Suora

  • Urheiluruutu

Kouluissa koetaan: Välituntiliikunta edistää työrauhaa

LIKES-tutkimuskeskuksen tutkimusjohtajan Tuija Tammelinin mukaan koulujen henkilökunta kokee, että liikunta välitunneilla edistää viihtymistä ja työrauhaa.

urheilu
Välituntipelit käynnissä Kalevankankaan koululla Mikkelissä
Adam Bellgrau / Yle

Oppilaiden liikunta välitunneilla edistää työrauhaa ja viihtyvyyttä Suomen kouluissa. Tämä ilmenee LIKES-tutkimuskeskuksen tuoreesta kyselystä, johon vastasi 374 peruskoulun henkilökunnan edustajaa 38 koulusta ympäri Suomea.

Heistä peräti 95 prosenttia ilmoitti kokevansa, että oppilaiden välituntiliikunta edistää oppituntien työrauhaa ja liikkuminen koulupäivän aikana lisää kouluviihtyvyyttä. Kokemukset ovat kolmelta viime lukuvuodelta, kun nämä koulut ovat olleet mukana Liikkuva koulu -ohjelmassa. Sen tavoitteena on myös vähentää istumista ja lisätä liikettä koulupäiviin.

- Parasta liikkuvassa koulussa on välituntikahakoiden vähentyminen ja oppilaiden yhdessä tekemisen riemu, tutkimukseen osallistunut koulun henkilökunnan edustaja kertoo.

Toinen puolestaan toteaa, että oppimistilanteet ovat rauhoittuneet, kun ylivilkkaat oppilaat on saatu liikkumaan.

- En olisi uskonut, että muutos esimerkiksi välituntikäyttäytymisessä näkyisi näin nopeasti, kolmas kertoo.

Välituntiliikuntaan osallistuvat aktiivisimmin lähinnä ne, jotka kokevat sosiaalisen asemansa koulussa korkeaksi.

Kyselyyn vastanneista 374 rehtorista, luokanopettajista, aineenopettajista, erityisopettajista, koulunkäynninohjaajista ja terveydenhoitajista 52 prosenttia työskenteli alakouluissa, 35 prosenttia yhtenäiskouluissa ja 13 prosenttia yläkouluissa. Valtaosa vastaajista oli luokanopettajia tai aineenopettajia.

Koulujen välillä suuria eroja

Tutkimusjohtajan Tuija Tammelinin mukaan alakouluissa mielipiteet olivat myönteisempiä kuin ylä- ja yhtenäiskouluissa.

- Alakouluissa on luontevampaa ja helpompaa muuttaa nykyistä toimintakulttuuria siihen suuntaan, että otetaan liikunnallisia välipaloja ja tehdään asioita aktiivisemmin. Yläkouluissa muutoksen tekeminen on vähän hitaampaa ja kankeampaa. Luokanopettajien toimintatapoihin toiminnallisuus ja aktiiviset tauottamiset sopivat luontevammin kuin aineenopettajien toimintaan, Tammelin sanoo.

Hänen mukaansa koulujen välillä voi olla suuriakin eroja hengessä ja tuloksissa. Esimerkiksi joissakin kouluissa pidetään tärkeänä, että koko henkilökunta on mukana Liikkuva koulu -ohjelmassa.

- Joissakin toisissa kouluissa se voi olla vain yhden innokkaan opettajan juttu, Tammelin sanoo.

Opettajat toivovatkin kyselyssä, että kouluissa yhä useampi aikuinen kantaisi vastuuta ja sitoutuisi toiminnallisten opetustapojen kehittämiseen.

- Jatkossa toivoisin, että jaksaisimme organisoida saamamme kokemukset koko kuntaa koskeviksi – osaksi opetussuunnitelmaa konkreettisina asioina. Toivoisin myös, että opettajat saisivat oman liikuntaryhmänsä ja näin innostuisivat lisäämään liikuntaa myös omille tunneilleen. Toivon yhteishengen paranevan, mutta pelkään, että jokaisella on liikaa töitä, ja tästä syystä ei jakseta innostua työtapojen muuttamisesta, eräs kyselyyn vastanneista kertoo.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat