainen judo menee tällä hetkellä.

- Kokonaisuutena seuratoiminta pyörii Suomessa hyvin ja varsinkin pienten lasten judo ja erilaiset peruskurssit. Lisäksi B- ja A-nuorten kilpailuryhmät toimivat ihan hyvin.

- Sen sijaan 13-16-vuotiaissa meiltä puuttuvat ammattivalmentajat ja sellaiset valmentajat, jotka ovat kouluttautuneet. Tähän pitäisi saada volyymia, kun valmentajia on tavallaan vähiten. Tässä meillä on kaikkein suurin haaste, myöntää Isoranta.

Riosta olympiamitalia janoava Jaana Sundberg ja judon kärkilupauksiin lukeutuva, 16-vuotias Emilia Kanerva kertoivat Yle Urheilulle, että heidän judouriensa alkuvaiheessa vetäjän innostuneisuus ja sitoutuneisuus olivat ehkä ne tärkeimmät seikat, että kaksikko innostui todenteolla judosta muiden lajien vielä pyöriessä vakavasti mukana.

Usein luullaan, että judo on taistelulaji, vaikka kyseessä on olympiakamppailulaji

Manne Isoranta, judovalmentaja

- Pieniin teknisiin asioihin ei välttämättä pidä kiinnittää alussa liikaa huomiota, vaan kokonaisuuteen ja siihen, että kehittyy koko ajan monipuolisesti. Mieli on myös tärkeä asia, ja se että nälkä ja rakkaus säilyvät lajiin. Tämä on se ratkaisevin tekijä pitkässä juoksussa, linjaa Isoranta.

Suomi ei voi kilpailla harrastajamäärällä

Suomessa on 12000 judon harrastaa, kun maailmalla on judokoita kaikkiaan noin 30 miljoonaa. Judoliitto on julistanut tavoittelevansa tulevaisuudessa olympiavoittoa. Onko Suomesta nouseminen olympialaisten judon mitalikorokkeelle edes mahdollista?

- Eihän meille tule paljoa ehdokkaita koskaan. Mutta kun me luotamme omaan järjestelmään, niin se alkaa ruokkia itseään. EM-viitostilasta voi jo alkaa katsella eteenpäin, niin kuin Jaana on osoittanut. Realiteetti on, että mahdollisuudet ovat, mutta ei ehkä niin moniin mitaleihin. Näin ainakin itse ajattelen, sanoo Isoranta ja liputtaa Rion olympialaisissa Sundbergin mitalimahdollisuuksien puolesta.

Judo kuten muutkin kamppailulajit ovat saaneet seurata läheltä käsin jo pitkään, kuinka valtalajit Suomessa kuten jääkiekko ja jalkapallo rohmuavat lupaavimmat nuoret ratkaisuvaiheessa itsellensä.

- Meidän judokoiden pitää katsoa peiliin. Meidän tulisi tarjota riittävän haasteellinen valmennus ja sitten toisaalta kilpailu- ja leiritoiminta. Olosuhteet pitää luoda sellaisiksi, että judolla olisi mahdollisuus myös ottaa valtalajeilta meille päin nuoria.

Manne Isoranta haluaisi, että nuorilla olisi mahdollisimman monipuoliset harrastukset ja lajit tekisivät enemmän yhteistyötä keskenään siten, että lajivalinnan voisi tehdä joskus vasta 17-vuotiaana eikä esimerkiksi jo ennen 15 ikävuotta.

- Meillä on vähän sellainen kuva, että usko alkaa hiipua, jos et ole 15-vuotiaana hyvä jossain. Tosiasia on kuitenkin se, että jos alkupolku on tehty hyvin, niin nuorella on mahdollisuudet vielä vaikka mihin. Jos siis ajatellaan sitä, että 30-vuotiaana pitäisi olla parhaimmillaan - kuten judossa usein on.

Isoranta näkee, että onneton medianäkyvyys ja toisaalta judon itämainen mystisyys hankaloittavat judon asemaa Suomessa, jossa usein luullaan esimerkiksi, että potkut kuuluvat judoon.

- Usein kuulee sanottavan, että judo on taistelulaji, vaikka kyseessä on kuitenkin olympiakamppailulaji. Vaikka juuret ovatkin ehkä syvällä Samuraiden taisteluissa, niin meidän pitäisi silti elää tässä hetkessä ja oivaltaa minkälaisesta lajista oikein on kysymys, muistuttaa Isoranta.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat